Ihmisten ja luonnon puolesta

Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry

Oletko joutumassa tuulivoimaloiden vaikutuspiiriin tahtomattasi? 
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry neuvoo, tiedottaa, vaikuttaa.

Yhdistys

Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry on tuulivoiman vaikutuspiiriin joutuvien kansalaisten etujärjestö ja yhdysside. Tavoitteenamme on tuulivoimasta ihmisille ja luonnolle aiheutuvien haittojen ehkäiseminen.

Tietoa tuulivoimasta

Usein kysytyt kysymykset

Ajankohtaista

Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons

LUT-yliopiston professori Jero Ahola tviittasi, että Suomen tuulivoimapotentiaali on LUT:n laskelmien mukaan 500 GW. Laskelmissa oletuksena on 6 MW voimalakoko ja täyttöaste 1,5 voimalaa/km2. Linkki tviittiin: x.com/JeroAhola/status/1704802793062617241?s=20 TV-KY ry:n kommentti: LUT arvioi Suomen "tuulivoimapotentiaalin" olevan satakertainen nykyiseen asennettuun kapasiteettiin nähden eli 500 000 MW. Laskennallisesti tämä tarkoittaisi 83 333 kpl 6 MW:n voimaloita. LUT:n "täyttöasteella" se tarkoittaisi yli 55 000 km2:n laajuisia "tuulipuistoja" ja sitä, että neljäsosa Suomen haja-asutusalueesta muuttuisi tuulipuistoksi. Kuvassa näkyvässä diassa on esitelty myös se, miten tämä potentiaali jakaantuu maamme eri osiin. Kuvasta ei kuitenkaan käy ilmi, moneenko erilliseen tuulivoimala-alueeseen tuo määrä voimaloita jakautuisi, eikä se, montako tuhatta kilometriä uutta sähkönsiirtolinjaa tällainen tuulivoimakapasiteetti edellyttäisi. Lisäksi LUT:n arvioima "täyttöaste" lienee yläkanttiin, Tilantarpeeksi on arvioitu 667 ha/voimalaa kohden, kun se suunnitteilla olevissa hankkeissa näyttää yleensä olevan yli 1000 ha rakennettavaa voimalaa kohden. ... Lue lisääNäytä vähemmän

LUT-yliopiston professori Jero Ahola tviittasi, että Suomen tuulivoimapotentiaali on LUT:n laskelmien mukaan 500 GW. Laskelmissa oletuksena on 6 MW voimalakoko ja täyttöaste 1,5 voimalaa/km2. Linkki tviittiin: https://x.com/JeroAhola/status/1704802793062617241?s=20 TV-KY ry:n kommentti: LUT arvioi Suomen tuulivoimapotentiaalin olevan satakertainen nykyiseen asennettuun kapasiteettiin nähden eli 500 000 MW. Laskennallisesti tämä tarkoittaisi 83 333 kpl 6 MW:n voimaloita. LUT:n täyttöasteella se tarkoittaisi yli 55 000 km2:n laajuisia tuulipuistoja ja sitä, että neljäsosa Suomen haja-asutusalueesta muuttuisi tuulipuistoksi. Kuvassa näkyvässä diassa on esitelty myös se, miten tämä potentiaali jakaantuu maamme eri osiin. Kuvasta ei kuitenkaan käy ilmi, moneenko erilliseen tuulivoimala-alueeseen tuo määrä voimaloita jakautuisi, eikä se, montako tuhatta kilometriä uutta sähkönsiirtolinjaa tällainen tuulivoimakapasiteetti edellyttäisi. Lisäksi LUT:n arvioima täyttöaste lienee yläkanttiin, Tilantarpeeksi on arvioitu 667 ha/voimalaa kohden, kun se suunnitteilla olevissa hankkeissa näyttää yleensä olevan yli 1000 ha rakennettavaa voimalaa kohden.

Kommentoi Facebookissa

On vahvasti lääkityksen tarpeessa tätä hörhö.

Mikäs siinä jos haluttaisiin muttaa koko Suomi teollisuusalueeksi, niin kuulostaa ihan uskottavalta. 30% kapasiteettikertoimen sähkölle tuskin löytyy mitään kovin taloudellista käyttökohdetta teollisuudessa ja kannibalisaatio stopaa jo nykytasolla uudet investoinnit, mutta teoreettista potentiaalia kyllä on

Perämerelle ei ainakaan tarvitä enää lisää sattumavoimateollisuutta. Rannikot on jo pilattu täysin, vieläkö kaunis merimaisema pitäisi tuhota tuuliteollisuuden humpuukiin?

Eikö mikään riitä tuulivoimabisneksessä, kysyy lääketieteen tohtori Sari Pietilä Suomenmaa-lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan. Hänen lähialueelleen on suunnitteilla suuri määrä tuulivoimaloita, jotka uhkaavat ihmisten elinympäristöä, arvokkaita luontokohteita ja hiljaisia alueita. Linkki kirjoitukseeni: www.suomenmaa.fi/mielipide/tuulivoimahaihattelussa-on-rajansa/?fbclid=IwAR1sl7DvstUrDcgSNQr8Zkdfc... Kuva Hästkullen Viksjö Ruotsi ... Lue lisääNäytä vähemmän

Eikö mikään riitä tuulivoimabisneksessä, kysyy lääketieteen tohtori Sari Pietilä Suomenmaa-lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan. Hänen lähialueelleen on suunnitteilla suuri määrä tuulivoimaloita, jotka uhkaavat ihmisten elinympäristöä, arvokkaita luontokohteita ja hiljaisia alueita. Linkki kirjoitukseeni: https://www.suomenmaa.fi/mielipide/tuulivoimahaihattelussa-on-rajansa/?fbclid=IwAR1sl7DvstUrDcgSNQr8Zkdfct4WY_E9bJvb_Ixt-8y8_NwYJo2S8aiYTxU Kuva Hästkullen Viksjö Ruotsi

Kommentoi Facebookissa

Kuntien ahneus aiheuttaa tuulimyllyjen määrän lisääntymisen

vai olisko rahapula et palveluita pitäisi järjestää ja lääkärin palkkoja maksaa mutta ei ole rahaa

Kun Kinnulasta lähdetään Lestijärvelle, Reisjärvelle ja Sievin rajalle. Suunnitelmissa kymmeniä myllyjä keskelle metsäpeurojen elinaluetta, pohjavesiä ja arvokasta järvimaisemaa sekä mökkejä vain 1 km päässä suunnitelluista myllyalueista. Nämä hiljaiset luonnon alueet on menetetty, jos nämä hankkeet toteutuu. Reisjärven Kiiskineva 20 myllyä, Pitkäjärvi 20 myllyä ja Sievin Vääräkangas 50 myllyä! Nämä kaikki hyvin lähellä toisiaan ja alueella on sekä vakituista, että mökkiasutusta.

Tämä on todella hieno mielipidekirjoitus kerta kaikkiaan. Alla on siitä kuitenkin ote, jossa on puutteellista tietoa: "Voimaloiden perustuksissa on tonneittain betonia ja rautaa, ja sähkönsiirto ja huoltoreitit vaativat oman osansa maa-alasta." Tyypillisen maavaraisen 5 MW:n tuuliturbiinin teräsbetoniset perustukset painavat 2.000 tonnia eli 2 miljoonaa kiloa. Siitä on harjateräksiä 230 tonnia. Verrataan: Henkilöauton teräspellit painavat 0,7 tonnia. Tuuliturbiinin roottoriin kohdistuu valtavia alati vaihtelevia voimia. Siksi turbiinin perustukset ovat todella järeitä. Teräsbetonissa teräs kestää vetoa ja betoni puristusta. Perustusten rakenne on juuri sellainen kuin sen pitääkin olla. Perustukset vain ovat niin massiiviset. Tuulivoimalan maanpäälliset osat torni, konehuone ja roottori painavat 1.000 tonnia. Ne koostuvat teräksistä, alumiinista, kuparista, sinkistä, harvinaisista maametalleista, kertamuoveista, lasi- ja hiilikuiduista sekä balsapuusta. Tuulivoimalan materiaalimenekki on erittäin suuri. Materiaalien hinnat nousevat nykyään suhteellisen nopeasti. Tämän vuoksi turbiinibisneksen kannattavuus heikkenee nopeasti. Niinpä tuuliyhtiöt ovat alkaneet vaatia rahaa valtiolta. Tuulibisnes on saanut valtiolta investointi- ja tuotantotukia 10 vuodessa miljardeja euroja. Nyt tuon bisneksen on ruvettava vihdoinkin elämään markkinaehtoisesti.

Tuuliturbiiniyhtiöt kerskuvat maksamillaan kiinteistöveroilla. Ne olivat 20 milj. € vuonna 2022. Koko kiinteistöverojen potti oli 2.040 milj. € eli 100-kertainen. Verohallinto keräsi veroja ja veronluonteisia maksuja 108 mrd € eli 108.000 milj. €. Äidit ja isät ja mummut ja vaarit maksoivat lasten karkeista ja limuista paljon enemmän veroja kuin turbiinimafia kiinteistöveroja. Muutama kunta Suomen 300 kunnasta saa tuntuvasti kiinteistöveroja turbiineista. Tuulisähköyhtiöt ovat saaneet 10 vuodessa investointi- ja tuotantotukia 1,8 mrd €. Lisäksi varta vasten turbiinikenttiä varten verovaroin rakennetut sähköjohdot ja erilaiset laitteet ovat maksaneet 1,5 mrd €. Kiinteistöverojen summa on tähän mennessä 0,1 mrd €. Turbiinibisneksellä on pullat hyvin uunissa.

Suomessa kuntien talousahdinko sekä kunnille ja maanomistajille tuulivoimarakentamisesta tarjoutuvat taloudelliset hyödyt palvelevat tuulivoimateollisuuden etuja kansainvälisestikin katsottuna merkittävällä tavalla. Kunnilla on yksinoikeus päättää tuulivoimahankkeiden sijoittamisesta alueelleen, tuulivoimaa koskeva sääntely on heikkoa ja toiminnan valvonta olematonta, eikä alalla ole taloudellista vastuuta sähköjärjestelmälle aiheuttamistaan lisäkustannuksista. Lisäksi kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa elinympäristössään tapahtuviin muutoksiin ovat heikkoja, ja niitä aiotaan entisestään heikentää. Media antaa omalta osaltaan täyden panoksen tuulivoiman edistämiseen, ja ympäristöjärjestötkin sulkevat silmänsä massiivisen tuulivoimarakentamisen aiheuttamilta luontotuhoilta. Ei siis ole mikään ihme, että Suomi on Euroopan ehkä houkuttelevin tuulivoimamarkkina kansainvälisille tuulivoimasijoittajille.

View more comments