Ilmastonsuojelun nimissä tuulivoimaa on ryhdytty rakentamaan metsien reunoille tai jopa metsiin. Tunnettu biologi Klaus Richarz selittää, miten vaarallista sellainen on, ja miksi tuulivoimaa ei missään tapauksessa pitäisi sijoittaa metsiin. Saksan tavoitteena on lisätä tuulivoimaa voimakkaasti, ja sitä rakennetaan alueille, joihin sitä ei lajien suojelun vuoksi missään tapauksessa pitäisi rakentaa: metsiin tai niiden reunoille.

Dr. Richarzin ja hänen edustamansa Saksan villieläinsäätiön mukaan metsä on ensinnäkin erittäin tärkeä ilmastonsuojelun kannalta. Se toimii hiilinieluna ja kosteutta maaperään sitovana ”sienenä”. Tuulivoimaa edistävät tahot perustelevat tuulivoiman rakentamista metsiin metsissä jo tapahtuneilla metsätuhoilla ja metsän huonolaatuisuudella. Mutta jos vahingoittuneeseen metsään istutettaisiin uusia puita sen sijaan, että se jää tuulivoiman alle, metsä olisi pitkällä tähtäimellä ilmastokestävä.

Metsä on tärkeä myös lajien suojelun kannalta. Jos metsään revitään reikiä kuten sveitsiläiseen juustoon, metsän ekosysteemit vaurioituvat tai tuhoutuvat.

Kun metsään rakennetaan tuulivoimaa, metsän eläimet ovat häviäjiä. Ne joko kuolevat tai vahingoittuvat, ja niiden elinympäristö heikkenee tai tuhoutuu.

Asiantuntijoiden varoituksista huolimatta tuulivoimaloiden rakentaminen metsiin lisääntyy. Halutaan puhdasta energiaa, mutta kukaan ei halua tuulivoimaloita lähipiiriinsä. Siksi tuulivoimaa pyritään sijoittamaan asumattomille alueille, missä ne ovat ongelmallisia monille lintulajeille. Aikaisemmin tuulivoimaa ei voitu sijoittaa metsiin, koska voimalat olivat liian matalia. Nyt rakennetaan jopa 241 metrin korkuisia voimaloita, jotka peittävät ilmatilan puun latvojen yläpuolella, mikä vaikuttaa linnustoon monella muullakin tavalla, kuin aiheuttamalla törmäysriskin.

Monet lintulajit käyttävät metsän yläpuolella olevaa ilmatilaa soidinmenoihin ja reviirin merkitsemiseen. Linnut myös kaikkoavat tuulivoimala-alueilta.

Lepakoille aiheutuu myös vakavia seurauksia. Kaikki 25 lepakkolajia ovat tiukasti suojeltuja Saksassa. Ne eivät käytä metsiä vain ravinnon hankkimiseen, vaan ne tarvitsevat metsiä myös asuin- ja lisääntymisalueinaan. Jos puita kaadetaan, lepakoiden elinympäristö tuhoutuu tai ainakin heikkenee.

Tuulivoimaloiden tuottama lämpö kuitenkin houkuttelee luokseen hyönteisiä, jotka ovat monien lepakoiden ravintoa. Kun lepakot ajautuvat tuulivoimaloiden läheisyyteen hyönteisiä pyydystäessään voimalat koituvat lepakoiden kohtaloksi. Törmäysvaaran lisäksi lapojen aiheuttama ilmanpaineen vaihtelu on lepakoille vaarallista. Paineaaltoon joutuminen voi aiheuttaa lepakon herkkien sisäelimien tai verisuonien repeytymisen. Lepakot liikkuvat ja saalistavat tuottamansa ultraäänen turvin, ja jos niiden kuulo vahingoittuu, ne eivät pysty suunnistamaan ja hankkimaan ravintoa.

Tuulivoiman lisäämistä vaativien tahojen argumenttina on, että yksittäisten eläinyksilöiden kuolemisella ei ole väliä niin kauan kuin koko populaatio ei ole vaarassa. Näitä kahta ei voi kuitenkaan erottaa toisistaan, koska ei ole osoitettu, että yksittäisten yksilöiden kuolemalla ei olisi vaikutusta populaatioon. Kansainvälinen sääntely perustuu yksittäisten eläinyksilöiden suojeluun.

Populaatio koostuu kuitenkin yksilöistään. Mitä vähemmän on yksilöitä, sitä vaikeampaa yksilöiden on löytää lajikumppaneita voidakseen lisääntyä.

Uusissa tuulivoimaloissa voi olla järjestelmä, joka pysäyttää voimalan tiettyjen lajien lähestyessä, mutta 75 prosenttia Saksan tuulivoimaloista, eli 22 500 tuulivoimalaa, on vanhempia, eikä niissä ole näitä pysäytysjärjestelmiä. Pysäytysjärjestelmä olisi mahdollista asentaa vanhempiin voimaloihin myös jälkeenpäin, mutta niin ei ole tehty eikä tehdä. Jos lasketaan, että yksi tuulivoimala tappaa Saksassa 10 lepakkoa vuodessa, se tarkoittaa 225 000 voimaloiden vuoksi kuollutta lepakkoa vuodessa.

”Vihreät” puolueet ovat perinteisesti olleet kiinnostuneita luonnon ja lajien suojelusta, mutta tällä hetkellä niin ei enää ole. Ilmastonsuojelu on niiden mielestä tärkeämpää. Esimerkiksi talous- ja ilmastoministeri Robert Habeck esikuntineen on vaatinut lajisuojelun heikentämistä ilmastonsuojelun vuoksi.

Klassinen puolustus eläinten kuolemisen hyväksymiselle on se, että ilmastonmuutoksen seurauksena lajit häviävät joka tapauksessa. Siksi meidän on varmistettava, että suojellessamme ilmastoa pidämme huolta myös lajiensuojelusta.

Lopuksi Richarz sanoo, että Saksan biologinen monimuotoisuus on vaarassa tuulivoiman leviämisen vuoksi. On totta, että fossiilisista polttoaineista on luovuttava. Mutta se ei saa tapahtua eläinlajeja uhraamalla. Emme saa jumittua energiakäänteessä tuulivoimaan, vaan myös aurinkoenergian mahdollisuuksia on edistettävä paremmin.

Klaus Richarz

Biologi Dr. Klaus Richarz väitteli tohtoriksi ja tutki nisäkkäiden käyttäytymistä Giessenin yliopistossa. Yliopistouransa jälkeen hän työskenteli kokopäiväisesti luonnonsuojelun parissa vuosina 1980-2013 – aluksi 11 vuotta Baijerissa lajinsuojelupäällikkönä ja osastopäällikkönä Korkeamman luonnonsuojeluviranomaisen palveluksessa Münchenissä. Vuosina 1991–2013 hän johti Hessenin, Rheinland-Pfalzin ja Saarlandin osavaltion lintuobservatoriota Frankfurtissa. Tähän päivään asti hän on ollut aktiivisesti mukana luonnonsuojelussa.

Häntä kiinnostavat erityisesti nisäkkäät, linnut ja niiden suojelu. Yksi hänen erityisosaamisensa alueista ovat lepakot. Richarz on ollut mukana laatimassa useita tuulivoiman ympäristöystävällisempään toteuttamiseen liittyviä ohjeistuksia. Hänen tietokirjojaan lintuista, lepakoista, nisäkkäistä, luonnonsuojelusta ja luonnon kokemisesta on julkaistu yli kymmenellä kielellä.

Linkki Sternin artikkeliin: https://www.stern.de/panorama/reinhardswald–biologe-erklaert-die-auswirkungen-von-windraedern-im-wald-31635846.html

Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry:n kommentti: Tämä parin vuoden takainen artikkeli on tänään enemmän kuin ajankohtainen uusien uusiutuvan energian edistämiseksi säädettyjen EU-määräysten johtaessa uusiin heikennyksiin lajien suojelussa. Esimerkkinä tästä huolestuttavasta kehityksestä voidaan mainita huhtikuussa annettu hallituksen esitys luonnonsuojelulain muuttamisesta. Linkki: https://tvky.info/2024/03/tuulivoima-kansalaisyhdistys-ry-ei-hyvaksy-hallituksen-esityksessa-ehdotettuja-heikennyksia-luonnonsuojelulakiin-heikennykset-ovat-huomattavasti-jyrkempia-kuin-mihin-rediii-direktiivin-maaraykset-ma/