Sivustomme käyttää evästeitä kerätäkseen anonyymiä tilastotietoa sivuston käytöstä. Kerätty data voi sisältää tietoa esimerkiksi laitteestasi, vierailuista sivuista ja vierailusi kestosta. Mitään kerättyä dataa ei voida yhdistää suoraan yksittäiseen henkilöön.
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Vaasan kaupunki selvittää mahdollisuuksia Sundomin Öjenissä sijaitsevan tuulivoimalan purkamiseksi. Voimalan omistaa Mervento Power Technology. Kaupunki on päättänyt tilata Ramboll Oy:ltä konsulttiarvion projektin kustannuksista.
14 vuotta sitten rakennetun tuulivoimalan vuoksi 35-40 tonttia on rakennuskiellossa, ja kaupunki haluaa tontit käyttöön.
Voimalan melu on aiheuttanut tyytymättömyyttä lähistöllä asuvissa. (Kooste TV-KY ry).
Linkki YLE:n artikkeliin: yle.fi/a/74-20212018?origin=rss
Pohjalainen (nyk. Ilkka-Pohjalainen): Tuulivoimalan melu on puhuttanut asukkaita toiminnan käynnistymisestä vuonna 2012 alkaen. Voimalan sijoituspäätös on tehty ennen tuulivoimameluasetuksen käyttöönottoa, ja silloin voimassa olleiden yleisten melurajojen mukaisesti.
Kun voimala oli vielä Merventon ja sen tytäryhtiö Wasa Windin omistuksessa, kaupunki edellytti, että voimalan yöaikaista tehoa alennetaan enintään 1 MW:n suuruiseksi klo 22-07 välisenä aikana (voimalan nimellisteho on 3,6 MW). Lisäksi piti mittauksin varmistaa, ettei melutaso ylitä tuulivoimameluasetuksen yöajan melurajaa.
Wasa Wind ei kuitenkaan tähän suostunut, joten kaupunki määräsi yhtiön hakemaan tuulivoimalalle ympäristölupaa. Yhtiö kuitenkin ilmoitti ryhtyvänsä yöaikaiseen tehonalennukseen vapaaehtoisesti.
Mervento ja Wasa Wind asetettiin konkurssiin vuonna 2016, ja toukokuussa 2017 konkurssipesä myi tuulivoimalan indonesialaiselle yhtiölle, joka perusti voimalaa hoitamaan yhtiön nimeltä Mervento Power Technology Ab. Yhtiö on teettänyt alueella kaksi melumittausta, joiden perusteella kaupungin mukaan ei kuitenkaan voida arvioida, ylittyvätkö vai alittuvatko säädetyt melurajat. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Pohjalaisen artikkeliin: www.ilkkapohjalainen.fi/kiista-sundomin-tuulivoimalan-melusta-vaasan-virka/12326696
TV-KY ry:n kommentti: Alueella kesäkuussa 2013 suoritetut melumittaukset osoittivat kuitenkin selvästi, että yöajalle säädetty 40 dB:n meluraja ylittyi mittausten aikana. Meluun sisältyi kapeakaistaisia komponentteja, jotka olivat selvästi kuultavissa koko mittausjakson ajan. Mittaukset oli suorittanut DI Denis Siponen, Ades Oy. Mittauspaikka sijaitsi 1200 metrin etäisyydellä voimaloista. ... Lue lisääNäytä vähemmän
9 CommentsKommentoi Facebookissa
Mutta eihän ne myllyt äännä😄
On varmaan tosi halpa projekti purkaa ja siivota jätteet. Ja edelleen noita rakennetaan lisää.. 🙄
Ei tarvitse olla selvännäkijä ennustaakseen, että näitä tapauksia tulee lisää. Ja paljon.
View more comments
Ulkomaalaiset sijoittavat Suomen tuulivoimaan, koska näkevät siinä kasvua. Tuulivoima tuottaa sijoittajalle tuottoa 6-8 % vuosittain. Ulkomaalaisomistuksen suuri osuus luo lainsäätäjälle suuremman vastuun toiminnan haittojen kurissa pitämisessä, mutta päättäjämme eivät ole tätä vielä ymmärtäneet.
Tekniikka&Talous: Ulkomaiset yhtiöt omistavat Suomen tuulivoimasta 52 %, suomalaiset 48 %. Osuudet on laskettu tuulivoimakapasiteetista 9433 MW:sta.
Alan suurta ulkomaalaisomistusta ei pidetä kuitenkaan Suomessa ongelmana, ei ainakaan Energiavirastossa. ”Kysymys on outo. Suomeen on kaivattu pääomia ja nyt niitä on saatu”, sanoo johtaja Pekka Ripatti. ”Vanhat ja vähän tuottavat alat, joissa tuottavuus on heikkoa, kuten metsä ja metalli, ovat jääneet suomalaisomistukseen, niihin ei kukaan halua panna rahaa.”
Tuulivoiman omistaja saa sijoitukselleen tuottoa arviolta 6-8 prosenttia vuosittain.
Suomen tuulivoiman suurimmista omistajista löytyy rahamaailman suuria nimiä, kuten maailman suurin varainhoitaja Blackrock. Sen liiketoimintayksikkö Real Assets omistaa 2 % Suomen tuulivoimasta, esimerkiksi Saarijärvellä, Kinnulassa ja Kalajoella. Yhtiön pääkonttori on New Yorkissa.
Suurimman osuuden Suomen tuulivoimasta omistaa ranskalaistaustainen Ilmatar Energy (7,3 %). Muita ulkomaalaisomistajia ovat kanadalaisen Brookfieldin omistama Neoen (7,1 %). Muista ulkomaalaisomistajista voidaan mainita Glennmont Partners (2,4 %), jonka omistaa yhdysvaltalainen varainhoitoyhtiö Nuveen. Glennmontin salkkuun kuuluvat ainakin Piiparinmäen voimalat.
Aquila Capitalin (2,6 %) pääomistaja on saksalaispankki Commerzbank. Wpd Europe GmbH:n omistusosuus on 4,8 %, Prime Capitalin 3,7 %.
Suurin suomalaisomistaja on Suomen Hyötytuuli 7,2 %:lla ja toiseksi suurin Taaleri Energia (6,1 %). (Kooste TV-KY ry).
Linkki Tekniikka & Talouden artikkeliin: www.tekniikkatalous.fi/uutiset/a/d04c5418-f110-46e8-9443-e6ce5cf471ea
TV-KY ry:n kommentti: Vaikka ulkomaalaisomistusta ei pidettäisi riskinä pelkästään ulkomaalaisuuden perusteella, riskiä aiheutuu omistuksen keskittymisestä monikansallisille aggressiivisille sijoitusjäteille ja muille kansainvälisille tahoille, joiden intressissä ei ole kantaa huolta sijoitustensa aiheuttamista paikallisista vaikutuksista.
Ulkomaalaisomistuksen suuri osuus luokin poliittisille päättäjillemme entistä suuremman vastuun paremmalla lainsäädännöllä varmistaa, ettei toiminnasta aiheudu ympäristölle ja ihmisille kohtuutonta haittaa, ja edes kohtuullinen osuus toiminnan hyödyistä jäisi omaan maahamme. Valitettavasti päättäjämme eivät ole tätä vielä ymmärtäneet.
Kuvalainauksen lähde: Tekniikka&Talous/Joel Maisalmi. ... Lue lisääNäytä vähemmän
13 CommentsKommentoi Facebookissa
Siirtomaa Suomi.
Niinpä. Huolta osataan kantaa ulkomaalaisten omistuksista voimaloiden suhteen, mutta kokonaan kotimaisessa omistuksessa olevasta sähkön siirtoyhtiön taloudellinen tila on yhdentekevä? Äskettäin otsikoihin nousi eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen halu päästä eroon 400 miljoonan Fingridin omistuksistaan ja arvon toimittajat nostivat myrskyn vesilasiin siitä, että Ilmarinen olisi käynyt kauppaneuvotteluja myös ulkomaisten sijoittajien kanssa! Siitä, miksi Ilmarinen halusi päästä eroon kansallisesti äärimmäisen tärkeän yhtiön omistuksista, visusti vaiettiin. Mitä on tapahtumassa? Onko Fingrid ajautumassa toiminnassaan vaikeuksiin pääoman puutteessa lisääntyvän tuulivoimahullutuksen vuoksi?
Ja arrvatkaapa kuka rahoittaa näitä,tietysti Rotscildien pankit,ja myös Suomea etä saa antaa rahat Ukrainalle!
View more comments
Suomen ja Ruotsin välille suunnitellaan jo Aurora Line 2:sta. Aurora Line 1:n rakentamiskustannukset Suomi maksoi lähes kokonaan.
Tekniikka&Talous: Auroa Linea, Suomen ja Pohjois-Ruotsin välistä uutta sähkönsiirtoyhteyttä on kritisoitu Ruotsissa, koska se on johtanut siellä korkeampiin sähkön hintoihin.
20.2.2026 vasemmistopuolue Vänsterpartiet teki kantelun valtiopäivien perustuslakivaliokunnalle energiaministeri Ebba Buschista, koska hallitus oli antanut luvat Aurora Linelle. ”KU:n (valiokunnan) on tarkasteltava hallituksen päästöstä Suomeen, mikä on nostanut Pohjois-Ruotsin sähkön hinnat pilviin”, puolue kirjoittaa.
Suunnitteilla on jo uusi Aurora Line 2, 400 kV:n yhteys, jonka siirtokapasiteetti olisi 1000 MW. Svenska kraftnätin edustaja kertoo, että Pohjois-Ruotsin sähkönkulutuksen arvioidaan kasvavan tulevaisuudesta, joten myös sähkön tuonnin määrä kasvaa. Suomeen on suunnitteilla paljon tuulivoimaa. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Tekniikka & Talouden artikkeliin: www.tekniikkatalous.fi/uutiset/a/bc04efde-f6c8-4a81-be20-2303ec6318eb
TV-KY ry:n kommentti: Viime lokakuussa kerrottiin, että Suomi maksaa Aurora Linen rakentamiskulut lähes kokonaan, myös Ruotsin puolen kustannuksista 80 %. Hankkeen kustannukset olivat 300 miljoonaa euroa. Alkuvaiheessa Suomi hyötyneekin tästä siirtoyhteydestä enemmän, mutta tilanne voi nopeastikin muuttua.
www.facebook.com/profile/100080395790841/search/?q=Suomi%20maksaa%20Ruotsista%20Suomeen%20rakenne...
Kuvalainauksen lähde: Tekniikka&Talous/Fingrid. ... Lue lisääNäytä vähemmän
6 CommentsKommentoi Facebookissa
Ja koko kustannukset Suomi maksaa
"Aurora Line 1:n rakentamiskustannukset Suomi maksoi lähes kokonaan." "Suomeen on suunnitteilla paljon tuulivoimaa."
Aurora line 1 on tainut jo reilun kolmen kuukauden olonsa aikana kuitannut kulunsa halvempana sähkönä ja pullonkaulatuloina.
View more comments