Uudessa tuulivoimaloiden purkamislaissa on vielä paljon korjattavaa
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry:n kirjoitus Kalevassa 5.5.2026: Ympäristöministeriö varautuu käytöstä poistuvien tuulivoimaloiden purkuaaltoon nykyistä sääntelemätöntä tilannetta selkeyttävillä lakiin kirjattavilla pelisäännöillä (Kaleva 30.4.). Mutta muuttaisiko ehdotettu sääntely lopulta ”maan tapaa”, jossa vain maanpäälliset osat puretaan? Lakiehdotuksen mukaan voimalan omistajan olisi purettava käytöstä poistetut tuulivoimalat perustuksineen ja palautettava sijoituspaikka rakentamista edeltävään tilaan. Ennen rakentamisen alkamista hanketoimijan olisi myös asetettava […]
Tuulivoimalan purkamislaki tulee tarpeeseen, mutta ehdotetussa muodossa siihen jää yli 2000 voimalan aukko.
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry:n kirjoitus Maaseudun tulevaisuudessa 26.4.2026: Tuulivoimayhtiön konkurssissa punnitaan, miten hyvin maanvuokrasopimus on laadittu. Sopimuksen sisältö ratkaisee, joutuuko maanomistaja maksumieheksi tuulivoimayhtiön mennessä konkurssiin. (MT 10.4.). Uusi tuulivoimaloiden purkamislaki parantaa maanomistajan asemaa toissijaisen purkamisvastuun siirtyessä sijaintikunnalle. Lakiin on kuitenkin jäämässä yli 2000 voimalan aukko. Lakiehdotuksella purkuvakuus tulisi pakolliseksi, ja se annettaisiin maanomistajan sijaan kunnalle. Kunta vastaisi […]
Ympäristöluvan tarpeen selvittäminen osana tuulivoimahankkeen suunnitteluprosessia erään käytännön esimerkin valossa. Mikä kyseissä tapauksessa meni vikaan, ja mikä olisi paras ajankohta ympäristölupa-asialle?
Tuulivoimahankkeet eivät ole yleisen ympäristöluvanvaraisuuden piirissä, mutta tuulivoimaloidenkin toiminnalle tulee ympäristönsuojelulaissa säädettyjen edellytysten täyttyessä olla tapauskohtainen ympäristölupa. Siksi ympäristöluvan tarpeen selvittämisen tulisi sisältyä jokaisen tuulivoimahankkeen suunnitteluprosessiin. Mutta missä prosessin vaiheessa asia on ajankohtainen? Minkälaisia toimintavaltuuksia kunnan eri toimielimillä ympäristölupa-asiassa on? Kuinka ympäristöluvan tarve-asian saa vireille? Esimerkkitapauksessa asia lähti liikkeelle valtuustoaloitteella, jossa ehdotettiin, että valtuusto edellyttää […]
Tuulivoiman haittoja olisi mahdollista lieventää, jos vain tahtoa olisi.
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry:n kirjoitus Warkauden lehdessä: Miksi juuri tuulivoima herättää eniten tunteita ja vastustusta, kysytään pääkirjoituksessa 14.3. Oikeasti olisikin hyödyllisempää pohtia, miksi tuulivoimaa vastustetaan, kuin tuomita omien elinolosuhteiden puolustaminen pelkäksi NIMBY-ilmiöksi. Tuulivoiman valtavan tilantarpeen vuoksi sen haitat leviävät paljon laajemmalle kuin muissa sähköntuotantotavoissa. Tuulivoimaa sijoitetaan yleensä alueille, joilla ei ole ennestään teollista toimintaa, ja usein luontoympäristöön. […]
Mielipidekirjoitus / Sähköntuotanto syö metsiä – miksi kukaan ei seuraa hakkuumääriä?
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry:n kirjoitus Talouselämässä 8.3.2026. Keskustan neljä kansanedustajaa kysyy, mitä hallitus aikoo tehdä Fingridin sähkönsiirtolinjojen rakentamisesta aiheutuvalle metsäkadolle ja yksityismaiden käyttöönotolle nimellisellä korvauksella (TE 19.2.). He kuvailevat Suomen energiantuotantoa täysin hallitsemattomaksi ja suunnittelemattomaksi, mutta kirjallista kysymystä laatiessaan heiltä näyttää unohtuneen, mistä tämä hallitsemattomuus johtuu. Suomessahan on päädytty energiapolitiikassa suosimaan tuuli- ja aurinkovoimaa, ja päätösvalta näiden […]
Maakuntakaavan asema tuulivoiman suunnittelujärjestelmässä ja sen aseman mahdollinen muuttuminen alueidenkäyttölain uudistuksen myötä.
Suomessa maankäytön suunnittelu perustuu hierarkkiseen kaavoitusjärjestelmään, josta on säädetty alueidenkäyttölaissa (AKL). Kaavoitushierarkia varmistaa, että ylemmän tason kaavat ohjaavat alempien tasojen suunnittelua, ja se ulottuu valtakunnallisista tavoitteista paikallisiin yksityiskohtiin. Hierarkian ylin taso ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT), joissa asetetaan yleiset puitteet koko maan tasolla. Tämän alapuolella on maakuntakaava, joka on maakunnallinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnan tasolla. Maakuntakaava […]
Sitä saa, mitä tilaa – myös sähkömarkkinoilla.
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry:n kirjoitus Kauppalehdessä 5.2.2026: Kauppalehti kirjoitti pääkirjoituksessaan, että sähkön hintaa on tällä viikolla nostanut tiedossa ollut huoli (KL 30.1.). Julkisuudessa korkeita sähkön hintoja on selitelty pääasiassa poikkeuksellisilla sääolosuhteilla, kun tuulivoimaloiden lavat ovat jäätyneet pakkasessa. Talvi ei kuitenkaan ole mikään poikkeuksellinen sääolosuhde Suomessa, vaan normaali vuodenaika. Myös voimaloiden lapojen jäätyminen ja heikko tuotanto pakkasjaksoilla on […]
Mielipaha ja muut sanavalinnat vähättelevät tuulivoiman haittoja.
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry:n kirjoitus Luoteis-Lappi -lehdessä: Hirvasjärven tuulivoimahankkeen yleisötilaisuudesta kertovan uutisanalyysin otsikon mukaan päättäjät joutuvat pohtimaan, ovatko tuulivoimaeurot oikeassa suhteessa aiheutuvaan mielipahaan (Luonteis-Lappi 4.12.). Vaikka artikkelissa tuotiin ansiokkaasti esille erilaisia tilaisuudessa nousseita näkemyksiä, otsikon varmaankin tahaton sanavalinta kuvastaa osuvasti sitä, miten tuulivoimaa tässä maassa edistetään. Sanojen käyttö on vallan käyttöä, ja sanavalinnat ovat tehokas keino muokata […]
Valtionosuuksia ja tuulivoimatavoitteita ei pidä sotkea keskenään.
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry:n kirjoitus Kouvolan Sanomissa: Katariina Henttonen kirjoitti, että valtionosuusuudistuksen kaatuminen on häpeällinen mahalasku (KS 25.11.). Kuntaministeri Ikonen on ilmoittanut, että se ei etene tällä hallituskaudella, koska sopua ei ole löytynyt. Kiistaa on mm. sote-eristä ja tuulivoimaloiden kiinteistöverojen huomioimisesta valtionosuuden tasauksessa. Uudistusta pohtineet selvitysmiehet ovat ehdottaneet tuulivoiman nauttiman erikoisaseman kohtuullistamista, mutta energiateollisuus ja osa kunnista […]
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry:n kirjoitus Kauppalehdessä 1.10.2025: Tuulivoima-ala sahaa omaa oksaansa vastustaessaan sääntelyn kehittämistä.
Ehdotettu maakuntakaavan ulkopuolisia tuulivoimahankkeita koskeva etäisyyssääntely on ehditty tuulivoima-alan ja etujärjestöjen taholta tyrmätä, ja sen vaikutuksia liioitellaan melko estottomasti. Viimeksi asialla oli EK, joka väitti sääntelyn vähentävät tuulivoimainvestointeja 80 %:lla (KL 21.8.). Maahamme on Suomen uusiutuvat ry:n tuoreen tilaston mukaan suunnitteilla uusia tuulivoimahankkeita yli 100 000 MW:n edestä. Määrä on nelinkertainen maamme koko nykyiseen sähköntuotantokapasiteettiin ja […]