Mitä tuulivoimasta tulisi tietää

2.11.2021

Virpi Poikolaisen laatima yhteenveto:

Mitä tuulivoimasta tulisi tietää

Teollisen tuulivoiman ympäristövaikutukset ovat paljon suuremmat mitä julkisuudessa annetaan ymmärtää, kun mukaan luetaan kaikki aina tuulivoimaloiden tarvitsemien materiaalien hankinnasta toiminnan päättymiseen ja purkuun sekä ympäristön mahdolliseen ennallistamiseen.

Valmistus:

Tuulivoimaloiden rakentaminen kuormittaa monin tavoin ympäristöä alkaen harvinaisten maametallien louhimisesta. Harvinaisten maametallien tarve 200 kg / MW (tuulivoimateollisuuden tavoite 2 kg/MW, mutta tekniikka vasta kehitteillä). Koska harvinaisia maametalleja on maaperässä pieninä pitoisuuksina, syntyy kaivoksissa valtavasti jätettä ja sivutuotteena myös radioaktiivista jätettä.

Mistä on isot tuulimyllyt tehty? – Kriittisetmateriaalit.fi

”To quantify this in terms of environmental damages, consider that mining one ton of rare earth minerals produces about one ton of radioactive waste, according to the Institute for the Analysis of Global Security.”
http://instituteforenergyresearch.org/analysis/big-winds-dirty-little-secret-rare-earth-minerals/

https://www.windpowermonthly.com/article/1519221/rethinking-use-rare-earth-elements?

https://www.sustainalytics.com/esg-blog/implications-rare-earth-wind-energy-market/

Helsingin Sanomat 8.10.2021 otsikolla: ”Uusiutuvaa energiaa ei olekaan”, sanovat tutkijat, joiden mukaan ilmasto­toimemme aiheuttavat sortoa ja päästöjä köyhissä maissa

””Se on valtava. Siirtyminen tuulivoimaan ja aurinkoenergiaan teollisella skaalalla vaatii aivan käsittämättömän määrän kaivosteollisuutta. Eikä kukaan edes lupaa pysäyttää energiankulutusta nykytasolle, vaan tavoitteena on yhä talouden kasvu. Se tarkoittaa aina vain lisää aurinko- ja tuulivoimaloiden tuotantoa”, Dunlap sanoo.”

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008307638.html?

Helsingin Sanomien artikkeli pohjautuu tutkimukseen, jonka raportissa s. 14 kuva, jossa vertailtu eri energiatuotantomenetelmien riippuvuutta materiaaleista, kärjessä meri- ja maatuulivoima.

https://mk0eeborgicuypctuf7e.kinstacdn.com/wp-content/uploads/2021/10/Green-mining-report_EEB-FoEE-2021.pdf?

Finnwatchin raportti 2021: ”Lisääntyneet investoinnit uusiutuvaan energiaan ovat tarkoittaneet, että tuotettua energiayksikköä kohden tarvittavien mineraalien määrä on kasvanut 50 prosenttia vuodesta 2010.”

Finnwatchin suosituksista:

”Ekologinen siirtymä tulee tarkoittamaan merkittävää yhteiskuntien jälleenrakennusta, jossa fossiilisesta energiasta siirrytään uusiutuvaan sähköön perustuviin energiajärjestelmiin. Tämä tulee lisäämään merkittävästi maaperästä kaivettavien mineraalien kysyntää, mikä on lähes väistämättä ristiriidassa biodiversiteetin suojelulle asetettavien tavoitteiden kanssa. Kaiken tarpeettoman luonnonvarojen käyttöön kytkeytyneen kulutuksen vähentäminen onkin välttämätöntä ekologisen siirtymän onnistumiseksi. ”

”Kuluttamisella voi olla suoraan tai epäsuorasti vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Kaikkea tarpeetonta kuluttamista ja energian käyttöä tulee vähentää.”
https://finnwatch.org/fi/julkaisut/hydro?

IEA:n raportti ” The Role of Critical World Energy Outlook Special Report Minerals in Clean Energy Transitions”: https://iea.blob.core.windows.net/assets/24d5dfbb-a77a-4647-abcc-667867207f74/TheRoleofCriticalMineralsinCleanEnergyTransitions.pdf?

Rakentaminen:

Ison tuulivoimalan perustus vaatii n. 100 betoniautokuormallista betonia.  ”Halkaisijaltaan yli 26-metrisiin Kannuksen tuulivoimaloiden perustuksiin tarvitaan valmisbetonia noin tuhat kuutiometriä perustusta kohden.”

Tuulivoimalan perustus hoituu säänkestävällä betonilla | Ajankohtaista | Rudus

Terästä käytetään perustuksiin tuulivoimalan koosta riippuen, esim. v. 2014 rakennettu napakorkeudeltaan 140 m tuulivoimalan perustuksiin meni 62 500 kg terästä. Tällä hetkellä rakennettavien tuulivoimaloiden napakorkeus on tuota suurempi, 145-175 m.

Miljoona kiloa terästä raudoittaa perustuksia – EPV Tuulivoima

Video tuulivoimalan rakennustyömaalta: Wind Turbine Farm Installation From Scratch | Engineering On Another Level – YouTube

Lavat ja lapajäte:

Tuulivoimalan lapojen eli siipien on kestettävä kovia vääntövoimia sekä muuttuvia sääolosuhteita. Eroosio onkin suuri haaste tuulivoima-alalle, sillä kuluneet lavat heikentävät tuotantoa. Lapojen yleisimpiä materiaaleja ovat erilaiset lasi- ja hiilikuidut, polymeerit kuten polyesteri tai epoksi, polyvinyylikloridi (PVC), polyuretaani (PU) ja balsa. Ts. nämä ovat myös niitä materiaaleja, joiden pienhiukkasia ympäristöön kulumisen myötä leviää. Tyni.pdf (tuni.fi)

Lapajätteelle ei ole alan vuosikymmenien kiihkeästä kehitystyöstä huolimatta keksitty sopivaa kierrätystä. Koska lapojen on oltava rakenteeltaan kestäviä, on niiden kierrätys haastavaa. Materiaalien uudelleenkäyttö vaatii korkeita lämpötiloja (=energiaa).

https://windeurope.org/wp-content/uploads/files/policy/topics/sustainability/Discussion-paper-on-blade-waste-treatment-20170418.pdf?

Lapojen kestoksi on kerrottu 20-25 vuotta, mutta Suomessa nähty elinkaari ei tue tuota väitettä. V.2020 Simon ja Peittoon tuulivoimaloiden lavat tulivat vaihtokuntoon vain 6 vuoden käytön jälkeen. Näin ollen voi laskea, että kun yhden ko. lavan paino on 15 tonnia, tuotti yksi voimala vuodessa 7,5 tonnia lapajätettä. Kuinka on mahdollista, että luodaan valtava jäteongelma, jolle ei ole ratkaisua tiedossa? Simon ja Peittoon tuulituotantoalueilta vaihdettiin yhteensä 48 lapaa – mihin nuo lavat kuljetettiin ja mitä niille tapahtui – tätä ei ole julkisuudessa kerrottu.

Yhdysvalloissa lapoja joudutaan hautaamaan maahan.

https://eu.argusleader.com/story/news/city/2019/08/27/why-sioux-falls-landfill-has-crack-down-dumping-minnesotas-wind-turbine-blades/2125629001/?

Pienhiukkasten lähde: 

On selvää, että pienhiukkasia leviää ympäristöön kulumisen seurauksena. Kuinka paljon, tietääkö kukaan?

https://www.google.com/search?q=erosio+blade+wind+turbine&client=firefox-b-d&sxsrf=ALeKk01QJ6WRSqNJON7aP3ypHmxZCsf0hA:1582622740723&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=2ahUKEwj3vpiSseznAhVSecAKHQTKCNwQ_AUoAXoECAsQAw&biw=1366&bih=654

Eroosion estämiseksi ei tällä hetkellä ole menetelmiä (5/2019):

” Erosion of blades is affecting the global wind industry. There is currently a lack of methods and design protection systems to prevent blade erosion, so it is vital to identify solutions and develop tools to tackle erosion problems.” https://www.powermag.com/press-releases/wind-turbine-blade-erosion-to-be-tackled-in-new-joint-industry-project/

Eroosio kuluttaa lapoja, ratkaisuja kulumiseen etsitty mm. tässä tutkimuksessa: The increasing importance of leading edge erosion and a review of existing protection solutions (2019) https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1364032119305908

Öljyntarve:

Kopsa III ympäristöluvassa kerrotaan seuraavasti (s. 210): ”Tuulivoimaloissa olevissa muuntajissa on öljyä noin 2–3 tonnia/voimala. Lisäksi tuulipuiston sähköaseman muuntajissa arvioidaan olevan öljyä noin 20–25 tonnia.”

Ruotsissa 24.12.2015 romahtaneen tuulivoimalan onnettomuustutkintaraportista paljastuu, että onnettomuuden yhteydessä maastoon levisi 1 000 litraa vaihteistoöljyä, 250 litraa hydrauliikkaöljyä ja n. 600 litraa glykoliseosta. Tuulivoimala oli Vestas V112, 3 MW, joita Suomestakin löytyy. On luultavaa, että nyt rakennettavien kooltaan suurempien voimaloiden öljyntarve on myös isompi.

http://www.havkom.se/assets/reports/RO2017_01-Slutrapport-Lemnhult.pdf

Öljyjä luonnollisesti vaihdetaan toiminnan aikana.

On ymmärrettävää, että tuulivoimalan osat tai sähkölinjat, tiet ja perustukset eivät synny ilman suuria koneita ja ainakin toistaiseksi tämä merkitsee fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Ihan jokaisessa tuulivoimalan elinkaaren vaiheessa tarvitaan öljyä ja ala on siten riippuvainen fossiilisista polttoaineista.

Toiminnan aikaiset ympäristöpäästöt:

melu (matalataajuinen melu sekä infraääni)

tärinä (maan kautta)

keinovalo (lentoestevalot, haitta yöaikaan)

välke (auringon paistaessa takaa)

Lisäksi aiheuttaa vaaratilanteita jäänheiton, törmäysriskin (linnut, lepakot, hyönteiset) sekä tulipalojen kautta.

Onnettomuusriskit:

Tulipalon sattuessa tulipaloa ei voida sammuttaa myrkyllisten savukaasujen ja haasteellisen korkeuden vuoksi. Käytännössä alue eristetään ja tilannetta seurataan.

Jatkossa riskejä tulee olemaan, mikäli tulipalo sytyttää maastopalon kuivaan aikaan, joko toiminnan aikana, tai rakentamisen yhteydessä, kuten Kalajoella tapahtui v.2021. Pisin työvuoro kesti 54 tuntia – Kalajoen metsäpalossa vaihtomiehiä ei ollut, kriittisessä vaiheessa sammutusoperaatio petti – Suomenkuvalehti.fi

Onnettomuustutkintakeskus tuulivoimaloiden turvallisuudesta 2017: https://www.turvallisuustutkinta.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2017/02/tuulivoimaloidenturvallisuuttaparannettava.html

Opinnäytetyö Valtakari: ”Tuulivoimalat pelastustoimen ja viranomaisyhteistyön näkökulmasta” (2018): ”On haastavaa löytää suoranaisia määräyksiä tuulivoimaloiden paloturvallisuudesta ja turvallisuuslaitteiden tasosta, koska tästä aiheista ei ole selkeitä lakipykäliä ja rakentamismääräyksiä.”
Valtakari_Jannice.pdf;jsessionid=8B53402D601091F93FCC9A74AF5D9CDE (theseus.fi)

Videokuvaa Saksassa palavasta voimalasta – mitä jos sattuisi metsäpalovaaran aikaan?
NonstopNews – Windrad gerät in der Dunkelheit in Brand – In Flammen stehende Teile stürzen zu Boden (on tape) – Angrenzende Straße wird gesperrt, Anwohner sollen wegen massivem Funkenflug die Fenster geschlossen halten

Oregonissa metsäpalo sai alkunsa tuulivoimalapalosta:
Wildfire in Southern Washington caused by wind turbine that caught fire – oregonlive.com

Videokuvaa: 500-acre Juniper Fire in S. Washington sparked by wind turbine, officials say | KATU

Jäänheitto on ongelmana silloin, kun lapoihin kertyy jäätä. Simulaatio jäänheitosta, roottorin halkaisija 118 m (nyt Suomeen suunnitteilla voimaloita, joissa roottorin halkaisija huomattavasti suurempi, yli 200 m). Simulation of ice throw from a wind turbine. A semester project in the course Simulation Methods II at Aschaffenburg University of Applied Sciences, Germany. 2019/2020
Ice Throw from a Wind Turbine – Simulation of the Danger Zone and Danger Volume – YouTube

Ernon auto sai kaksi osumaa tuulivoimalan lennättämistä jääkimpaleista – ”Varoitusjärjestelmissä ei vikaa” | Rantalakeus

Sahalaitaiset lavat keräävät helpommin jäätä ja aiheuttavat jäänheittoriskin lisäksi enemmän melua:
https://windren.se/WW2017/11_1_39_Brenner_Experience_with_de-icing_systems_noise_and_vibrations_evoked_by_ice_accretion__Pub_v3.pdf

Tilan tarve:

Kannonkoskelle suunniteltujen 60 voimalan (korkeudeltaan 300 m) kerrotaan vaikuttavan 6000 hehtaarin alueeseen.
https://yle.fi/uutiset/3-11154749

Rajamäenkylä 60 voimalaa: 10 000 ha. https://yle.fi/uutiset/3-10665417

Kuljetukseen tarvittavat leveät ja riittävän kantokykyiset tiet vievät niin ikään tilaa sekä niiden tekeminen vaatii maanmuokkausta, maa-ainesten siirtoa, soraa / sepeliä ym.

Sähkönsiirtolinjojen, muuntajien tekeminen vie tilaa. Voimalinjalla esim. Metsälän alueella on 26 m leveä alue, jolla puuta ei saa kasvattaa. Tuulivoimalat edellyttävät laajat tuulenottoalueet, josta torjutaan metsänkasvu vesakontorjunnalla. Näin ollen suuria aloja hiiltä sitovaa metsää tulee poistumaan tuulivoimarakentamisen myötä.

  1. 2019 Kopsan tuulivoima-alueella myrkytettiin tienpientareita ja tuulenottoalueita, koska haluttiin säästää mekaanisen vesakontorjunnan kustannuksissa. Tuleeko myrkkyjen käyttö yleistymään?
    Tuulipuistossa myrkytetty tienpieliä | Raahen Seutu


Tuulivoimaloiden purku:

Kun tuulivoimalat tulevat tiensä päähän, on purun aika. Purkamisen toivottavasti hoitaa tuulivoimayhtiö, mikäli ei ole mennyt konkurssiin ja maksajaksi päätyy maanomistaja tai kunta, jos maanomistajalla ei ole varaa. Purkaminen vaatii erikoislaitteita ja -osaamista ja sillä on suuri hintalappu. Onneksi nyt on yleistymässä tuuliyhtiöiden tallettamat purkuvakuudet, mutta niiden määrä lienee täysin riittämätön verrattuna todellisiin purkukustannuksiin. Perusta jätettäneen maaperään. Tuulivoimatuotantoalueet ovat Suomessa vaihtaneet omistajia ahkerasti.

Saman perustuksen uudelleenkäyttö tuskin tulee toteutumaan, sillä uudet – ja yleensä isommat – voimalat rakennetaan etäämmäs toisistaan sekä perustusten kesto aiheuttanee tarvetta uudistamiselle.

Tornin voi myös purkaa räjäyttämällä, kuten Haminan palaneelle tuulivoimalalle tehtiin, mutta se ainakin hiukkaspäästöjen ja jätteen leviämisen osalta on vähintäänkin kyseenalainen purkutapa.
Sata metriä korkea tuulivoimala räjäytettiin maan tasalle – katso video | Yle Uutiset | yle.fi

Luonto ei koskaan palaudu ennalleen tuuliteollisuuden jäljiltä, vaan se jättää ympäristöön pysyvät jäljet. Luontoa pirstaloidaan tiestöillä ja sähkölinjoilla. ”Seuraamukset luonnolle ovat selvillä vain harvoissa tuulivoimahankkeissa” – näin totesi Helsingin yliopiston julkaisu v.2021. Seuraamukset luonnolle ovat selvillä vain harvoissa turvetuotannon ja tuulivoiman hankkeissa | Helsingin yliopisto (helsinki.fi)

Kuinka voimme rakentaa lisää ja laajasti teollista tuulivoimaa, kun sen kokonaisvaikutukset esim. ekosysteemiin ja luonnonmonimuotoisuuteen eivät ole tiedossa?

Vaikutukset ympäristöön:

Tutkimuksen mukaan jopa 75 % petolinnuista katosi ja tämän vaikutuksia ekosysteemiin (esim. petolintujen saaliseläinkantoihin) ei vielä tunneta:
https://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-6354843/Wind-farms-new-apex-predators-kill-three-QUARTERS-predatory-birds.html?

Luonnoneläimet, kuten porot, karttavat tuulivoimaloita. Ruotsalainen Skarinin tutkimusryhmä on tehnyt useita tutkimuksia poroista tuulivoima-alueilla:


Puolalaistutkimukset osoittivat, että tuulivoima-alueella siat ja hanhet olivat stressaantuneita ja tuottivat heikommin. Karwowska (2015), “The effect of varying distances from the wind turbine on meat quality of growing-finishing pigs”
https://www.researchgate.net/publication/283042775_The_Effect_Of_Varying_Distances_From_The_Wind_Turbine_On_Meat_Quality_Of_Growing-Finishing_Pigs

Puolalainen tutkimus hanhista. Niillä hanhilla, joita kasvatettiin lähempänä tuulivoimalaa (2 MW), painoa kertyi hitaammin ja niiltä mitattiin kohonneita kortisoliarvoja verestä. Lähempänä tuulivoimalaa kasvatettujen hanhien käyttäytymisessä havaittiin myös huolestuttavia muutoksia (olivat mm. vähemmän aktiivisia). Tutkijoiden mukaan tuulivoimaloiden läheisyys näytti lisäävän eläinten stressiä ja vähentävän tuottoisuutta.

Mikołajczak et al. (2013), “Preliminary studies on the reaction of growing geese (Anser anser f. domestica) to the proximity of wind turbines”
Preliminary studies on the reaction of growing geese (Anser anser f. domestica) to the proximity of wind turbines – PubMed (nih.gov)

Luonnossa elävillä mäyrillä todettiin kroonista stressiä tuulivoimaloiden lähellä, eivätkä ne tottuneet voimaloihin. Mäyrän kuuloalue on lähellä ihmisen kuuloaluetta. Agnew et al. (2015) “Wind turbines cause chronic stress in badgers (Meles Meles) in Great Britain”
WIND TURBINES CAUSE CHRONIC STRESS IN BADGERS (MELES MELES) IN GREAT BRITAIN (bioone.org)

Tuulivoimaloiden lähellä elävillä eläimillä on havaittu stressiä. ”Living in habitats affected by wind turbines may result in an increase in corticosterone levels in ground dwelling animals” 2017
https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S1470160X17305423?

Merituulivoima on uhka pyöriäiselle: ”Tuulivoima on kasvava huolenaihe, koska se lisää vedenalaista melua ja muuttaa merenpohjaa. Etenkin pitkäaikaisvaikutukset tunnetaan huonosti, ja pyöriäisen lisääntyminen on hidasta: yhden naaraan voi olettaa synnyttävän elinaikanaan enintään neljä tai viisi jälkeläistä.”
https://www.muutoslehti.fi/…/itameri-on-menettamassa…/

Kiinalainen tutkimus (2017) herättää kysymyksiä tuulivoimatuotantoalueiden vaikutuksista kasvillisuuteen.

Pohjois-Kiinassa vuosien 2003-2014 aikana tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että tuulivoimalat vaikuttivat ympärillään olevaan kasvillisuuteen. Alueen kasvillisuus heikentyi.
”Potential reasons for the inhibiting effects are as follows: (1) inhibited photosynthesis through increasing water stress and enhanced autotrophic respiration through increasing daytime and nighttime temperatures and (2) downwind inhibited growth status and photosynthesis induced by the downwind warming effect. Our analysis provides clear observational evidence of the inhibiting effect on vegetation growth caused by WFs in the Bashang area of Northern China.”
http://www.mdpi.com/2072-4292/9/4/332/html

Saksalaisen tutkimuksen mukaan tuulivoimaloiden lapojen läpi lentää vuosittain noin 24 000 miljardia hyönteistä. Niistä noin viisi prosenttia kuolee, mikä on 1 200 miljardia hyönteistä vuosittain.
Tysk vindkraft dreper 1200 tonn insekter årlig – NRK Norge – Oversikt over nyheter fra ulike deler av landet

Missourin isoin tuulituotantoalue pysäytetään yöajaksi, jottei se vaarantaisi lepakoita:
Missouri’s largest wind farm isn’t running at night for fear of killing endangered animals • Missouri Independent

Haitta ihmisille:

Tuulivoimatuotantoalueiden lähellä asuvat ihmiset kertovat kärsivänsä monenlaisista terveyshaitoista, mm. unihäiriöt, päänsärky, huimaus ja sydänoireet. Oireet ovat yhteneväisiä kautta maailman. On huomioitavaa, että Suomeen on rakennettu suuria ja tehokkaita tuulivoimaloita asutuksen välittömään läheisyyteen, ilman riittäviä suojaetäisyyksiä. Tosin, joissakin kunnissa on määritelty suojaetäisyydet asutuksen ja teollisten tuulivoimaloiden välille. Esim. Ilmajoella hyväksyttiin kuntalaisaloite 3 km suojaetäisyydestä asutuksen ja tuulivoimaloiden välille.
Ilmajoella valtuusto kaatoi tuulivoimakaavan – Seinäjokinen-Lehti Oy (seinajokinen.fi)

Valtioneuvoston tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, että aiheutuuko tuulivoimaloiden tuottamasta infraäänestä terveyshaittoja. Tutkimuksen mukaan haittoja ei todettu, mutta kuitenkin s. todetaan: ”Tutkimuksia infraäänelle altistumisesta ja erityisesti pitkäaikaisen altistumisen vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin on vähän – siten lisätutkimukset ovat perusteltuja.”
TEMrap_28_2017_verkkojulkaisu.pdf (valtioneuvosto.fi)
Valtioneuvoston tutkimusta on tarkasteltu Tuulivoima-kansalaisyhdistyksen artikkelissa ”Tutkimus paljasti tuulivoimaloiden olevan liian lähellä asutusta”:
”Tutkimuksen sivutuotteena saatiin uutta tietoa tuulivoimaloiden kuultavasta äänestä. Tutkimus osoitti, että tuulivoimaloiden lähellä sijaitsevien asuntojen sisätiloissa toteutuvat kokonaisäänitasot olivat koko tutkimusajan suurempia kuin aiemmissa tuulivoimayhtiöiden tekemissä mittauksissa, ja että tuulivoimalat muuttavat tuulivoimaloiden lähialueen äänimaiseman maaseudullakin kaupunkimaiseksi.
Asuntojen sisätiloissa pitkäaikaiset keskimääräiset äänitasot ylittivät terveydensuojelulaissa asetetut suurimmat sallitut äänitasot noin 10 desibelillä.”
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry » Tutkimus paljasti tuulivoimaloiden olevan liian lähellä asutusta (tvky.info)

Tutkimus Australiasta (2021) tuulivoimamelun häiritsevyydestä. Tutkimus kesti 5 vuotta ja siinä tuli esiin erityisesti häiritsevyys yöaikaan – tuulivoimamelu koetaan 2–5 kertaa häiritsevämmäksi yöllä kuin päivällä. Häiritsevyys johtuu tuulivoimamelun erityispiirteistä, erityisesti jaksottaisesta voimakkuuden vaihtelusta, amplitudimodulaatiosta (AM), sekä melun painottumisesta matalille taajuuksille. Amplitudimodulaatiota esiintyy yöllä jopa 60 % ajasta yhden kilometrin etäisyydellä voimaloista ja 30 % ajasta kolmen kilometrin etäisyydellä voimaloista. Melun häiritsevyys on suurinta tuulen alapuolella sekä sivutuulella. Terveyshaittojen katsotaan tutkimuksessa aiheutuvan lähinnä unen häiriintymisestä ja unen puutteen seurauksista.

Ruotsissa tehdyn pilottitutkimuksen, ”Physiological effects of wind turbine noise on sleep” (Tuulivoimamelun fysiologiset vaikutukset uneen), mukaan tuulivoimamelu, ja erityisesti sen amplitudimodulaatio, heikentävät unen laatua aiheuttaen mm. heräämisiä, vähentämällä syvää unta, vähentämällä REM unijaksoja ja vaikeuttamalla nukahtamista. Tutkittavina oli nuoria, terveitä henkilöitä. Tutkimus julkaistu 9/2016.
(PDF) Physiological effects of wind turbine noise on sleep (researchgate.net)

TEMrap_28_2017_verkkojulkaisu.pdf (valtioneuvosto.fi)

Matalataajuinen melu ja sen haittavaikutukset tunnetaan hyvin työsuojelun puolella ja siltä pyritään suojaamaan työntekijää. Pro gradu matalataajuisesta melusta, maanpuolustuskorkeakoulu, 2018, Hirvonen:
”Valtioneuvoston asetuksessa 26.1.2006/85 (Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta) säädetään päivittäisen melualtistuksen suosituksista. Suositukset esitetään A-painotetulla desibeliasteikolla, joka huomioi ihmiskorvan herkkyyden melunmittauksissa taajuuden funktiona. A-painotuksessa matalat taajuudet esitetään vaimentamattomina noin 1000Hz:n asti, josta ne vaimenevat logaritmisesti 10 ja 100Hz:n välille. [6, s. 94] Tästä syystä melun suositukset eivät huomioi matalia taajuuksia, jotka eivät ole ihmiskorvan kuultavissa, mutta ovat kuitenkin aistittavissa. Melulla on suora yhteys yksilön fyysiseen hy- vinvointiin. Kuultava melu vaikuttaa suoraan keskushermoston kautta ympäri kehoa ja näin ollen vaikutukset ulottuvat myös verenkiertoelimistöön. Melusta johtuvat fysiologiset vasteet joko adaptoituvat tai habituoituvat, joten esimerkiksi tilapäiset verenpaineen muutokset saattavat jäädä pysyviksi [14, s. 21]. Ihmisen kuulon akustisen herkkyysalueen ulkopuolella esiintyvien matalien taajuuksien vaikutuksia ihmiseen on hankala arvioida perinteisen meluvaikutus- tutkimuksen pohjalta. On kuitenkin syytä olettaa, että voimakkaiden matalien taajuuksien esiintyminen vaikuttaa ihmisen keskushermostoon ainakin erillisenä ärsykkeenä, jonka vaikutukset voivat olla hyvin subjektiivisia.” Sivu 36
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/160398/SM1221.pdf;jsessionid=3D2C714B70DC004CFA88DC5C1D157546?

Tuulivoimaloista melu- ja terveyshaittaa Luhangassa – kesämökkiasukas: ”Yhtään yötä en ole voinut olla talossa voimaloiden käynnistymisen jälkeen” – Suomen Uutiset

Omaisuuden suoja – yhdenvertaisuus?

”SDP:n kainuulainen kansanedustaja Raimo Piirainen tiedotti perjantaina jättäneensä kirjallisen kysymyksen, jossa hän perää selvyyttä tuulipuistojen liityntäjohtojen pakkolunastusmenettelyihin. Hänen mukaansa Kainuussa herättää hämmennystä se, että maanomistaja saa alle markkina-arvon olevan lunastuskorvauksen, kun maa jää sähkölinjan alle, mutta vuosivuokraa, jos maa jää tuulivoimalan alle.”
Hallituspuolueissa erimielisyyttä maanomistajille pakkolunastuksesta maksettavasta korvauksesta – lausuntopalautetta ruoditaan oikeusministeriössä, neuvottelujen aikataulu auki (msn.com)

”Rintalan mielestä metsästä maksettavat lunastuskorvaukset ovat kaiken kaikkiaan todella surkeita.
”Tuskin juuri koskaan lunastuskorvauksella pystyy hankkimaan vastaavanlaista omaisuutta lunastetun omaisuuden tilalle.”
Oikeudenmukaisinta olisi, jos tuulivoimayhtiöt kohtelisivat sähkönsiirtolinjan maita kuten tuulivoimala-aluetta, josta maksetaan vuosittaista vuokraa.”
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1566934?

”Tuulivoimayhtiöiden yhteydenotot ovat hämmentäneet maanomistajia – pitkiin vuokrasopimuksiin halutaan allekirjoitus äkkiä, vaikka voimalahanke on täysin auki”
https://yle.fi/uutiset/3-12118525?

Kiinteistöjen arvo:

Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan lähellä sijaitseva tuulivoima-alue vaikuttaa suoraan kiinteistöjen arvoon: kun 2 km päässä tai sitä lähempänä sijaitsee kymmenen tai yli 10 tuulivoimalan tuotantoalue, kiinteistön arvo putoaa keskimäärin 30 %. Mikäli voimaloita on vähemmän, kiinteistön arvo laskee keskimäärin 20 % 0–2 km säteellä voimaloista verrattuna kiinteistöihin, jotka sijaitsevat 20 km tai sitä kauempana voimaloista. Tutkijoiden mukaan kiinteistön arvon laskua tulisi korvata kiinteistön omistajille ja Ruotsi on laiminlyönyt kysymyksen, että kuinka tuulivoiman laajentumisesta aiheutuva haitta tulisi korvata. Tutkimus perustuu yli 100 000 tehtyyn kiinteistökauppaan vuosien 2013–2018 aikana.
https://rvno.se/ny-kth-studie-vindkraft-sanker-fastighetsvarden/?

”Tuuli- ja aurinkoenergia ei ole niin ympäristöystävällistä kuin vihreän energian aktivistit usein väittävät” – näin kertoo Uppsalan yliopiston tutkimus. ”Sekä tuulivoimaloiden että aurinkopaneelien valmistukseen tarvitaan uusiutumattomia luonnonvaroja, jotka on kaivettava maaperästä. Tuuli- ja aurinkoenergian tuotannossa käytetään paljon maa-alaa sekä vettä, mikä johtaa elinympäristöjen tuhoutumiseen. Lisäksi modernit tuulivoimalat tarvitsevat harvinaisia maametalleja, joita kaivetaan ympäristövaikutuksista heikosti huolehtivissa maissa, kuten Kiinassa. Tutkijan mukaan ei ole itsestään selvää, että voimaloiden valmistus, materiaalien hankinta tai kierrätys olisi kestävällä pohjalla. Sekä tuuli- että aurinkovoimaloiden kierrättäminen on erittäin vaikeaa ja niiden toiminnallinen käyttöikä on suhteellisen lyhyt.” (The Daily Caller 31.10.2016)
https://dailycaller.com/2016/10/31/new-study-highlights-environmental-impacts-of-green-energy/?

Luonnonsuojelujärjestöjen kannanottoja:

Suomen luonnonsuojeluliitto:
https://www.sll.fi/2021/10/01/jarjestojen-on-voitava-valittaa-tuulivoimahankkeista/?

SLL Pohjanmaanpiiri:
Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n kriteerit tuulivoimarakentamiseen – Pohjanmaan piiri (sll.fi)

Norjan WWF on linjannut tuulivoimasta mm. seuraavasti: tuulivoimarakentamisella ei saa tuhota koskematonta luontoa. Tuulivoimalla ei saa heikentää suojelualueita, kansallisesti arvokkaita elinympäristöjä, kansallisesti arvokkaita ulkoilualueita eikä valikoituja kulttuurimaisemia. Tuulivoimarakentamista ei rakenneta, jos se johtaa uhanalaisten tai erityisesti suojeltavien lajien osalta niiden elinympäristöjen tai muuttoalueiden jakautumiseen. Vaikutukset hiilen luonnolliseen varastointiin on sisällytettävä arviointiin ja minimoitava. Jos tuulivoimasta aiheutuvien hiilipäästöjen vähentäminen on pientä suhteessa hiilen varastoinnin ja hiilen varastoinnin menetykseen, lupa olisi hylättävä. Luonnon huomioon ottaminen on asetettava etusijalle ja biodiversiteettilaille on annettava enemmän painoarvoa lupaprosessissa. Päätöksen perustana on oltava hyvä tietopohja, ja ennalta varautumisen periaatetta sovelletaan, jos tietämystä ei ole riittävästi, on otettava huomioon ekosysteemille aiheutuva kokonaiskuormitus; hankkeen omistajan on vastattava ympäristön pilaantumisesta aiheutuvista kustannuksista, ja rakentaminen on toteutettava mahdollisimman vähäisin seurauksin luonnolle. Alkuperäiskansoilla on oikeus tulla kuulluiksi ja osallistua niiden hankkeiden päätöksentekoon, suunnitteluun ja täytäntöönpanoon, jotka voivat vaikuttaa heidän itsemääräämisoikeuteensa, osallistumiseensa, ihmisoikeuksiinsa ja/tai oikeudellisiin, korotettuihin tai perinteisiin maan ja luonnonvarojen ja/tai niiden kulttuurin käyttöön ja hallintaan. Lisäksi Norjan WWF ehdottaa maksua, luontoveroa, hyväksytyille hankkeille, jolla kustannetaan luonnon ennallistaminen. WWF Norja vaatii, että luontoarvot on asetettava etusijalle lupaprosesseissa. Lisäksi WWF Norja vaatii, että lupajärjestelmän tulee olla sellainen, jossa vaikutukset luontoon tulevat arvioiduksi ja kriteerit täyttyvät.
https://www.wwf.no/klima-og-energi/vindkraft-og-naturen?

 

Hankkeet vastatuulessa / muutama esimerkki:


Oikeustapaus maisemahaitasta:

https://www.kpflaki.com/post/tuulivoimaloista-ei-aiheutunut-maisemahaittaa-oikeustapauskommentti-kho-2021-52?

Tuulivoimala metsässä:

Metsään sijoitetut tuulivoimalat tuottavat 20 prosenttia vähemmän tosiasiallista sähkövoimaa, kertoo suomalainen tutkimus.
Väitöstutkimus: Nykyiset tuuliturbiinit ovat tehottomia metsissä – Metsä – Maaseudun Tulevaisuus

Linkki tutkimukseen:
(PDF) A NUMERICAL STUDY OF FOREST INFLUENCES ON THE ATMOSPHERIC BOUNDARY LAYER AND WIND TURBINES (researchgate.net)

Suositeltavaa tutustua Karl Riedererin muistutukseen tuulivoimaosayleiskaavoista
Sisältää paljon lähdemateriaalia. Kirjoittaja on tekniikan tohtori ja diplomi-insinööri, pääaineena akustiikka ja äänenkäsittelytiede:
https://www.kar.fi/KARAudio/Publications/publications/KAROy_klausriederer_muistutus_Tetomin_ja_Vanhankylan_tuulivoimaosayleiskaavoista_01072019.pdf?

Ympäristölupa – miksi sitä ei automaattisesti tarvita?

Kuinka voi olla mahdollista, että tuulivoimaloiden kaltaisia teollisuuslaitoksia, joissa on tuhansia litroja kemikaaleja, hajautetaan jopa koskemattomaan luontoon ilman ympäristölupaa?
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry » Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry:n lausunto Jyväskylän kaupungille ympäristöluvan tarpeen arvioimisesta tuulivoimahankkeen suunnittelun yhteydessä (tvky.info)