The Socio-Economic Cost of Wind Turbines: A Swedish Case Study

Kesäkuussa 2021 julkaistiin Kungliga tekniska högskolanin professorien Hans Westlundin ja Mats Wilhelmssonin vertaisarvioitu tutkimus The Socio-Economic Cost of Wind Turbines: A Swedish Case Study. Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida tuulivoimaloiden vaikutusta kiinteistöjen arvoihin. Tutkimus osoitti tuulivoimaloiden aiheuttavan kiinteistöjen arvon alenemista aina kahdeksan kilometrin etäisyydelle voimaloista. Hinnanaleneminen on voimakkainta korkeampien tuulivoimaloiden ja useampia voimaloita käsittävien tuulivoimahankkeiden läheisyydessä.

Tuulivoiman lisäämistä pidetään tärkeänä keinona pyrittäessä eroon fossiilista polttoaineista. Paikalliset asukkaat kuitenkin ovat usein tuulivoiman rakentamista vartaan. Vastarintaa olisi helppo luonnehtia NIMBY-ilmiöksi, mutta se olisi liian yksinkertainen selitys. Ruotsissa vastustus näyttää perustuvan tuulivoimasta aiheutuviin haittoihin, kuten meluun ja maiseman muuttumiseen. Paikalliset asukkaat eivät myöskään hyödy taloudellisesti tuulivoimasta. Useissa eurooppalaisissa tutkimuksissa on myös havaittu tuulivoimaloiden vaikuttavan negatiivisesti kiinteistöjen arvoon.

Ruotsin tavoitteena on luopua sähköntuotannossa ydinvoimasta ja muuttaa tuotanto fossiilivapaaksi vuoteen 2040 mennessä, mikä edellyttää tuulivoiman voimakasta lisäystä.

Ruotsin energiavirasto osoittaa tuulivoimalle soveltuvat alueet. Kunnilla on oikeus päättää oman alueensa maankäytöstä ja ne voivat ns. veto-oikeutensa turvin estää tuulivoimahankkeen sijoittamisen alueelleen.

Tutkimuksessa analysoitiin lähes 100 000 omakotitalokauppaa eri puolilla Ruotsia ja niiden läheisyys vuosina 2013-2018 rakennettuihin 4 000 tuulivoimalaan. Tutkimuksen lähtökohtana on taloustieteellinen hyvinvointiteoria, jonka mukaan ilmastonmuutoksen torjuminen nähdään yleisenä hyötynä, jonka kustannukset eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti, vaan jotkut joutuvat maksamaan siitä suuremman hinnan kuin toiset. Tätä hintaa voidaan mitata mm. kiinteistöjen arvon muutoksella.

Tarkasteltujen kiinteistökauppojen määrä on jaettu kahteen otokseen, täydellinen otos (97 229 kauppaa) koko Ruotsin alueelta sekä rajoitettuun otokseen (68 941 kauppaa), johon sisältyy vain kaupat 20 km etäisyydellä tuulivoimaloista.  Keskimääräinen myyntihinta oli täydellisessä otoksessa 3 milj. kruunua ja rajoitetussa otoksessa 2,7 milj. kruunua. Keskimääräinen etäisyys tuulivoimaloihin oli täydellisessä otoksessa 15 km ja rajoitetussa otoksessa 9 km. Noin 4 prosenttia kiinteistöistä sijaitsi alle 2 km etäisyydellä voimaloista. Tutkimuksessa analysoitiin myös yhteensä 4 337 tuulivoimalan vaikutukset kiinteistöjen arvoihin. Tuulivoimaloiden keskikorkeus oli 173 m. Vain sadalla tuulivoimala-alueella oli yli 10 tuulivoimalaa.

Tuulivoimaloiden läheisyyden vaikutus tulee selvästi esiin, mutta etäisyys ei vaikuta lineaarisesti. Etäisyydellä 0-2 km vaikutus hintoihin on suurin ollen noin 19-23 prosenttia. Välillä 2-4 km vaikutus on 10-14 prosenttia ja laskee etäisyydellä 4-6 km 6-12 prosenttiin ja välillä 6-8 km 2-6 prosenttiin. Vaikutus hintaan lakkaa etäisyyden kasvaessa yli 8 kilometriin.

Toisessa vaiheessa arvioitiin tuulivoimaloiden koon ja lukumäärän vaikutusta toteutuneisiin hintoihin. Vaikka kaikista korkeimpien tuulivoimaloiden läheisyydessä sijaitsi suhteellisen harvoja kiinteistöjä, vaikutus hintaan tuulivoimaloiden lähialueella (0-2 km) oli tilastollisesti merkittävä, jopa lähes 40 prosenttia halvemmat hinnat. Pienempien tuulivoimaloiden kohdalla hintavaikutus oli samalla etäisyydellä huomattavasti vähäisempi, vain vajaat 10 prosenttia.

Johtopäätöksenä voitaisiin esittää, että viranomaisten tulisi olla tarkempi sijoittaessaan uusia suuria tuulivoimaloita ja useampia voimaloita käsittäviä hankkeita asutuksen yhteyteen. Niiden vaikutus kiinteistöjen hintaan on huomattavasti suurempi. Kiinteistöjen arvon lasku voidaan nähdä ilmastotoimien ulkoiskustannuksena, joka tulisi korvata niille, joille nämä kustannukset koituvat.

Koska Ruotsi aikoo viisinkertaistaa tuulivoimantuotantonsa seuraavan kahden vuosikymmenen aikana, myös tuulivoiman vastustus tulee kasvamaan, ja kiinteistönomistajat tulevat vaatimaan korvausta menetyksistään. Poliittiset toimet, joilla pyritään edistämään tuulivoiman laajenemista esimerkiksi kuntien veto-oikeuden poistamisella vahvistavat paikallisten ihmisten voimattomuuden tunnetta ja epäluottamista päätöksentekijöihin. Jotta tuulivoimaloiden rakentaminen hyväksyttäisiin, ympäristöarvot ja omaisuusarvot on otettava huomioon. Lisätutkimuksille on suuri tarve.

Lataa tutkimusraportti tästä:

Valuating the negative externality of wind turbines: traditional hedonic and difference-in-difference approaches

Kesäkuussa 2022 julkaistiin Hans Westlundin ja Mats Wilhelmssonin jatkotutkimus, jossa analysoitiin lähes 600 000 Ruotsissa vuosina 2005-2018 tehtyä kiinteistökauppaa. Tuloksena todettiin tuulivoimaloiden läheisyyden vaikuttavan voimakkaasti kiinteistöjen arvoihin, mutta vaikutus vaihtelee ajan ja alueen mukaan. Arvon alenema on 0-2 km etäisyydellä tuulivoimaloista alueesta riippuen 10-25 prosenttia.

Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida tuulivoimaloiden ja kiinteistöjen arvonlaskun välinen syy-yhteys ja laskea arvonaleneman kokonaisvaikutus kiinteistöjen yhteenlaskettuun arvoon kolmella tuulivoiman kehittämisalueella eri puolilla Ruotsia. Tarkasteltavaa ajanjaksoa on pidennetty verrattuna edelliseen tutkimukseen, jotta on ollut mahdollista arvioida kiinteistöjen arvoja sekä ennen tuulivoimaloiden rakentamista että sen jälkeen.

Kauppahintoja on tarkasteltu kymmenen kilometrin säteellä tuulivoimaloista. Kauempana sijaitsevat kiinteistöt muodostavat kontrolliryhmän.

Tarkastellut kolme tuulivoiman kehitysaluetta olivat:

1. Östra Gölinge 15 000 asukkaan kunta Etelä-Ruotsissa, jonka pinta-ala on 452 km2. Kuntaan suunnitellaan kahta tuulivoimahanketta, joihin tulee 16 tuulivoimalaa. Tuulivoimalat sijoittuvat lähelle kunnanrajaa, jolloin suuri osa vaikutuksista kohdistuu naapurikunnan asukkaisiin.
2. Finstång on asukasluvultaan samankokoinen kunta Tukholman lounaispuolella, mutta se on pinta-alaltaan suurempi, noin 1200 m2. Suunniteltu hanke käsittää 16 tuulivoimalaa.
3. Skellefeå on 75 000 asukkaan kunta Pohjois-Ruotsissa pinta-alaltaan 9 944 km2. Kuntaan suunnitellaan 33 voimalan hanketta, jonka läheisyydessä on vain harvoja kiinteistöjä.

Tuulivoimaloiden vaikutuksessa kiinteistöjen arvoihin on merkittäviä eroja eri alueiden välillä. Lähialueella (0-2 km) hintavaikutus on maan etäeläosassa noin 13 prosenttia ja kasvaa hieman alle 25 prosenttiin maan pohjoisosiin mentäessä. Rahassa mitattu absoluuttinen vaikutus on kuitenkin pienempi, koska kiinteistöt ovat Pohjois-Ruotsissa halvempia kuin Etelä-Ruotsissa.

Östra Gölingessä kahden kilometrin säteellä tuulivoimaloista on 190 kiinteistöä ja 10 km säteellä 7 600 kiinteistöä. Yhteenlasketuksi kiinteistöjen arvonalenemaksi saadaan noin 308 milj. kruunua, eli 40 500 kruunua kiinteistöä kohden.

Finstångissa tuulivoimalat vaikuttavat harvempiin kiinteistönomistajiin. Keskimääräinen arvonlasku on 49 00 kruunua kiinteistöä kohden, ja yhteenlaskettu arvonalenema on 63 milj. kruunua. Yksi syy korkeampaan keskiarvoon on se, että tuulivoimaloiden lähialueella on enemmän kiinteistöjä.

Skellefteån hankealueen läheisyydessä on vähiten kiinteistöjä, 10 km etäisyydellä on vain 422 kiinteistöä, joista vain 10 prosenttia on alle neljän kilometrin etäisyydellä. Yhteenlaskettu arvonalenema on 39 miljoonaa kruunua, ja kiinteistöä kohden 50 000 kruunua.

Yhteenveto tuloksista:

Analyysi perustuu 600 000 kiinteistökauppaan vuosina 2005-2018. Tuulivoimaloiden läheisyydellä on negatiivinen vaikutus kiinteistöjen arvoihin, mutta vaikutus vähenee etäisyyden kasvaessa ja poistuu alueesta riippuen 8 tai 10 kilometrin kohdalla. Tulokset osoittavat myös, että tuulivoimaloiden negatiivinen vaikutus kiinteistöjen arvoon on kasvanut ajan myötä. Tämä johtuu tuulivoimaloiden määrän lisääntymisestä ja korkeuden kasvamisesta. Tulokset vahvistavat aikaisemmista eurooppalaisista tutkimuksista saatuja tuloksia.

Tutkimus osoittaa, että tuulivoiman laajeneminen aiheuttaa suuria taloudellisia menetyksiä kiinteistöjen omistajille. Lisätutkimusta tarvittaisiin siitä, lisääntyvätkö haitalliset vaikutukset kiinteistöjen arvoon edelleen tuulivoiman määrän lisääntyessä, vai saavutetaanko jossain vaiheessa piste, jossa tuulivoiman lisääntymisellä ei enää ole vaikutusta, koska tuulivoimaa on jo kaikkialla.

Lataa tutkimusraportti tästä:

Tuulivoima – vaikutus asuinkiinteistöjen hintoihin

Joulukuussa 2021 julkaistiin Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n Taloustutkimukselta ja FCG Finnish Consulting Groupilta tilaama selvitys tuulivoimahankkeiden vaikutuksista asuinkiinteistöjen hintoihin. Selvityksessä analysoitiin 1 134 vuosina 2013 – 2021 tehtyä kiinteistökauppaa seitsemällä paikkakunnalla (Haapajärvi, Jokioinen, Kalajoki, Karvia, Närpiö, Perho, Raahe, Simo). Kiinteistöt sijaitsivat alle 10 kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloista. Tutkimusaineistona olevat kiinteistökaupat oli eritelty sen mukaan, onko ne tehty ennen voimaloiden käyttöönottoa vai sen jälkeen.

Johtopäätöksenä esitettiin, että tuulivoimahankkeiden käyttöönotolla ei ole vaikutusta kiinteistöjen hintoihin tarkastelluissa kunnissa vuosina 2013-2021.

Linkki selvitystä koskevaan tiedotteeseen: https://tuulivoimayhdistys.fi/ajankohtaista/tutkimukset-ja-julkaisut/taloustutkimus-ja-fcg-tuulivoimalat-eivat-vaikuta-asuinkiinteistojen-hintoihin