Kanditaatintutkielma: Taistelihan Don Quiotekin tuulimyllyjä vastaan – Kuinka vastustajia kehystetään suomalaisessa tuulivoimaa puolustavassa verkkokeskustelussa
Tuulivoima muotoillaan hyväksi ilmaston ja talouden kannalta, vastustuksessa esiin nostetaan huoli voimaloiden vaikutuksesta ympäristöön ja terveyteen. Aarne Oran sosiologian alaan kuuluvassa tutkimuksessa tarkastellaan, miten tuulivoiman puolustajat puhuvat koetuista vastustajistaan keskustelussa. Aikaisempi tutkimus keskittyy näkökannaltaan tuulivoiman puolustajien luomien kehysten tarkasteluun (esim. NIMBY). Tuulivoiman alkuaikoina päähuomio voimaloiden sijoittamisessa oli kustannustehokkuudessa ja sähköntuotantomäärissä, tuulivoiman kannatuksen ei arvioitu olevan […]
Factuel: Tuulivoimakapasiteetin kasvusta huolimatta tuulivoiman tuotanto on Euroopassa laskenut
Tuulivoimaloiden tuotanto on Euroopassa pysähtynyt tai jopa laskenut tuulivoimakapasiteetin kasvusta huolimatta. Esimerkiksi Ranskassa asennettu teho nousi 17,6 GW:sta (2020) 20,6 GW:iin (2022), mutta samaan aikaan sähköntuotanto laski 0,4 TWh. Huolimatta kapasiteetin 17 %:n kasvusta tuotanto laski 1 %. Tätä tuulivoiman paradoksia voidaan selittää seuraavilla seikoilla: Linkki artikkeliin: https://factuel.media/blogs/blog-articles/eoliennes-le-fiasco-de-la-chute-de-leur-production-malgre-leur-multiplicati_ba_20527236?fbclid=IwAR3hkhZL25CQomjsFIHW7bkj_K5J3FEBAem4BVvwCYvfhK8CkPf2L4DhkkY Linkki Gordon Hughesin: https://www.ref.org.uk/attachments/article/280/ref.hughes.19.12.12.pdf Linkki Copernicus Institute: […]
Tutkimus: The toxic wings – Damage and casualty of wind turbine blades: Luotettavaa tietoa nykyaikaisten suurten tuulivoimaloiden lapavaurioiden määrästä sekä niiden seurauksena aiheutuvista päästöistä ympäristöön ei ole olemassa.
Summary: Tämän dokumentin tarkoituksen oli koota yhteen tutkimus ja vakiintunut tieto tuulivoimaloiden lapojen vaurioiden määrästä ja syistä. Tavoitteena oli esittää lukuja siitä, kuinka usein nykyaikaiseen tuulivoimalaan tulee suuria lapavaurioita. Näiden lukujen perusteella voitaisiin arvioida niiden seurauksena syntyviä päästöjä ympäristöön ja ympäristön saastumista. 15 MW merituulivoimalan lapa on 120 metrin pituinen ja painaa noin 65 200 kg. […]
Norjan ympäristönsuojeluliiton lausunto EU:n kemikaalivirastolle 22.6.2023: bisfenolien tuotantoa ja käyttöä koskevia rajoituksia ei tule heikentää niille myönnettävillä poikkeuksilla
Ympäristömyrkyt ja hormonitoimintaa häiritsevät aiheet, kuten PFAA ja bisfenolit, huolestuttavat yhä useampia. Samalla, kun tieto vahingollisista vaikutuksista lisääntyy, päästölähteiden määrä kasvaa. EU:n kemikaalivirasto ECHA järjesti äskettäin kuulemiskierroksen bisfenolien tuotantoa ja käyttöä koskevista rajoituksista, joita heikentävät kuitenkin niistä myönnetyt poikkeukset. Norjan ympäristönsuojeluliitto, Norges miljovern förbund NMF vaatii kuulemisvastauksessaan rajoitusten käyttöön ottamista siellä, missä ongelmat ovat suurimpia. […]
Tuulivoimaloiden ja perustusten käytön päättymisen jälkeinen purkaminen
Tuulivoiman lisääntyminen on lisännyt myös keskustelua siitä, mitä tuulivoimaloille ja niiden perustuksille tapahtuu niiden käytön päättymisen jälkeen. Tuulivoimaloille maataan vuokranneita maanomistajia kiinnostaa erityisesti se, joutuuko maanomistaja vastuuseen voimaloiden ja perustusten purkamisesta ja jätehuollosta, jos voimaloiden omistajaa ei saada siitä vastuuseen. Tuulivoimaloiden rakentamisesta ja purkamisesta ei ole Suomessa erityislainsäädäntöä eikä viranomaisohjeistusta. Voimaloiden purkamiseen liittyvät oikeudelliset kysymykset […]
La Tribune: Tuulivoimaloiden melun vaikutukset terveyteen: myytti vai todellisuus?
Artikkeli La Tripune -lehdessä 12.3.2023 Melu on suuri kansanterveysongelma, Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan se on ilmansaasteiden jälkeen toiseksi suurin sairauksien aiheuttaja. Liikennemelun terveysvaikutuksia on tutkittu laajasti, mutta samaa ei voida sanoa muista ympäristömelun lähteistä, kuten esim. nopeasti lisääntyvästä tuulivoimasta. Tuulivoimamelun taso asuinrakennusten piha-alueilla jää usein 40 dB:n alapuolelle, mutta siitä huolimatta asukkaat kokevat melun häiritseväksi. […]
Tekniikan maailma: Vedyn käytöstä autojen polttoaineena paljastui ongelma – Vety reagoi metaania hajottavan ”ilmakehän pesuaineen” kanssa, tutkijat havaitsivat
Vedyn odotetaan olevan ratkaisevassa asemassa hiilidioksipäästöjen vähentämisessä. Tuulivoiman voimakasta lisäämistä perustellaan yleisesti sillä, että sitä tarvitaan tulevaisuudessa vedyn tuotannossa. Vedystä voi kuitenkin aiheutua ongelmia. Tekniikan maailma kirjoittaa, että tuoreen tutkimuksen mukaan vety ei ehkä olekaan niin ympäristöystävällinen autojen polttoaine kuin on ajateltu. Päinvastoin sen käyttö saattaa vaikuttaa ilmastoon samalla tavoin kuin öljypohjaiset polttoaineet. Princetonin yliopiston […]
Uutiskanava Sky News: Britit maksavat satoja miljoonia tuulivoimaloiden sulkemisesta, koska sähköverkko ei kestä tuulisten päivien sähköntuotantoa
UK:n sähkönkuluttajat maksavat satoja miljoonia puntia tuulivoimaloiden pysäyttämisestä, koska verkko ei pysty vastaanottamaan tuulisten päivien sähköntuotantoa. Energiasäätelyviranomainen Ofgem kertoo, että tämä johtuu siitä, että sähköverkko ei ole riittävän vahva maan siirtyessä puhtaaseen sähköjärjestelmään vuoteen 2035 mennessä. Maan sähköverkko-operaattori (ESO) on ennustanut, että nämä ”rajoituskustannukset” voivat nousta 2,5 miljardiin puntaan vuodessa tämän vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Ongelma […]
Tutkimus: Tuulivoima karkottaa kaakkurit niiden tärkeimmiltä talvehtimisalueiltaan
Tuore Kielin yliopiston tutkijoiden tutkimus osoittaa, että kaakkuri karttaa tuulivoimaa. Sen mukaan kaakkurit alkoivat välttää perinteisiä talvehtimisalueitaan, kun sinne nousi tuulivoimaloita. Tutkijat seurasivat vuosina 2010 – 2017, miten kaakkurit tuulivoimaloihin suhtautuvat. Kun uusi tuulivoimahanke nousi pystyyn, suurin osa kaakkureista pakeni kauemmas. Kilometrin päässä tuulivoimaloista kaakkuripopulaatiot supistuivat 94 prosenttia ja vielä kymmenen kilometrin päässä 50 prosenttia, […]
Norjalaisen NTNU-yliopiston tutkimuksen mukaan vesivoima on tehokkain uusiutuvan energian lähde, maatuulivoima toiseksi tehottomin heti biovoiman jälkeen.
Sähkönkulutus kolminkertaistuu globaalilla tasolla vuoteen 2050 mennessä, jos aiomme onnistua vihreässä siirtymässä ja saavuttaa ilmastotavoitteet. Tarvittavan sähkön tuotantoon tarvitaan kuitenkinkin valtava maapinta-ala, mikä vahingoittaa ekosysteemejä ja pahentaa ilmastonmuutosta. Norwegian University of Science and Technology (NTNU) yhteistyössä Grenoble Institute of Technologyn kanssa on uudessa tutkimuksessaan analysoinut 870 eri puolilla maailmaa sijaitsevaa voimalaitosta mukaan lukien aurinko-, tuuli-, […]
