Sivustomme käyttää evästeitä kerätäkseen anonyymiä tilastotietoa sivuston käytöstä. Kerätty data voi sisältää tietoa esimerkiksi laitteestasi, vierailuista sivuista ja vierailusi kestosta. Mitään kerättyä dataa ei voida yhdistää suoraan yksittäiseen henkilöön.
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Olkiluoto 3 (OL3) tuotti sähköä koko vuoden 2025 häiriöttä. Suunnittelemattomia keskeytyksiä ei ollut lainkaan, ja laitosyksikön käytettävyyskerroin oli 82,6%. OL3 oli pois tuotannosta vuosihuollon ajan, joka valmistui etuajassa. Sen kesto oli 59 vuorokautta. Sähköä OL3 tuotti viime vuonna kaikkiaan 10,38 TWh.
Kaikkiaan koko Olkiluodon ydinvoimalaitoksessa tuotettiin sähköä vuonna 2025 23,41 TWh. Määrä vastaa arviolta noin neljäsosaa Suomen sähkönkulutuksesta. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Satakunnan kansan artikkeliin: www.satakunnankansa.fi/satakunta/art-2000011730871.html
TV-KY ry:n kommentti: Julkaisujemme kommenteissa on usein yritetty vertailla ydinvoiman ja tuulivoiman sähköntuotannon määrää toisiin esimerkiksi pohtimalla, montako ydinvoimalaa korvaisi nykyisen tuulivoimatuotannon tai montako tuulivoimalaa korvaisi nykyisen ydinvoiman tuotannon. Kysymykseen voitaisiin hakea suuntaa antavaa vastausta vertailemalla Olkiluodon ydinvoimalaitoksen viime vuoden sähköntuotantoa tuulivoiman tuotantomääriin.
Energiateollisuuden Energiavuosi 2025 -tilaston mukaan tuulivoiman tuotanto oli vuonna 2025 22,07 GWh, ja vastasi 26,1 % sähkön kulutuksesta. view.officeapps.live.com/op/view.aspx?src=https%3A%2F%2Fenergia.fi%2Fwp-content%2Fuploads%2F2026%...
Suomen tuulivoimaloilla ja Olkiluodon kolmella reaktorilla tuotetut sähkömäärät olivat viime vuonna vuositasolla tarkasteltuna hyvin lähellä toisiaan. Ydinvoiman ja tuulivoiman tuottaman sähkön määrät eivät kuitenkaan ole suoraan verrannollisia keskenään, koska ydinvoima tuottaa sähköä tasaisesti, tuulivoiman tuotanto vaihtelee vuositasolla voimakkaasti, mikä vaikuttaa tuotetun sähkön hyödynnettävyyteen kotimaisen sähköntarpeen kattamisessa. ... Lue lisääNäytä vähemmän
0 CommentsKommentoi Facebookissa
Pörssisähkön korkeita hintoja ei kannata kauhistella, kyse on kuluttajan valinnasta, kirjoittaa Kouvolan Sanomat pääkirjoituksessaan. Pörssisähkön valinnut on valinnut riskin. Energian hintojen heilumisessa on kyse suomalaisen järjestelmän ominaisuuksista. Korkean kulutuksen aikana sähköntuotanto ei riitä, jos tuulivoimaa ei ole käytössä.
Ydinvoiman lisärakentaminen ja energiavarastot toisivat mittavan tehoreservin. Energiantuottajien mielestä sähkö on Suomessa liian halpaa, eikä hinta kannusta investointeihin.
Jatkossa kuluttajan arpominen sähkösopimusten kanssa lisääntyy, kun tehomaksujen voimaan tullessa hän joutuu valitsemaan myös erilaisten siirtosopimusten välillä. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Kouvolan Sanomien artikkeliin: www.kouvolansanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/9200364
TV-KY ry:n kommentti: Sähkönhintakeskustelun erikoisena sivujuonteena on esille noussut kansalaisten syyllistäminen ”väärän” sähkösopimuksen valinnasta. Pakkasjaksojen korkeat sähkölaskut ovatkin kuluttajan oma syy. Mitäs meni valitsemaan pörssisähkösopimuksen.
Tällaisten puheiden tarkoituksena on tietenkin vapauttaa vastuusta todelliset energia-asioista päättäjät, joiden valintojen seurauksena ollaan tässä tilanteessa, ja kääntää syyttävä sormi sähkönkäyttäjien suuntaan.
Sanotaan, että sähkö on vapaasti kilpailtava hyödyke, markkinat ratkaisevat sen hinnan, ja kuluttaja valinnoillaan ja sähkönkulutustaan säätelemällä ratkaisee, mitä sähköstä joutuu maksamaan.
Ihan näin yksinkertaista se ei kuitenkaan ole. Valtiovalta puuttuu monin tavoin sähkömarkkinoiden toimintaan, ja viime aikoina on erilaisin vahvoin politiikkatoimin suosittu nimenomaan uusiutuvaa energiaa. Sääriippuvaisen sähköntuotannon suosiminen on johtanut siihen, että epäedullisissa sääolosuhteissa tuotanto ei riitä kattamaan sähkön tarvetta.
Sähkö on puhtaaseen veteen verrattava, talvipakkasilla jopa elintärkeä perushyödyke, jonka saatavuutta ja hintaa ei pitäisi jättää pelkästään säiden ja markkinavoimien armoille. Parhaillaan maksamme hintaa energiapolitiikassa tehdyistä valinnoista.
Suomi on kylmä maa. Mitä enemmän meillä on sääriippuvaista sähköntuotantoa, sitä suuremmaksi kasvavat pakkasjaksojen tuotantovajaukset. On pakko saada lisää säädettävää tuotantokapasiteettia, joka joutuu seisomaan suurimman osan ajasta käyttämättömänä, eikä sen rakentaminen ole nykyisillä sähkön hinnoilla kannattavaa. Siksi sähkön hinnan on noustava tai säätövoimaa on rakennettava valtion tuella. Kummassakin tapauksessa maksajana on tavallinen sähkönkäyttäjä. Tehomaksu on hyvä keino syyllistää kansalaisia ”väärään” aikaan tapahtuvasta sähkön kuluttamisesta. ... Lue lisääNäytä vähemmän
21 CommentsKommentoi Facebookissa
sähkö ja energiavarastoja lisää niin saadaan säävarmaa tuotantoa ilman ydinvoiman likaisuutta
Järkyttävän alhainen taso vyöryttää strategiset sähköjärjestelmävirheet tavallisten kuluttajien niskaan ja lisäksi syyllistää. Ei ole mitään käytöstapoja tai moraalia. Ennen oltiin rehtiä- nyt röyhkeät huijarit pyörittää maata. Tämä menttaliteetti on syy miksi Suomella ei mene hyvin.
Kiinteä sähkösopimus on siirtymäkauden tuote. otlehti.fi/2016/04/20/digi-uuden-ajan-osuustoimintaa/
View more comments
Pekka Neittaanmäki kirjoittaa Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan:
Sähköä myydään pitkäaikaisilla sopimuksilla erittäin alhaiseen kiinteään hintaan erityisesti suurille kansainvälisille it-yrityksille.
Me kuluttajat ja kotimainen teollisuus maksamme ydinvoimaloiden rakentamisen, sähköverkon vahvistamisen ja järjestelmän vakauden. Vastineeksi saamme ajoittain korkeat sähkölaskut ja markkinan, jossa oma tuotantokapasiteetti ei suojaa hintavaihteluilta. Samalla globaalit it-yritykset nauttivat superhalvasta sähköstä pitkälle tulevaisuuteen lukituilla sopimuksilla.
Datakeskusten työllisyysvaikutus on kuitenkin rajallinen ja verojalanjälki usein kevyt, kun energiankulutus on valtavaa. Jos sähköjärjestelmän investoinnit ja riskit jäävät kansallisiksi, mutta hyödyt globaalien yhtiöiden taskuihin, asetelma ei ole kestävä. (Kooste TV-KY ry).
Lue koko kirjoitus tästä linkistä: www.hs.fi/mielipide/art-2000011793442.html ... Lue lisääNäytä vähemmän
4 CommentsKommentoi Facebookissa
Olen tästä asiasta samaa mieltä kun Pekka Neittaanmäki.
Pekka taitaa olla ainut viisas kepulainen? Keskusta Antti Kaikkonen Antti IV Kurvinen Lauri Nikula Markus Lohi Jukka Kolmonen Päivi Nerg Mirja Vehkaperä Juri Laurila
kannattaa ottaa kiinteähintainen sopimus tai jokin hybridi niin ei tarvitse ruikuttaa kalliista sähköstä