Ihmisten ja luonnon puolesta

Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry

Oletko joutumassa tuulivoimaloiden vaikutuspiiriin tahtomattasi? 
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry neuvoo, tiedottaa, vaikuttaa.

Yhdistys

Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry on tuulivoiman vaikutuspiiriin joutuvien kansalaisten etujärjestö ja yhdysside. Tavoitteenamme on tuulivoimasta ihmisille ja luonnolle aiheutuvien haittojen ehkäiseminen.

Tietoa tuulivoimasta

Usein kysytyt kysymykset

Ajankohtaista

Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons

Ruotsissa ja Tanskassa viikonloppuna ylitarjontaa sähköstä tuulisen ja aurinkoisen sään vuoksi. Verkko-operaattorit aktivoivat alassäätötarjouksia.

Ruotsin ja Tanskan kantaverkkoyhtiöt varoittavat tuuli- ja aurinkovoimasta – ollaan lähellä hätäjarrutusta.
Viime sunnuntaina Tanskan järjestelmäoperaattori joutui keväisen sään vuoksi aktivoimaan kaikki alassäätötarjoukset koko maassa. Ennen viikonloppua varoitettiin jopa hätäjarrutuksesta. Sähköä täytyy kaikkina hetkinä tuottaa saman verran kuin sitä kulutetaan. Jos jollain hetkellä tuotetaan enemmän sähköä kuin sitä pystytään kuluttamaan, verkonhaltija joutuu säätämään järjestelmää alaspäin ns. tasapainotusmarkkinoilla. Se tapahtuu aktivoimalla tarjouksia tuotannon vähentämiseen tai kulutuksen lisäämiseen, tai viimeisenä työkaluna tarttumaan tuotannon katkaisuun. Sunnuntaina 7.4. Tanska oli negatiivisista sähkönhinnoista huolimatta lähellä verkkoon kytkettyjen tuotantolaitosten irrottamista verkosta. Energinetin varatoimitusjohtaja Klaus Winther vetoaakin tuuli- ja aurinkoenergian tuottajiin, että ne osallistuisivat tasapainottamismarkkinoille. Se olisi niille hyvä sopimus. Voimaloita pysäyttämällä voisi saada paremman korvauksen silloin, kun sähkön hinta on negatiivinen. Hän myös varoittaa seuraavasta viikonlopusta, joka myöskin näyttää tuuliselta ja aurinkoiselta.
Tanskassa tuuli- ja aurinkoenergian hallinnassa on ongelmia. Aurinkovoimalat reagoivat sään vaihteluihin vielä nopeammin kuin tuulivoima. Ongelma pahenee, kun maahan tulee lisää suuria aurinkovoimantuotantoalueita. Puolipilvisenä päivänä tuotannon määrä voi vaihdella hyvin nopeasti pilvien purjehtiessa auringon eteen ja siitä pois. Järjestelmän tasapainottamiseksi Energinet ostaa tasapainotuspalveluja. Se tapahtuu säätämällä sähkön tuotantoa ja kulutusta aktivoimalla markkinoilla nosto ja alassäätötarjouksia.
Myös Ruotsi näyttää Svenska kraftnät mukaan kärsivän sähkön ylitarjonnasta. Kapasiteettimarkkinoiden alassääntöä nostetetaan lauantaina 13.4. ja sunnuntaina 14.4. ja sitä hankitaan 600 MW ympäri vuorokauden. Myös Ruotsissa negatiivisten spot-hintojen määrä kasvoi voimakkaasti viime vuonna, ja sama jatkuu myös tänä vuonna. Ruotsi on yrittänyt lisätä säätöresurssejaan, ja sähköverkon tasapainotuskulut ovat nousseet kuusinkertaisiksi. (Kooste TV-KY ry). Linkki Tidningen Näringslivet artikkeliin: www.tn.se/naringsliv/36765/svenska-kraftnat-och-energinet-varnar-for-vind-och-sol-nara-nodbromsen/
... Lue lisääNäytä vähemmän

Ruotsissa ja Tanskassa viikonloppuna ylitarjontaa sähköstä tuulisen ja aurinkoisen sään vuoksi. Verkko-operaattorit aktivoivat alassäätötarjouksia.

Ruotsin ja Tanskan kantaverkkoyhtiöt varoittavat tuuli- ja aurinkovoimasta – ollaan lähellä hätäjarrutusta.
Viime sunnuntaina Tanskan järjestelmäoperaattori joutui keväisen sään vuoksi aktivoimaan kaikki alassäätötarjoukset koko maassa. Ennen viikonloppua varoitettiin jopa hätäjarrutuksesta. Sähköä täytyy kaikkina hetkinä tuottaa saman verran kuin sitä kulutetaan. Jos jollain hetkellä tuotetaan enemmän sähköä kuin sitä pystytään kuluttamaan, verkonhaltija joutuu säätämään järjestelmää alaspäin ns. tasapainotusmarkkinoilla. Se tapahtuu aktivoimalla tarjouksia tuotannon vähentämiseen tai kulutuksen lisäämiseen, tai viimeisenä työkaluna tarttumaan tuotannon katkaisuun. Sunnuntaina 7.4. Tanska oli negatiivisista sähkönhinnoista huolimatta lähellä verkkoon kytkettyjen tuotantolaitosten irrottamista verkosta. Energinetin varatoimitusjohtaja Klaus Winther vetoaakin tuuli- ja aurinkoenergian tuottajiin, että ne osallistuisivat tasapainottamismarkkinoille. Se olisi niille hyvä sopimus. Voimaloita pysäyttämällä voisi saada paremman korvauksen silloin, kun sähkön hinta on negatiivinen. Hän myös varoittaa seuraavasta viikonlopusta, joka myöskin näyttää tuuliselta ja aurinkoiselta. 
Tanskassa tuuli- ja aurinkoenergian hallinnassa on ongelmia. Aurinkovoimalat reagoivat sään vaihteluihin vielä nopeammin kuin tuulivoima. Ongelma pahenee, kun maahan tulee lisää suuria aurinkovoimantuotantoalueita. Puolipilvisenä päivänä tuotannon määrä voi vaihdella hyvin nopeasti pilvien purjehtiessa auringon eteen ja siitä pois. Järjestelmän tasapainottamiseksi Energinet ostaa tasapainotuspalveluja. Se tapahtuu säätämällä sähkön tuotantoa ja kulutusta aktivoimalla markkinoilla nosto ja alassäätötarjouksia. 
Myös Ruotsi näyttää Svenska kraftnät mukaan kärsivän sähkön ylitarjonnasta. Kapasiteettimarkkinoiden alassääntöä nostetetaan lauantaina 13.4. ja sunnuntaina 14.4. ja sitä hankitaan 600 MW ympäri vuorokauden. Myös Ruotsissa negatiivisten spot-hintojen määrä kasvoi voimakkaasti viime vuonna, ja sama jatkuu myös tänä vuonna. Ruotsi on yrittänyt lisätä säätöresurssejaan, ja sähköverkon tasapainotuskulut ovat nousseet kuusinkertaisiksi. (Kooste TV-KY ry). Linkki Tidningen Näringslivet artikkeliin: https://www.tn.se/naringsliv/36765/svenska-kraftnat-och-energinet-varnar-for-vind-och-sol-nara-nodbromsen/

Kommentoi Facebookissa

"Energinetin varatoimitusjohtaja Klaus Winther vetoaakin tuuli- ja aurinkoenergian tuottajiin, että ne osallistuisivat tasapainottamismarkkinoille. Se olisi niille hyvä sopimus." Elikkä mitä tämä tarkoittaa? Onko niin, että tuuli ja aurinkovoima yhtiöitä todellakin pyydetään osalistumaan halvan ylituotannon omaavan sähkön tasapainottamseen josta saavat korvauksia, kun vähentävät tuotantoa. Kuka maksaa korvaukset ja mistä korvausrahat maksetaan!!! Just joo niimpä tietenkin. Elikkä vaikka tehdään kuinka järjetöntä investointia joka tiedetään jon alkumetreistä lähin, että tuote on tappiollista niin sitä pitää kumminkin rakentaa valtavia määriä lisää. Onko mitään muuta näin idioottimaista toimintaa kuin tuuli ja aurinkovoima on ja täydellisesti valtionjohdon suojeluksessa.

Tuli tässä mieleeni tällaista, kun kuuntelin viikolla Suomen tuulimafian consiglieren sepustuksia tuulipuistoista eli tuuliturbiinikentistä: "Aikanaan lehtimies kysyi jenkeissä yhdeltä gangsterilta, miksi tämä ryöstää juuri pankkeja. Gangsteri rupesi siinä miettimään asiaa, lataili hetken mutkaansa ja totesi sitten: "Because it's where the money is." Eli koska rahaa on juuri niissä. Vihreä siirtymä on meillä turbiinigangstereille kuin vartioimaton pankki. Sen ryöstämisessä ei tarvitse reikärautoja. Retoriikka riittää. Siisti ja suittu habitus ja kiehtova vieraskielinen paatos uppoaa yleisöön kuin kuuma veitsi voihin. Taitava huijari ottaa yleisön pian syleilyynsä ja alkaa sitten syöttää sille vihreäksi värjättyä sokeroitua sontaa.

Laittakaa hyvät ihmiset tietoa tästä eduskuntaan! Savoonkin ovat suunnittelemassa 17 tuulipuistoa lonksuttamaan mökkiläisten kauhuksi!!!

Aurinkoisuus ei vielä juurikaan taida hintaan vaikuttaa

Miksi Tanskaan ei ole tehty vedyn valmistus teollisuutta, Suomeenhan on nyt kovasti sitä tulossa🙄. Vai ovatko Tanskalaiset älynneet ettei se ole järkevää?

View more comments

Ruotsin tuulivoiman velkataakka kasvaa – onko tässä alku uudelle finanssikriisille, kysyvät Christian Sandström ja Christian Steinbeck Affärsvärlden-lehdessä.
Ruotsin tuulivoima tekee suurta tappiota. Velkoja on hoidettu omistajien sijoituksilla. Muuten puolet tuulivoimahankkeista olisi konkurssissa. Velkojen takaisinmaksu vie kauemmin kuin voimaloiden elinajan. Kun tuulivoimaloiden arvo on painunut nollaan, on velkaa vielä jäljellä. Kuka maksaa laskun?
Ruotsin tuulivoimaa koskeva selvityksemme osoittaa, että suurin osa yhtiöistä ei koskaan selviä veloistaan. Kuinka kauan tuulivoimala tuottavassa kunnossa, ja kuinka nopeasti tuulivoimalan rakentamista varten otetun velan maksaminen saaduilla tuloilla vie? Tuulivoimayhtiöiden mukaan tuulivoimalan elinkaari on korkeintaan 25 vuotta. Muista maista saatujen tietojen mukaan se on pikemminkin 20 vuotta, mutta laskelmissa on käytetty yksinkertaisuuden vuoksi 25 vuotta.
Laskimme, kuinka kauan vuonna 2015-2020 käynnistyneiden tuulivoimahankkeiden koko velan takaisinmaksu nykyisellä maksuvauhdilla kestäisi. Vuonna 2017 valmistuneiden hankkeiden kohdalla koko velan takaisinmaksuun menisi 43 vuotta, vuonna 2018 valmistuneilla hankkeilla 29 vuotta ja 2019 valmistuneilla 31 vuotta. Vuonna 2020 käynnistyneiden hankkeiden osalta velkaa ei saataisi koskaan maksetuksi, koska niiden kohdalla velan määrä on vain kasvanut, ei vähentynyt.
Nykyisellä lyhennysvauhdilla velkaa on jäljellä miljardeja vielä silloin, kun voimalat ovat tiensä päässä. Kuka loppuvelan maksaa?
Puolet tuulivoimasta on pelastettu konkurssilta omistajien sijoituksilla. Niillä on maksettu velkojen lyhennyksiä ja katettu tappiot. Omistajayhtiöiltä saatuja velkoja on muutettu pääomansijoituksiksi ja lainoja on annettu anteeksi. Tuulivoimatuotannon kassavirta ei riitä velkojen maksuun.
Kaikki vuonna 2015-2020 käynnistetyt tuulivoimahankkeet ovat tappiollisia. Tappiomarginaali on keskimäärin -39,4 %. Kysymys kuuluu, onko tämä vain Ruotsin ongelma, vai onko kyse koko Euroopasta ja lähestyvästä vihreästä rahoituskriisistä. Pelkästään Saksassa tuulivoimaloita on lähes 30 000, Espanjassa 22 000, Ranskassa 9 000 ja Italiassa 7 000 tuulivoimalaa. Pelkästään Ruotsissa uusia sijoituksia tarvittaisiin 175 miljardin kruunun edestä. Jos tuulivoiman kannattavuus on muissa maissa yhtä huono, tappiot ovat moninkertaiset Euroopan tasolla. (Kooste TV-KY ry). Linkki kirjoitukseen: www.affarsvarlden.se/kronika/vindkraftens-skuldberg-borjan-pa-en-ny-finanskris?fbclid=IwAR2HaYWlB...
... Lue lisääNäytä vähemmän

Ruotsin tuulivoiman velkataakka kasvaa – onko tässä alku uudelle finanssikriisille, kysyvät Christian Sandström ja Christian Steinbeck Affärsvärlden-lehdessä.
Ruotsin tuulivoima tekee suurta tappiota. Velkoja on hoidettu omistajien sijoituksilla. Muuten puolet tuulivoimahankkeista olisi konkurssissa. Velkojen takaisinmaksu vie kauemmin kuin voimaloiden elinajan. Kun tuulivoimaloiden arvo on painunut nollaan, on velkaa vielä jäljellä. Kuka maksaa laskun?
Ruotsin tuulivoimaa koskeva selvityksemme osoittaa, että suurin osa yhtiöistä ei koskaan selviä veloistaan. Kuinka kauan tuulivoimala tuottavassa kunnossa, ja kuinka nopeasti tuulivoimalan rakentamista varten otetun velan maksaminen saaduilla tuloilla vie? Tuulivoimayhtiöiden mukaan tuulivoimalan elinkaari on korkeintaan 25 vuotta. Muista maista saatujen tietojen mukaan se on pikemminkin 20 vuotta, mutta laskelmissa on käytetty yksinkertaisuuden vuoksi 25 vuotta. 
Laskimme, kuinka kauan vuonna 2015-2020 käynnistyneiden tuulivoimahankkeiden koko velan takaisinmaksu nykyisellä maksuvauhdilla kestäisi. Vuonna 2017 valmistuneiden hankkeiden kohdalla koko velan takaisinmaksuun menisi 43 vuotta, vuonna 2018 valmistuneilla hankkeilla 29 vuotta ja 2019 valmistuneilla 31 vuotta. Vuonna 2020 käynnistyneiden hankkeiden osalta velkaa ei saataisi koskaan maksetuksi, koska niiden kohdalla velan määrä on vain kasvanut, ei vähentynyt. 
Nykyisellä lyhennysvauhdilla velkaa on jäljellä miljardeja vielä silloin, kun voimalat ovat tiensä päässä. Kuka loppuvelan maksaa?
Puolet tuulivoimasta on pelastettu konkurssilta omistajien sijoituksilla. Niillä on maksettu velkojen lyhennyksiä ja katettu tappiot. Omistajayhtiöiltä saatuja velkoja on muutettu pääomansijoituksiksi ja lainoja on annettu anteeksi. Tuulivoimatuotannon kassavirta ei riitä velkojen maksuun. 
Kaikki vuonna 2015-2020 käynnistetyt tuulivoimahankkeet ovat tappiollisia. Tappiomarginaali on keskimäärin -39,4 %. Kysymys kuuluu, onko tämä vain Ruotsin ongelma, vai onko kyse koko Euroopasta ja lähestyvästä vihreästä rahoituskriisistä. Pelkästään Saksassa tuulivoimaloita on lähes 30 000, Espanjassa 22 000, Ranskassa 9 000 ja Italiassa 7 000 tuulivoimalaa. Pelkästään Ruotsissa uusia sijoituksia tarvittaisiin 175 miljardin kruunun edestä. Jos tuulivoiman kannattavuus on muissa maissa yhtä huono, tappiot ovat moninkertaiset Euroopan tasolla. (Kooste TV-KY ry). Linkki kirjoitukseen: https://www.affarsvarlden.se/kronika/vindkraftens-skuldberg-borjan-pa-en-ny-finanskris?fbclid=IwAR2HaYWlByi4L7fnynsHoTY90l6QX7GpjHLkjOKeGfe3ysH3C97YDgAWVwo

Kommentoi Facebookissa

kovaa mennään ruotsin perässä firmat myydään ja suomi jää taas maksajaksi

on hyvä että ollaan huolissaan siottajien rahoista tämmöt pers aukisena että eivät tekisi virhe investointeja

tämä on sitä hybridi vaikuttamista ystävämme PUTIN on tämän porukan rahoittaja varokaa rahalla on ihmeellinen voima

Tuulivoimayhtiö tarjoaa lähikiinteistölle 2,04 euroa vuodessa kompensaatioksi haitoista.
Tuulivoimarakentamisessa liikkuu paljon rahaa, kirjoittaa jyväskyläläinen Juhani Lillberg Keskisuomalaisessa. Kirjoittajalla on Petäjävedellä perinteinen kiinteistö, jonka päärakennus on alle kilometrin päässä Petäjävedelle suunnitellun kiistanalaisen Pitkälänvuoren tuulivoimala-alueen lähimmistä myllyistä. Tilan taidepuistona olevat alueet ovat vielä tätäkin lähempänä myllyjä. Tuulivoimaloiden kaava-alueeksi suunnitellaan aluetta, joka määräytyy moneen kertaan virheelliseksi todettujen melumallinnusten perusteella. Kaava-alue leikkaa hiukan kirjoittajan kiinteistöä. Nyt tuulivoimayhtiö tarjoaa kompensaatiosopimusta voimaloiden melu- ja muista haitoista. Korvaus olisi yhtiön laskukaavan mukaan 2,04 euroa vuodessa, voimaloiden rakennusaikana puolet siitä. tässä konkretisoituu alan härskiys ja epäoikeudenmukaisuus. Vuokrat tuulivoimaloiden rakennusalueista ovat kymmeniä tuhansia euroja. Haittakorvaus terveellisen elinympäristömme menetyksestä ja kiinteistömme arvonmenetyksestä olisi siis kaksi euroa vuodessa. Lukuisat muut eivät saa sitäkään.
Samanlaisia esimerkkejä on runsaasti. Eikö olisi jo aika ottaa tarkasteltavaksi tuulivoiman kokonaisuus, hyödyt ja haitat. Tuulivoimaa koskevan lainsäädännön puuttuessa voisi ainakin ryhtyä noudattamaan perustuslakia ja muuta voimassa olevaa lainsäädäntöä terveellisen elinympäristön turvaamisessa. Yksi keskeisimmistä kysymyksistä on voimaloiden etäisyys asutuksesta. (Kooste TV-KY ry). Linkki kirjoitukseen: www.ksml.fi/paakirjoitus-mielipide/6692869 Kuva: Pitkälänvuori melukartta, lähde Etha Wind Meluselvitys Pitkälänvuoren Tuulivoimapuisto
... Lue lisääNäytä vähemmän

Tuulivoimayhtiö tarjoaa lähikiinteistölle 2,04 euroa vuodessa kompensaatioksi haitoista.
Tuulivoimarakentamisessa liikkuu paljon rahaa, kirjoittaa jyväskyläläinen Juhani Lillberg Keskisuomalaisessa. Kirjoittajalla on Petäjävedellä perinteinen kiinteistö, jonka päärakennus on alle kilometrin päässä Petäjävedelle suunnitellun kiistanalaisen Pitkälänvuoren tuulivoimala-alueen lähimmistä myllyistä. Tilan taidepuistona olevat alueet ovat vielä tätäkin lähempänä myllyjä. Tuulivoimaloiden kaava-alueeksi suunnitellaan aluetta, joka määräytyy moneen kertaan virheelliseksi todettujen melumallinnusten perusteella. Kaava-alue leikkaa hiukan kirjoittajan kiinteistöä. Nyt tuulivoimayhtiö tarjoaa kompensaatiosopimusta voimaloiden melu- ja muista haitoista. Korvaus olisi yhtiön laskukaavan mukaan 2,04 euroa vuodessa, voimaloiden rakennusaikana puolet siitä. tässä konkretisoituu alan härskiys ja epäoikeudenmukaisuus. Vuokrat tuulivoimaloiden rakennusalueista ovat kymmeniä tuhansia euroja. Haittakorvaus terveellisen elinympäristömme menetyksestä ja kiinteistömme arvonmenetyksestä olisi siis kaksi euroa vuodessa. Lukuisat muut eivät saa sitäkään.
Samanlaisia esimerkkejä on runsaasti. Eikö olisi jo aika ottaa tarkasteltavaksi tuulivoiman kokonaisuus, hyödyt ja haitat. Tuulivoimaa koskevan lainsäädännön puuttuessa voisi ainakin ryhtyä noudattamaan perustuslakia ja muuta voimassa olevaa lainsäädäntöä terveellisen elinympäristön turvaamisessa. Yksi keskeisimmistä kysymyksistä on voimaloiden etäisyys asutuksesta. (Kooste TV-KY ry). Linkki kirjoitukseen: https://www.ksml.fi/paakirjoitus-mielipide/6692869 Kuva: Pitkälänvuori melukartta, lähde Etha Wind Meluselvitys Pitkälänvuoren Tuulivoimapuisto

Kommentoi Facebookissa

Nopeesti pitää saada luvat ennenkuin laki muuttuu

Se on tärkeä osa tuo ,04€ 😂

Miten me saamme nyt oikeasti keskustelun kansanedustajien kesken julkiseksi, että he joutuisivat tutustumaan muidenkin kuin STY/ Anni Mikkosen antamaan kullalla kuorrutettuihin kommentteihin. Olkaa kaikki yhteydessä tuttuihin kansanedustajiin ja vaatikaa asiasta oikeaa keskustelua ! Samaa voimme vaatia valtuustoihin kunnissa.

haitat suuremmat kuin hyödyt kannattaisi vähän ajatella enste

Narrina pitäävät asukaita

Ei helekutissa,vieköön tuulivispilät sinne suur kaupunkien keskustaan,missä niitä kuluttajiakin on,ja maksakoon heille,niin ei tarvii maasetujen luontoja/ arvoja tuhota ,ja missä on viher/ ympäristö liikkeet huutoineen,kun jatkuvasti vaativat tekoja metsä/ luontokadon pysäyttämiseksi.kaupunki alueella ,ei edes semmosia tuhoja tulis,jos sinne vispilä mylly puistot perustettaisiin.

View more comments