Tuulivoimaloiden vaikutukset kiinteistöjen arvoon: kaksi ruotsalaista tutkimusta ja suomalainen selvitys
The Socio-Economic Cost of Wind Turbines: A Swedish Case Study Kesäkuussa 2021 julkaistiin Kungliga tekniska högskolanin professorien Hans Westlundin ja Mats Wilhelmssonin vertaisarvioitu tutkimus The Socio-Economic Cost of Wind Turbines: A Swedish Case Study. Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida tuulivoimaloiden vaikutusta kiinteistöjen arvoihin. Tutkimus osoitti tuulivoimaloiden aiheuttavan kiinteistöjen arvon alenemista aina kahdeksan kilometrin etäisyydelle voimaloista. Hinnanaleneminen […]
Tutkielma: Tuulivoima ja biodiversiteetti Suomessa: Habitaattivero vihreä-vihreä dilemman ratkaisemiseksi – Wind energy and Biodiversity in Finland: Habitat tax for solving the green-green dilemma – Oula Rinne, Helsingin yliopisto, syyskuu 2022
Tiivistelmä Ilmastonmuutos ja biodiversiteettikato ovat tällä hetkellä suurimpia ihmiskuntaan vaikuttuvia ympäristöuhkia. Yksi tapa lievittää ilmastonmuutosta on rakentaa enemmän tuulivoimaa. Suomessa rakenteilla tai suunnittelussa olevat tuulivoimalat tulevat melkein kymmenkertaistamaan Suomessa sijaitsevan tuulivoimakapasiteetin. Samalla kun lisää tuulivoimaa rakennetaan, myös tuulivoimaloista aiheutuvat negatiiviset vaikutukset biodiversiteettiin lisääntyvät. Tuulivoimalat aiheuttavat muun muassa habitaattikatoa, kuolleisuutta linnuissa, habitaattien pirstaloitumista sekä välttelevää käyttäytymistä […]
Tutkimusraportti: Tuulivoimaloiden synnyttämän melun ja tärinän terveysriskit – esitutkimus
Esitutkimusraportissa kuvataan tuulivoimaloiden aiheuttamaa meluhaittaa tuulivoima-alueiden lähellä olevissa asuinrakennuksissa. Raportissa analysoidaan ja arvioidaan asuinrakennuksissa yöaikana makuuhuoneessa tehdyissä mittauksissa todettuja, tuulivoimaloiden synnyttämän melun A-painotettuja kokonaistasoja sekä lineaarisia pienitaajuisia melun ja infraäänen tasoja ja ominaisuuksia erilaisissa tuuliolosuhteissa asukkaiden ollessa poissa asunnosta. Tavoitteena on ollut kartoittaa alustavin melumittauksin tuulivoimaloiden synnyttämän kuultavan melun ja infraäänen voimakkuutta ja kehittää mittaus- […]
Tuulivoimapäätösten valitusoikeutta pitää laajentaa
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry:n kirjoitus Kainuun Sanomissa 4.3.2023: Mari Pihlajaniemi pohdiskeli kolumnissaan (KS 2.3.2023), pitäisikö valitusoikeutta viranomaisten päätöksistä rajoittaa vai ei. Kysymys valitusoikeudesta nousee usein esille tuulivoiman yhteydessä. Hankkeiden lupamenettelyjä haluttaisiin nopeammiksi, ja silloin puhe kääntyy myös valituksiin. Valittamiseen on jo pyritty vaikuttamaan rajoittamalla valittamista korkeimpaan hallinto-oikeuteen valitusluvalla ja korottamalla oikeudenkäyntimaksuja. Silti vaatimuksia valitusoikeuden rajoittamisesta nousee säännöllisesti […]
Infrasound Exposure: High-Resolution Measurements Near Wind Power Plants
Tuore 16.12.2022 julkaistu tutkimus (DOI: 10.5772/intechopen.109047) valottaa tuulivoimaloiden infraäänen vaikutusta oireiluun. Tutkimuksessa on käytetty entistä tarkempia mittausmenetelmiä ja siinä esitetään korkearesoluutioinen menetelmä infraääniympäristöjen arvioimiseksi. Aiemmin havaitsemattomat akustiset tapahtumat ovat nyt tunnistettavissa ja mitattavissa. Menetelmä antaa työkaluja pitkän aikavälin infraäänialtistuksen arviointiin. Uuden tutkimuksen taustalta löytyvät International Acoustics Research Organisation (IARO), Uusi Seelanti; Waterloon yliopisto, Ontario, Kanada […]
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry:n vaaliviesti
Suomessa oli vuoden 2022 lopussa toiminnassa 1393 tuulivoimalaa. Rakenteilla ja suunnitteilla oli maatuulivoimaa yhteensä 333 hanketta, joihin on tulossa 6827 tuulivoimalaa. Lisäksi merialueille on suunnitteilla 1013 tuulivoimaa (lähde: Suomen tuulivoimayhdistys ry). Kuntaliiton omistaman konsulttiyhtiön FCG Finnish Consulting Group Oy:n mukaan Suomessa tämän lisäksi on suunnitteilla 185 vielä julkistamatonta tuulivoimahanketta. Lähes jokaisessa maakunnassa on meneillään eri […]
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry:n lausunto hallituksen esityksestä HE 320/2022 vp sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi
VIITE: Lausuntopyyntö 3.2.2023, Verojaosto (tiistai 7.2.2023 klo 10.30). TIIVISTELMÄ: Korkeisiin energiahintoihin liittyvistä hätätoimenpiteistä annettu Euroopan unionin neuvoston asetus (EU) 2022/1854 velvoittaa jäsenvaltiot toimiin tietyille energiamarkkinatoimijoille poikkeuksellisen korkeista sähkön hinnoista johtuvien merkittävän korkeiden tuottojen johdosta. Asetuksen johdosta annetun hallituksen esityksen HE 320/2022 vp tarkoituksena on leikata näin syntyneet ylimääräiset voitot kertaluonteisella voittoverolla. Hallituksen esitykseen sisältyy kuitenkin […]
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry:n kuntatiedote 1/2023
TV-KY ry: Kuntatiedote 1/2023 MIKSI KANNATTAISI EDELLYTTÄÄ JOKAISELTA KUNTAAN SUUNNITELTAVALTA TUULIVOIMAHANKKEELTA YMPÄRISTÖLUPAA ENNEN VOIMALOIDEN KÄYTTÖÖNOTTOA? Tuulivoimabuumi käy kuumana, ja uusia tuulivoimahankkeita tulee vireille nopeaan tahtiin. Tuulivoimalat ovat entistä suurempia, ja kilpailun kiristyessä hankkeissa on yhä enemmän voimaloita. Tuulivoimahankkeet varaavat käyttöönsä laajoja maa-alueita, ja suuremmista tuulivoimaloista aiheutuu myös suurempia ympäristövaikutuksia, jotka leviävät laajemmalle alueella. Tuulivoimarakentaminen koskettaa […]
Suomen ei pidä ryhtyä energianviejäksi ennen kuin alaa säätelevä lainsäädäntö on kunnossa
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry:n kirjoitus Lapin Kansa -lehdessä 15.2.2023: Tuleeko Suomesta vetytalousmaa vai halpatuulivoiman siirtomaa, kysyi Antti Kokkonen (Lapin Kansa 10.2.). Tuoreessa Valtioneuvoston periaatepäätöksessä vedystä todetaan, että Suomi voisi tuottaa vähintään 10 prosenttia EU:n päästöttömästä vedystä vuonna 2030. Vetytaloutta perustellaan maamme tuulivoimapotentiaalilla eli sillä, että täällä on tilaa tuulivoimalle. Tuulivoimaa koskeva lainsäädäntö on kuitenkin kehittymätöntä, ja ala […]
Metallurgian ja materiaalitekniikan diplomi-insinööri Tero Lintanen Helsingistä kirjoittaa tuulivoimaloiden materiaalitehokkuudesta ja kierrättämisestä asioita, jotka jäävät mediassa aivan liian vähälle huomiolle
Tuulivoima luonnonvoimien armoilla, jääkö teknologia alakynteen? Tyypillisen maavaraisen 5 MW:n tuulivoimalan perustuksiin (anturaan), torniin, konehuoneeseen (generaattoriin) ja roottoriin (turbiiniin) kuluu 2.500-3.000 tonnia betonia, teräksiä, alumiinia, kuparia, sinkkiä, harvinaisia maametalleja, kertamuoveja, lasi- ja hiilikuituja sekä balsapuuta. Massiivinen 160 metriä korkea tuulivoimala on kovaa, monimutkaista ja kallista teknologiaa. Voimala tuottaa sähköä kuitenkin säiden mukaan heittelehtien pienellä tehovälillä […]