Sivustomme käyttää evästeitä kerätäkseen anonyymiä tilastotietoa sivuston käytöstä. Kerätty data voi sisältää tietoa esimerkiksi laitteestasi, vierailuista sivuista ja vierailusi kestosta. Mitään kerättyä dataa ei voida yhdistää suoraan yksittäiseen henkilöön.
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
LUT-yliopiston professori Jero Ahola tviittasi, että Suomen tuulivoimapotentiaali on LUT:n laskelmien mukaan 500 GW. Laskelmissa oletuksena on 6 MW voimalakoko ja täyttöaste 1,5 voimalaa/km2. Linkki tviittiin: x.com/JeroAhola/status/1704802793062617241?s=20 TV-KY ry:n kommentti: LUT arvioi Suomen "tuulivoimapotentiaalin" olevan satakertainen nykyiseen asennettuun kapasiteettiin nähden eli 500 000 MW. Laskennallisesti tämä tarkoittaisi 83 333 kpl 6 MW:n voimaloita. LUT:n "täyttöasteella" se tarkoittaisi yli 55 000 km2:n laajuisia "tuulipuistoja" ja sitä, että neljäsosa Suomen haja-asutusalueesta muuttuisi tuulipuistoksi. Kuvassa näkyvässä diassa on esitelty myös se, miten tämä potentiaali jakaantuu maamme eri osiin. Kuvasta ei kuitenkaan käy ilmi, moneenko erilliseen tuulivoimala-alueeseen tuo määrä voimaloita jakautuisi, eikä se, montako tuhatta kilometriä uutta sähkönsiirtolinjaa tällainen tuulivoimakapasiteetti edellyttäisi. Lisäksi LUT:n arvioima "täyttöaste" lienee yläkanttiin, Tilantarpeeksi on arvioitu 667 ha/voimalaa kohden, kun se suunnitteilla olevissa hankkeissa näyttää yleensä olevan yli 1000 ha rakennettavaa voimalaa kohden. ... Lue lisääNäytä vähemmän
Kommentoi Facebookissa
On vahvasti lääkityksen tarpeessa tätä hörhö.
Mikäs siinä jos haluttaisiin muttaa koko Suomi teollisuusalueeksi, niin kuulostaa ihan uskottavalta. 30% kapasiteettikertoimen sähkölle tuskin löytyy mitään kovin taloudellista käyttökohdetta teollisuudessa ja kannibalisaatio stopaa jo nykytasolla uudet investoinnit, mutta teoreettista potentiaalia kyllä on
Perämerelle ei ainakaan tarvitä enää lisää sattumavoimateollisuutta. Rannikot on jo pilattu täysin, vieläkö kaunis merimaisema pitäisi tuhota tuuliteollisuuden humpuukiin?
Eikö mikään riitä tuulivoimabisneksessä, kysyy lääketieteen tohtori Sari Pietilä Suomenmaa-lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan. Hänen lähialueelleen on suunnitteilla suuri määrä tuulivoimaloita, jotka uhkaavat ihmisten elinympäristöä, arvokkaita luontokohteita ja hiljaisia alueita. Linkki kirjoitukseeni: www.suomenmaa.fi/mielipide/tuulivoimahaihattelussa-on-rajansa/?fbclid=IwAR1sl7DvstUrDcgSNQr8Zkdfc... Kuva Hästkullen Viksjö Ruotsi ... Lue lisääNäytä vähemmän
Kommentoi Facebookissa
Kuntien ahneus aiheuttaa tuulimyllyjen määrän lisääntymisen
vai olisko rahapula et palveluita pitäisi järjestää ja lääkärin palkkoja maksaa mutta ei ole rahaa
Kun Kinnulasta lähdetään Lestijärvelle, Reisjärvelle ja Sievin rajalle. Suunnitelmissa kymmeniä myllyjä keskelle metsäpeurojen elinaluetta, pohjavesiä ja arvokasta järvimaisemaa sekä mökkejä vain 1 km päässä suunnitelluista myllyalueista. Nämä hiljaiset luonnon alueet on menetetty, jos nämä hankkeet toteutuu. Reisjärven Kiiskineva 20 myllyä, Pitkäjärvi 20 myllyä ja Sievin Vääräkangas 50 myllyä! Nämä kaikki hyvin lähellä toisiaan ja alueella on sekä vakituista, että mökkiasutusta.
Tämä on todella hieno mielipidekirjoitus kerta kaikkiaan. Alla on siitä kuitenkin ote, jossa on puutteellista tietoa: "Voimaloiden perustuksissa on tonneittain betonia ja rautaa, ja sähkönsiirto ja huoltoreitit vaativat oman osansa maa-alasta." Tyypillisen maavaraisen 5 MW:n tuuliturbiinin teräsbetoniset perustukset painavat 2.000 tonnia eli 2 miljoonaa kiloa. Siitä on harjateräksiä 230 tonnia. Verrataan: Henkilöauton teräspellit painavat 0,7 tonnia. Tuuliturbiinin roottoriin kohdistuu valtavia alati vaihtelevia voimia. Siksi turbiinin perustukset ovat todella järeitä. Teräsbetonissa teräs kestää vetoa ja betoni puristusta. Perustusten rakenne on juuri sellainen kuin sen pitääkin olla. Perustukset vain ovat niin massiiviset. Tuulivoimalan maanpäälliset osat torni, konehuone ja roottori painavat 1.000 tonnia. Ne koostuvat teräksistä, alumiinista, kuparista, sinkistä, harvinaisista maametalleista, kertamuoveista, lasi- ja hiilikuiduista sekä balsapuusta. Tuulivoimalan materiaalimenekki on erittäin suuri. Materiaalien hinnat nousevat nykyään suhteellisen nopeasti. Tämän vuoksi turbiinibisneksen kannattavuus heikkenee nopeasti. Niinpä tuuliyhtiöt ovat alkaneet vaatia rahaa valtiolta. Tuulibisnes on saanut valtiolta investointi- ja tuotantotukia 10 vuodessa miljardeja euroja. Nyt tuon bisneksen on ruvettava vihdoinkin elämään markkinaehtoisesti.
Tuuliturbiiniyhtiöt kerskuvat maksamillaan kiinteistöveroilla. Ne olivat 20 milj. € vuonna 2022. Koko kiinteistöverojen potti oli 2.040 milj. € eli 100-kertainen. Verohallinto keräsi veroja ja veronluonteisia maksuja 108 mrd € eli 108.000 milj. €. Äidit ja isät ja mummut ja vaarit maksoivat lasten karkeista ja limuista paljon enemmän veroja kuin turbiinimafia kiinteistöveroja. Muutama kunta Suomen 300 kunnasta saa tuntuvasti kiinteistöveroja turbiineista. Tuulisähköyhtiöt ovat saaneet 10 vuodessa investointi- ja tuotantotukia 1,8 mrd €. Lisäksi varta vasten turbiinikenttiä varten verovaroin rakennetut sähköjohdot ja erilaiset laitteet ovat maksaneet 1,5 mrd €. Kiinteistöverojen summa on tähän mennessä 0,1 mrd €. Turbiinibisneksellä on pullat hyvin uunissa.
Suomessa kuntien talousahdinko sekä kunnille ja maanomistajille tuulivoimarakentamisesta tarjoutuvat taloudelliset hyödyt palvelevat tuulivoimateollisuuden etuja kansainvälisestikin katsottuna merkittävällä tavalla. Kunnilla on yksinoikeus päättää tuulivoimahankkeiden sijoittamisesta alueelleen, tuulivoimaa koskeva sääntely on heikkoa ja toiminnan valvonta olematonta, eikä alalla ole taloudellista vastuuta sähköjärjestelmälle aiheuttamistaan lisäkustannuksista. Lisäksi kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa elinympäristössään tapahtuviin muutoksiin ovat heikkoja, ja niitä aiotaan entisestään heikentää. Media antaa omalta osaltaan täyden panoksen tuulivoiman edistämiseen, ja ympäristöjärjestötkin sulkevat silmänsä massiivisen tuulivoimarakentamisen aiheuttamilta luontotuhoilta. Ei siis ole mikään ihme, että Suomi on Euroopan ehkä houkuttelevin tuulivoimamarkkina kansainvälisille tuulivoimasijoittajille.
View more comments
Energiateollisuus ry huolissaan, koska sähkön kulutus on Suomessa laskenut ja tuulivoimainvestoinnit Suomeen pysähtyivät, kirjoittaa Tekniikka ja Talous. Kaksi vuotta sitten Energiateollisuus arvioi, että sähkönkulutus kasvaa 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Nyt näyttää siltä, ettei sähkön kulutus kasva lainkaan. Tuulivoiman rakentajat ovat panneet jarruvaihteen päälle. Tuulivoiman perusongelma on, että kun tuulee, hinta painuu lähelle nollaa ja tuulivoimasta saa huonon tuoton. Kun ei tuule, hinta korkea, mutta tuottoa ei tule. Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä vaatiikin hallitukselta toimenpiteitä sähköntuotannon ja vetyinvestointien vauhdittamiseksi. Linkki: www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/1940c3be-33ba-48db-b337-e7800725c81f?ref=ampparit%3Aeaf4 Kauppalehti kirjoittaa, että sähkön hintaheilunta on sekä tuottajien että kuluttajien ongelma. Välillä hinta on liian matala tuottajille ja välillä liian korkea kuluttajille. Epävarmuus vaikuttaa huoltovarmuuteen ja talouteen. Fortumin johtaja Simon-Erik Ollus vaatii sähköinvestointien turvaamista kapasiteettimaksun kaltaisella järjestelmällä. Energiantuottajalle kapasiteetistä maksaminen toisi lisätuottoa sähkön myymisen lisäksi. ”Meillä tulee olla riittävästi säätövoimaa, riittävästi perusvoimaa ja riittävät verkkoyhteydet, että sähkö saadaan liikkumaan eri alueiden välillä”, Ollus sanoo. Suomen tuulivoiman säätöä hoidetaan tällä hetkellä Ruotsin ja Norjan vesivoimalla, koska Suomen oman vesivoiman säätökyky on rajallinen. Ongelmana kapasiteettimarkkinassa on kustannusten jako. Otettaisiinko maksu suoraan kuluttajilta vai maksettaisiinko valtion verotuloista. (Kooste TV-KY ry). www.kauppalehti.fi/uutiset/kl/86f0069d-be7f-40af-93d6-6e25ac33ef66?ref=ampparit%3A4794 TV-KY ry:n kommentti: Suomessa päätavoitteena näyttää edelleen olevan tuulivoiman osuuden kasvattaminen, vaikka kaikki osapuolet nykyisin jo myöntävätkin tuulivoiman aiheuttaman tuotannon ja hintojen vaihtelun olevan kaikkien ongelma. Sähkön hinnan ajoittainen halventuminen ei ole lisännyt sähkön kulutusta odotetusti. Seurauksena on sen sijaan ollut se, ettei säävarmaa sähköntuotantoa kannata enää rakentaa. Tuulivoimainvestointeja ei tule tekohengittää sähkön käyttäjien ja veronmaksajien kustannuksia lisäävällä tavalla. ... Lue lisääNäytä vähemmän
Kommentoi Facebookissa
Vety...😡🤬👿 ei järjen häivää....
Christian Sandström, gröna bubblor.. vihreät kuplat eivät kestä, järjestään jokainen on kaatunut kun ilmainen raha loppuu. www.youtube.com/live/8xSPxX9aTso?si=DXrAOcUdTSieXOAC
Pitäisikö Mika Lintilän illuusioon perustuvaan ideolokian mukaisen vedyn rakentamiseen ryhtyä joka toteutettaisiin tuulivoimalla, ei ikinä pidä ryhtyä. Lintilä puhuu yli 100 miljaardin investoineista suomeen vetytalouden kautta. Lintilä ei vaan halua kertoa, että investoinnit tekee ulkomaalaiset sioittaja yhtiöt jotka vievät rahavirran ulkomaille suomeen jää vain tuulivoimalat ja luonnon tuhoaminen.
Arkadianmäen suuressa salissa istuu liikaa sellaisia kansanedustajia, jotka eivät ymmärrä mitään kaivoksista, metallien perusteollisuudesta ja energiatekniikasta. Näitä poliitikkoja pitäisi viedä käymään esimerkiksi SSAB:n Raahen terästehtaalle. Siellä he voisivat katsella tehtaan kahta valtavaa koksilla käyvää masuunia. Satamassa he voisivat tuijottaa valtavia Australiasta ja Kanadasta laivattuja kivihiilikasoja. Monta sataa metriä pitkän valssaamon läpi kävely voisi tuottaa ymmärrystä suurteollisuudesta, joka käy yötä päivää. Tehtaanjohtaja voisi vääntää neukkarissa vierailijoille rautalangasta, kuinka paljon vuotuinen 2,6 miljoonan tonnin terästuotanto on tunnissa. Olisi hyvin opettavaista laskea, kuinka monen sähköauton pelteihin (0,7 tonnia) tunnin tuotanto riittää. Tuotantopäällikkö voisi kertoa, kuinka 120 eri teräslajin logistiikka sujuu. Kansanedustajat voisivat sitten miettiä eduskunnan kahvilassa toimittajien kanssa puheitaan teollisuudesta ja energiatekniikasta. Raahen terästehtaan CO2eq-päästöt ovat 1,6 tonnia per terästonni. Lukema on maailman pienimpiä. Vuonna 1950 terästonnin CO2eq-päästöt olivat maailmassa tyypillisesti 5 tonnia per terästonni. Jotkut kansanedustajat ja toimittajat saattavat kyllä jatkaa mieluummin sen pohtimista, pitäisikö muoviset lelut vaihtaa päiväkodeissa puisiin.
Ydinvoimakoijarit yrittävät luistella vastuistaan ja tunkea vastuitaan muiden maksettavaksi. www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009863286.html www.hs.fi/talous/art-2000009862168.html
Kapasiteettimaksu on hyvä idea. Maksajana ei pidä.kuitenkaan olla kuluttaja tai veronmaksaja vaan tuulivoiman tuottajat, Herlinit, Anttoset ja Kulvikit. Aiheuttaja maksaa!
Kukaan ei voi väittää, että hintaheilunta, jossa sähkön hinta vaihtelee jopa hetkessä negatiivisesta huippukalliiseen olisi kestävää tai kokonaisedullista. Vaikka se johtaisi keskimääräisen sähkönhinnan alenemiseen, seurauksena on kuitenkin vain se, ettei sähkön tuottaminen lopulta ole kenellekään kannattavaa. On selvää, että sähköntuotannon kokonaiskustannukset maksaa viime kädessä sähkön käyttäjä, oli järjestelmä millainen hyvänsä. Oikeudenmukaisinta olisi kuitenkin se, että jokainen sähköntuottaja, myös uusiutuvan energian tuotanto, maksaisi aiheuttamisperiaatteella osuutensa sähköjärjestelmälle aiheuttamistaan lisäkustannuksista ja sisällyttäisi ne myymänsä sähkön hintaan. Se vähentäisi hintaheiluntaa ja parantaisi sähkön käyttäjien ja muiden sähköntuottajien asemaa.
View more comments