Sivustomme käyttää evästeitä kerätäkseen anonyymiä tilastotietoa sivuston käytöstä. Kerätty data voi sisältää tietoa esimerkiksi laitteestasi, vierailuista sivuista ja vierailusi kestosta. Mitään kerättyä dataa ei voida yhdistää suoraan yksittäiseen henkilöön.
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Ruotsin tuulivoiman tappioputki jatkui vuonna 2024. Myyntitulot laskivat, vaikka sähköntuotanto kasvoi, kirjoittaa Christian Sandström Affärsvärldenissä.
Aikaisemmin on raportoitu alan suurista tappioista vuosina 2017-2023. Christian Steinbeckin ja Christian Sanströmin analyysin mukaan tappiot ovat jatkuneet vuonna 2024. Tutkimus kattaa 85 % tuulivoimalla tuotetusta sähköstä, ja se on julkaistu Ekonimisk Debatt -tieteellisessä lehdessä.
Toimialan tappiot olivat 6,3 miljoonaa kruunua vuonna 2024.
Vuosi 2024 oli käännekohta siinäkin mielessä, että vaikka aikaisempinakin vuosina toiminta on ollut tappiollista, myyntitulot ovat siitä huolimatta kasvaneet. Vuosi 2024 oli ensimmäinen vuosi, jona myös liikevaihto laski. Myynti lasku 7 prosentilla, vaikka tuotetun sähkön määrä kasvoi 19 %. Se tarkoittaa sähkön keskihinnan merkittävää laskua.
Tutkimuksessa oli mukana 244 tuulivoimayhtiötä. Niistä 80 % teki tappiota vuonna 2024. Tappiota selvä enemmistä tuulivoimayhtiöistä on tehnyt vuodesta 2020 lähtien.
Jatkuvat tappiot tarkoittavat, että yhtiöt ovat riippuvaisia uusista pääomansijoituksista. Mistä nämä rahat tulevat, ja miksi pääomansijoituksia saadaan edelleen, vaikka tappiot jatkuvat vuodesta toiseen? (Kooste TV-KY ry).
Linkki Affärsvärldenin artikkeliin: www.affarsvarlden.se/kronika/sandstrom-nytt-rekord-for-vindkraften-forluster-pa-63-miljarder-2024
TV-KY ry:n kommentti: Onko kyse todellisesta toiminnan tappiollisuudesta vai pikemminkin verosuunnittelusta, jolla kansainvälisesti toimivat yhtiöt siirtävät voittoja ulos maasta, vai molemmista?
Paljon on puhuttu mm. siitä, miten monikansallisesti toimivat alan yritykset siirtävät tuottoja konsernilainojen korkoja hyväksi käyttäen eteenpäin pitkässä omistusketjussa maasta toiseen.
Linkki: www.facebook.com/profile/100080395790841/search/?q=N%C3%A4in%20luxemburgilaisyhti%C3%B6t%20tienaa... ... Lue lisääNäytä vähemmän
0 CommentsKommentoi Facebookissa
Ruotsalaisyhtiö OX2 tiedottaa tehneensä investointipäätökset kolmen tuulivoimahankkeen, yhteensä 44 voimalan rakentamisesta. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa heti, ja hankkeet valmistuvat vuosien 2027-2028 aikana.
Kaikille kolmelle hankkeelle on sovittu pitkäaikaiset PPA- eli sähkönostosopimukset kansainvälisesti toimivien yritysten kanssa. OX2 jää vastaaman näiden hankkeiden teknisestä ja taloudellisesti hallinnoinnista niiden valmistumisen jälkeen.
Investointipäätös koskee seuraavia hankkeita:
- Kannisto, Halsua, Keski-Pohjanmaa, 20 voimalaa, Vestas 6.2 MW, kokonaiskorkeus 250 m, yhteenlaskettu nimellisteho 124 MW.
- Korkeamaa, Soini, Etelä-Pohjanmaa, 17 voimalaa, 15 x Vestas 6.4 MW + 2 x Vestas 6.2 MW, kokonaiskorkeus 230 m, yhteenlaskettu nimellisteho 108 MW.
- Salo-Ylikoski, Kauhava, Etelä-Pohjanmaa, 7 voimalaa, Vestas 6.4 MW, kokoaiskorkeus 240 mk, yhteenlaskettu nimellisteho 45 MW.
Rakennustyöt alkavat pintamaan poistolla, ja jatkuvat puuston poistolla sekä louhinnalla ja maanrakennustöillä.
Viime huhtikuussa OX2 julkisti investointipäätökset Rajamäenkylän (54 voimalaa) ja Honkakankaan (16 voimalaa) tuulivoimahankkeiden rakentamisesta. (Kooste TV-KY ry).
Linkki OX2:n tiedotteeseen: www.ox2.com/fi/suomi/ajankohtaista/tiedotteet-ja-uutiset/ox2-on-tehnyt-toisen-merkittavan-uusiutu... ... Lue lisääNäytä vähemmän
4 CommentsKommentoi Facebookissa
Aika mielenkiintoista kuinka pohjola ajaa tässä vastakarvaan vs. eurooppa vaikka kuluttajahinnat on huomattavasti korkeammat. Tuulivoima/aurinkovoimaprojektit nähdään enemmän riskinä nykyään (komponenttirn huonon laadun ja alhaisen sähköhinnan takia) kuin rahanteko koneena. Tämä lienee myös syynä ABO ja Fortumin kauppaan.
Ruotsissa tuulimyllyt tekevät tappiota ja suurin osa ei pyöri ollenkaan. Siksi siirtomaa-Suomeen.
Ilmeisesti PPA sipimusten kWh hintaa ei mainita? Missään. Ja eikä sitä, onko mukana päästöoikeuksia mukana jaossa/ myynnissä.. ja rahat tulee omistajille ...joka voi tupruttaa fossiilienergiaa euroopassa halvalla sen jälkeen. Silloinhan ei ole kyse kuin excel numeroista.. Lasketaanko tuotannon lupaama päästöoikeus arvo kok tehostabW? Vai kWh vuotuisesta netto dägkön tuotannosta per Voimala. Eli alle 30% näennäistehosta.
Tuulivoimaviestinnässä käytettävät sanavalinnat vähättelevät tuulivoiman haittoja.
Kolarin Hirvasjärven tuulivoimahankkeen yleisötilaisuudesta kertova Luoteis-Lappi -lehden uutinen oli otsikoitu: ”Päättäjät joutuvat pohtimaan, ovatko tuulivoimaloiden kunnalle tuomat eurot oikeassa suhteessa niiden aiheuttamaan mielipahaan.”
Tämä otsikon varmaankin tahaton sanavalinta kuvastaa osuvasti, miten tuulivoimaa Suomessa edistetään. Käytettävät sanavalinnat ovat tehokas keino muokata suuren yleisön mielipiteitä. Tuulivoimaa edistävässä viestinnässä asioista ei puhuta niiden oikeilla nimillä, vaan käytetään yleisesti johdattelevia ja suorastaan harhaanjohtavia ilmaisuja. Tuotantoalueiden nimittäminen ”tuulipuistoiksi” on hyvä osoitus siitä.
Tuulivoimaa sanotaan tarkemmin perustelematta ”ympäristöystävälliseksi”, korostetaan vahvasti hyötyjä ja pyritään vähättelemään haittoja. Tai eihän haitoista usein edes puhuta, vaan ainoastaan asukkaiden kokemista ”huolista” tai ”peloista”, joita pitää hälventää jakamalla ihmisille ”oikeaa” tietoa. Kyse ei ole todellisista vaikutuksista, vaan jostain, mitä tapahtuu ihmisten pään sisällä. Mielipahasta.
Media on omaksunut nämä tuulivoimaa edistävät sanavalinnat, ja käyttää niitä usein sellaisenaan tuulivoimaa koskevassa uutisoinnissa.
Linkki kirjoitukseemme Luoteis-Lapissa: www.luoteis-lappi.fi/artikkeli/mielipide-mielipaha-ja-muut-sanavalinnat-vahattelevat-tuulivoiman-...
Koko kirjoitus on luettavissa verkkosivuillamme: tvky.info/2025/12/mielipaha-ja-muut-sanavalinnat-vahattelevat-tuulivoiman-haittoja/
Kuvan lähde: Hirvasjärven tuulivoimahankkeen OAS, havainnekuvat. ... Lue lisääNäytä vähemmän
4 CommentsKommentoi Facebookissa
Tuulivoima ei ole vain mielide, niin kuin nuo lobbarit sen tulkitsevat. Eivät sano suoraan, nimittelevät nimbyiksi. Saa sanoa sitä vaikka rimpuiluksi byrökraatteja vastaan ja oman omaisuuden suojelemiseksi. Meillä on siihen oikeus, vaikka he kyllä yrittävät lakeja saada venymään tuulivoiman eduksi. Näitä tulonsiirtoja suojelee kunnissa kaavoittajat, kuntien valtuustot, maakuntavaltuusto, ja sitä edetessä hyvin usein muutkin viralliset instanssit koko maassa.
Jeps! Juuri näin.
Minä henkilökohtaisesti en käytä tuulipuisto sanaa, koska se on lähellä kirosanaa kun verrataan puisto sanan merkitykseen. Tuulivoimateollisuusalue olisi lähempänä. Parempi olisi tuulivoimaraiskio. Puisto sana on viimeaikoina kokenut todella kovan inflaation 🤬