Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry

Tuulivoima-kansalaisyhdistys TV-KY ry

7 tuntia sitten

Tuulivoimassa on paljon asioita, joita ihmiset ei tiedä ja joista hankkeita kehittävät tahot eivät mielellään puhu, ja joista monet tuulivoimapäätöksiä tekevät kuntapäättäjätkään eivät useinkaan halua kuulla.

Tässä Hattulan kunnanvaltuutetuille osoitetussa kirjeessä Etelä-Hattulan asukkaiden terveisiä päättäjille.

Lue kirje tästä linkistä: tuulentuoma.fi/2026/02/13/kaksitoista-asiaa-jota-et-ehka-tiennyt-tuulivoimasta/ ... Lue lisääNäytä vähemmän

Tuulivoima-kansalaisyhdistys TV-KY ry

10 tuntia sitten

Eilen uutisoitiin kovasta vihreän siirtymän investointivauhdista. EK:n ylläpitämän dataikkunan mukaan vireillä on yli 1250 vihreän siirtymän investointihanketta. Lukujen taustalta löytyy etenkin maatuulivoima- ja datakeskusinvestointeja.

Linkki YLE:n artikkeliin: yle.fi/a/74-20209857?origin=rss

Suomen sähkönkulutuksen ennakoidaan lähes kaksinkertaistuvan vuoteen 2035 mennessä.

Linkki Salkunrakentajien artikkeliin: www.salkunrakentaja.fi/2026/02/suomi-sahkoistyy-vauhdillae/

Energiateollisuuden mukaan huoli sähkön hintojen noususta on kuitenkin turha. Sähköntuotanto lisääntyy kulutuksen ohella. Uusi sähköntuotantokapasiteetti on enimmäkseen maatuulivoimaa. Energiateollisuuden mukaan Suomeen tarvittaisiin kuitenkin runsaasti säätövoimaa, kuten sähkövarastoja, vesivoimaa ja pumppuvoimaa.

Linkki YLE:n artikkeliin: yle.fi/a/74-20208368?origin=rss

TV-KY ry:n kommentti: Suomessa vallitsevan yleisen käsityksen mukaan sähkönkulutuksen kasvu katetaan pääasiassa tuuli- ja aurinkovoiman lisärakentamisella. Yhtä yleisesti tunnutaan ajateltavan, että sääriippuvaisen sähköntuotannon osuuden kasvusta ei aiheudu ongelmaa sähkön riittävyydelle. Oletetaan, että kulutus on joustavaa, sähköä saadaan tarvittaessa naapurimaista, ja onhan meillä säätövoimaakin, ja sitä voidaan myös rakentaa lisää.

Mutta miten sähkön riittävyydelle kävisi tällaisena päivänä kuin esimerkiksi tänään, jos sähkön kulutus olisi kaksinkertainen, kulutuksen kasvu olisi katettu pääasiassa sääriippuvaisella sähköntuotannolla ja muut tuotantotekijät olisivat ennallaan. Merkitsimme vertailun vuoksi alla olevaan kuvaan sähkön kulutusta ja tuotantoa kuvaavat luvut tässä kuvitteellisessa tilanteessa (huom. luvut on tarkoitettu suuntaa antaviksi).

Säätövoimana toimivien lähteiden maksimitehot ovat nykyisellään seuraavat (lähde Fingrid, Energiateollisuus ry):
- vesivoima: 3 200 MW
- kaukolämmön yhteistuotanto (CHP): 2 780 MW
- teollisuuden yhteistuotanto (CHP): 1 665 MW
- sähköntuonnin maksimikapasiteetti: 4 000 – 4 500 MW.

Sähkön kulutuksen kaksinkertaistuminen tarkoittaisi tällaisena päivänä lähes 29 000 MW:n kulutusta oman tuotantomme jäädessä noin 13 000 MW:iin. Tuotantovaje olisi tällaisena päivänä yli 15 000 MW, mutta sähköntuonnilla siitä voitaisiin kattaa vain 4 500 MW.

Voisiko suurin osa sähkönkulutuksen kasvusta olla niin joustavaa, että toiminta voitaisiin pysäyttää tällaisessa tilanteessa? Minkälaisia taloudellisia panostuksia tällainen kulutuksen jousto edellyttäisi valtiovallalta? Voitaisiinko vaje kattaa sähkövarastoilla? Voisiko maahamme syntyä markkinaehtoisesti niin paljon uutta säädettävää sähköntuotantoa, että niiden tuotannolla voitaisiin korvata tuotannon vaje tällaisina päivinä, vai olisiko rakentaminen kannattavaa vain valtion tuella? Miten käy yhteistuotannon säätökyvyn, kun kaukolämmössäkin siirrytään yhä enemmän sähköön perustuviin tekniikoihin? ... Lue lisääNäytä vähemmän

Tuulivoima-kansalaisyhdistys TV-KY ry

1 päivä sitten

Fingrid suunnittelee uusien synkronikompensaattorien rakentamista länsirannikolle vakauttamaan tuulivoimaa ja tukemaan sähköverkkoa, kirjottaa Kaleva.

Siirtymä uusiutuviin energialähteisiin voi aiheuttaa verkon epävakautta, ja sähkönkulutuksen kasvu pakottaa vahvistamaan energiamurroksen koettelemaa sähköverkkoa. Suomessa sähköä on pakko siirtää pitkiä matkoja tuulivoimarikkaalta länsirannikolta. Siirtokapasiteetti alkaa olla rajoilla, ja ajoittain jännitteet ovat vähän alhaalla Etelä-Suomessa, sanoo Lasse Linnamaa Fingridistä.

Pitkien siirtoetäisyyksien aiheuttamaa jännitteen laskua estetään asentamalla maan eteläosiin kompensointilaitteita. Kalajoen Jylkkään valmistui viime vuonna Suomen ensimmäinen synkronikompensaattori, pyörivä tahtikone, joka tukee verkon jännitettä ja taajuutta. Sen päätehtävä on vakauttaa alueen tuulivoimaa paikallisesti. Uusiakin synkronikompensaattoreita on suunnittelupöydällä.

Fingrid pyrkii edistämään verkkoa luovan (grid forming) suuntaajateknologian käyttöönottoa. Sähkövarastoilta vaaditaan jo verkkoa vakauttavia ominaisuuksia ja niitä odotetaan jatkossa tulevan myös tuulivoimalan turbiineihin. Alueella, jolla on paljon tuulivoimaa, tarvitaan kapellimestari, joka pistää ne toimimaan oikeassa rytmissä. Synkronikompensaattori tai verkkoa luova laitteisto pystyy sen tekemään. (Kooste TV-KY ry).

Linkki Kalevan artikkeliin: www.kaleva.fi/suomen-sahkonkulutus-voi-jopa-tuplaantua-lyhyessa/12522902

Lue lisää Jylkän synkronikompensaattorista tästä linkistä: www.facebook.com/profile/100080395790841/search/?q=Suomen%20ensimm%C3%A4inen%20s%C3%A4hk%C3%B6ver...

Kuvan lähde: Kaleva/Pekka Peura. ... Lue lisääNäytä vähemmän