Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry

Tuulivoima-kansalaisyhdistys TV-KY ry

7 tuntia sitten

Juuri lausunnoilla olleella hallituksenesitysluonnoksella täytäntöönpannaan Suomen lainsäädännössä EU:n teollisuusdirektiivin muutokset, joiden tarkoituksena on vähentää teollisen toiminnan päästöjä ja niistä aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja.

Omassa lausunnossamme esitimme, että tämän lakimuutoksen yhteydessä myös tuulivoiman ympäristöluvanvaraisuutta tulee lisätä ja parantaa.

Ensisijaisesti esitimme, että kaikki vähintään viisi tuulivoimalaa käsittävät tuulivoimahankkeet säädettäisiin yleisesti ympäristöluvanvaraisiksi, ja sitä pienempien hankkeiden kohdalla ympäristöluvan hakemistarpeen arviointi säädettäisiin pakolliseksi hankkeen suunnittelun yhteydessä. Ympäristölupaa on silloin haettava ennen voimaloiden käyttöönottoa.

Toissijaisesti esitimme, että ympäristöluvanvaraisiksi säädetään ainakin ne tuulivoimahankkeet, joihin ei sovelleta käyttöönotettavaa 1,25 km vähimmäisetäisyyttä asutukseen ja niihin tuulivoimahankkeisiin, jotka sijoittuvat uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelylaissa säädetyille uusiutuvan energian nopean kehittymisen alueille. Tässäkin tapauksessa kaikkien muidenkin tuulivoimahankkeiden ympäristöluvan hakemistarve olisi arvioitava osana hankkeen suunnittelua, ja mikäli ympäristöluvan tarpeen arvioidaan olevan olemassa, ympäristölupaa on haettava ennen voimaloiden käyttöönottoa.

Lue lausuntomme kokonaisuudessaan tästä linkistä: tvky.info/2026/02/tuulivoima-kansalaisyhdistys-ryn-lausunto-luonnoksesta-hallituksen-esitykseksi-... ... Lue lisääNäytä vähemmän

Tuulivoima-kansalaisyhdistys TV-KY ry

1 päivä sitten

Tuulivoimassa on paljon asioita, joita ihmiset ei tiedä ja joista hankkeita kehittävät tahot eivät mielellään puhu, ja joista monet tuulivoimapäätöksiä tekevät kuntapäättäjätkään eivät useinkaan halua kuulla.

Tässä Hattulan kunnanvaltuutetuille osoitetussa kirjeessä Etelä-Hattulan asukkaiden terveisiä päättäjille.

Lue kirje tästä linkistä: tuulentuoma.fi/2026/02/13/kaksitoista-asiaa-jota-et-ehka-tiennyt-tuulivoimasta/ ... Lue lisääNäytä vähemmän

Tuulivoima-kansalaisyhdistys TV-KY ry

1 päivä sitten

Eilen uutisoitiin kovasta vihreän siirtymän investointivauhdista. EK:n ylläpitämän dataikkunan mukaan vireillä on yli 1250 vihreän siirtymän investointihanketta. Lukujen taustalta löytyy etenkin maatuulivoima- ja datakeskusinvestointeja.

Linkki YLE:n artikkeliin: yle.fi/a/74-20209857?origin=rss

Suomen sähkönkulutuksen ennakoidaan lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2035 mennessä.

Linkki Salkunrakentajien artikkeliin: www.salkunrakentaja.fi/2026/02/suomi-sahkoistyy-vauhdillae/

Energiateollisuuden mukaan huoli sähkön hintojen noususta on kuitenkin turha. Sähköntuotanto lisääntyy kulutuksen ohella. Uusi sähköntuotantokapasiteetti on enimmäkseen maatuulivoimaa. Energiateollisuuden mukaan Suomeen tarvittaisiin kuitenkin runsaasti säätövoimaa, kuten sähkövarastoja, vesivoimaa ja pumppuvoimaa.

Linkki YLE:n artikkeliin: yle.fi/a/74-20208368?origin=rss

TV-KY ry:n kommentti: Suomessa vallitsevan yleisen käsityksen mukaan sähkönkulutuksen kasvu katetaan pääasiassa tuuli- ja aurinkovoiman lisärakentamisella. Yhtä yleisesti tunnutaan ajateltavan, että sääriippuvaisen sähköntuotannon osuuden kasvusta ei aiheudu ongelmaa sähkön riittävyydelle. Oletetaan, että kulutus on joustavaa, sähköä saadaan tarvittaessa naapurimaista, ja onhan meillä säätövoimaakin, ja sitä voidaan myös rakentaa lisää.

Mutta miten sähkön riittävyydelle kävisi tällaisena päivänä kuin esimerkiksi tänään, jos sähkön kulutus olisi kaksinkertainen, kulutuksen kasvu olisi katettu pääasiassa sääriippuvaisella sähköntuotannolla ja muut tuotantotekijät olisivat ennallaan. Merkitsimme vertailun vuoksi alla olevaan kuvaan sähkön kulutusta ja tuotantoa kuvaavat luvut tässä kuvitteellisessa tilanteessa (huom. luvut on tarkoitettu suuntaa antaviksi).

Säätövoimana toimivien lähteiden maksimitehot ovat nykyisellään seuraavat (lähde Fingrid, Energiateollisuus ry):
- vesivoima: 3 200 MW
- kaukolämmön yhteistuotanto (CHP): 2 780 MW
- teollisuuden yhteistuotanto (CHP): 1 665 MW
- sähköntuonnin maksimikapasiteetti: 4 000 – 4 500 MW.

Sähkön kulutuksen kaksinkertaistuminen tarkoittaisi tällaisena päivänä lähes 29 000 MW:n kulutusta oman tuotantomme jäädessä noin 13 000 MW:iin. Tuotantovaje olisi tällaisena päivänä yli 15 000 MW, mutta sähköntuonnilla siitä voitaisiin kattaa vain 4 500 MW.

Voisiko suurin osa sähkönkulutuksen kasvusta olla niin joustavaa, että toiminta voitaisiin pysäyttää tällaisessa tilanteessa? Minkälaisia taloudellisia panostuksia tällainen kulutuksen jousto edellyttäisi valtiovallalta? Voitaisiinko vaje kattaa sähkövarastoilla? Voisiko maahamme syntyä markkinaehtoisesti niin paljon uutta säädettävää sähköntuotantoa, että niiden tuotannolla voitaisiin korvata tuotannon vaje tällaisina päivinä, vai olisiko rakentaminen kannattavaa vain valtion tuella? Miten käy yhteistuotannon säätökyvyn, kun kaukolämmössäkin siirrytään yhä enemmän sähköön perustuviin tekniikoihin? ... Lue lisääNäytä vähemmän