Teollisen tuulivoiman rakentamisen voidaan katsoa Suomessa alkaneen vuonna 1986, kun ensimmäinen sähköverkkoon liitetty tuulivoimala valmistui. Kyseessä oli Imatran voima Kopparnäsin 300 kilowatin koelaitos.
Vuonna 1991 rakennettiin Pohjamaalle Korsnäsiin ensimmäinen tuulivoimahanke, joka koostui neljästä 200 kilowatin tuulivoimalasta.
1990-luvulla tuulivoimaloita rakennettiin mm. Siikajoelle, Kalajoelle ja Kemiin. Helmikuussa 1996 tuli voimaan kauppa- ja teollisuusministeriön energiainvestointien tukijärjestelmä, jossa tuulivoimaloille maksettiin 40 prosentin investointitukea.
Vuosina 1994-1996 tuulivoimaa rakennettiin kolmen megawatin edestä Poriin, Kotkaan, Oulunsaloon ja Uuteenkaupunkiin.
Vuonna 2011 otettiin käyttöön tuulivoiman syöttötariffijärjestelmä, jonka seurauksena tuulivoimarakentaminen lähti toden teolla käyntiin vuodesta 2012 alkaen. Syöttötariffijärjestelmä suljettiin vuoden 2017 lopussa, ja järjestelmään hyväksytyille hankkeille maksetaan tukea takuuhinnan muodossa 12 vuoden ajan.
Loppuvuodesta 2018 kilpailutettiin uusiutuvan sähkön tuotantoa uuden tuotantotukilain mukaisesti. Myönteiset tukipäätöksen sai seitsemän tuulivoimahanketta, joista jokainen saa oman tarjouksensa mukaisen preemion 12 vuoden ajan.
Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi vuonna 2014 investointitukea ja tuotantotukea Porin Tahkoluotoon suunniteltavaan merituulivoiman kokeiluhankkeeseen. Tällä hetkellä voimassa ei ole muita tuulivoiman investointi- ja tuotantotukimalleja.
Suomessa oli vuoden 2023 lopussa toiminnassa yhteensä 1601 tuulivoimalaa, joiden yhteenlaskettu nimellisteho oli 6946 MW. Rakenteilla ja suunnitteilla oli joulukuussa 2023 maatuulivoimaa yhteensä 376 hanketta. Niihin oli tulossa 8111 tuulivoimaa yhteenlasketulta nimellisteholtaan 68 883 MW. Lisäksi merialueille on suunnitteilla 32 hanketta, joihin suunnitellaan 3657 tuulivoimalaa yhteiseltä nimellisteholtaan 65 570 MW. (Lähde: Suomen Tuulivoimayhdistys ry). Kuntaliiton omistaman konsulttiyhtiön FCG Finnish Consulting Group Oy:n mukaan Suomessa on lisäksi suunnitteilla yhteensä 185 vielä julkistamatonta tuulivoimahanketta. (v.2022)
Yhä useammat suomalaiset joutuvat tilanteeseen, jossa lähialueelle aletaan suunnitella teollisen kokoluokan tuulivoimahankkeita. Kilpailun sopivista sijoituspaikoista kiristyessä tuulivoimaloita aletaan sijoittaa yhä lähemmäs asutusta ja arvokkaita luontokohteita samaan aikaan, kun voimaloiden koko ja teho vain kasvaa. Tuulivoimaloiden vaikutuksista kansalaisten tulevaan elinympäristöön jaetaan vain niukasti tietoja, ja sekin vain myönteisessä hengessä. Tuulivoimaa koskevat päätökset pyritään kunnissa hyvin usein viemään läpi mahdollisimman vähin äänin, ja kuntalaiset kokevat usein, ettei heidän äänensä pääse kuuluville. Hyvin usein myös päättäjien tiedot tuulivoimasta ja sen vaikutuksista ovat riittämättömiä, ja päätöksiä tehdään pelkästään tuulivoimayhtiöiden antamien tietojen varassa. Päätöksentekomenettely on monimutkaista, eivätkä kuntalaiset tiedä, mitä heidän pitäisi tehdä voidakseen vaikuttaa päätöksiin.
Yhdistyksemme kokoaa yhteen tuulivoiman vaikutuspiiriin vastoin tahtoaan joutuvia kansalaisia. Pyrimme auttamaan jakamalla tietoa teollisen tuulivoiman vaikutuksista ja neuvomaan niiden piiriin joutuvia jäseniämme. Liittymällä yhdistykseemme pääset ensimmäisenä kuulemaan ajankohtaiset tuulivoima-asiat, vaikuttamaan toimintaamme ja saat arvokasta tietoa siitä, miten toimia omalla paikkakunnallasi. Jäsenmaksu on vain 20 euroa/vuosi. Liity jäseneksi alla olevasta linkistä.
Tuulivoimayhtiöt lähestyvät innokkaasti maanomistajia, ja pitkiin vuokrasopimuksiin halutaan allekirjoitus äkkiä, vaikka voimalahankkeen suunnittelu on vielä täysin auki. Kilpailu tuulivoimaloille sopivista paikoista käy yhä kuumempana, joten yhteydenottoja saattaa tulla yhtä aikaa useammaltakin hankekehittäjältä. Sopimusehdot ovat runsaita ja monimutkaisia, ja niiden allekirjoittaminen sitoo sopimukseen vuosikymmenien ajaksi. Irtisanomismahdollisuutta ei yleensä ole, vaikka sopimukseen ryhtyminen alkaisi myöhemmin kaduttamaan. Koska tuulivoimahankekin on tässä vaiheessa vielä suunnittelun asteella, ei lopullisen vuokran määrästä ole vielä tietoa. Vasta kaavoitusvaiheessa selviää voimaloiden määrä ja sijoitus, ja kunkin maanvuokraajan osuus vuokrasta. Yleensä sopimuksiin sisältyy myös vaitiolovelvollisuus sekä velvollisuus myötävaikuttaa ja edistää hankkeen onnistumista.
Osa maanvuokraajista asuu muualla, mutta hyvin monet myös asuvat vuokraamiensa maa-alueiden läheisyydessä, ja joutuvat silloin tuulivoimaloiden vaikutuspiiriin niiden aloittaessa toimintansa. Siksi jokaisen maanvuokrausta harkitsevan olisi syytä olla selvillä tuulivoimaloiden aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Maanvuokrasopimuksesta neuvoteltaessa niistä ei välttämättä saa neuvottelukumppanilta totuudenmukaista tietoa. Vaikka tuulivoimaloiden toiminnasta aiheutuisi maanvuokraajalle myöhemmin haittaa esimerkiksi melun vuoksi, sopimussuhde tuulivoimayhtiöön voi tehdä muutoksen aikaansaaminen mahdottomaksi.
Naapurikiinteistöjenkin omistajat saattavat joutua osallisiksi tuulivoimahankkeeseen, vaikka eivät itse maitaan tuulivoimayhtiölle vuokraisikaan, esimerkiksi tieyhteyksien ja sähkönsiirtolinjojen rakentamisen vuoksi.
Maanomistaja, yhdistyksemme jäsenenä saat ajankohtaista tuulivoimatietoa, ja näkökulmia, jotka eivät sopimusneuvotteluissa välttämättä tule esille, sekä arvokasta tietoa siitä, miten kannattaa toimia, jos lähialueelle ollaan suunnittelemassa tuulivoimaa. Jäsenmaksu on vain 20 euroa vuodessa. Liity jäseneksi alla olevasta linkistä.
Kuntapäättäjät ovat paljon vartijoita tuulivoimahankkeiden sijoittamispäätöksissä. Tuulivoimarakentamiseen sovelletaan samoja maankäyttö- ja rakennuslain säädöksiä, kuin muuhunkin rakentamiseen, vaikka tuulivoimarakentaminen poikkeaa olennaisesti tavanomaisesta asuin- ja maatalousrakennuksesta. Laissa ei säädetä siitä, minne ja miten tuulivoimahankkeet sijoitetaan, sijoittaminen perustuu tapauskohtaiseen arviointiin ja sen yhteydessä tehtäviin selvityksiin. Tuulivoima on erittäin laajasti ympäristöönsä vaikuttavaa teollista toimintaa, ja lainsäätäjä on jättänyt päävastuun toiminnasta aiheutuvien vaikutusten hallitsemista kunnille. Vaikutuksista vastaa tuulivoimahankkeen sijaintikunta, vaikka vaikutukset ovat usein ylikunnallisia. Kuntapäättäjän vastuu on suuri, koska väärään paikkaan sijoitettavaa tuulivoimalaa ei voida myöhemmin siirtää muualle. Kunnan viranomaisilla on terveydensuojelu- ja ympäristönsuojelulaissa säädetty vastuu toimia, mikäli tuulivoimaloiden toiminnasta aiheutuu haittaa asutukselle tai ympäristölle.
Kuntapäättäjillä ei useinkaan ole kovin syvällisiä tietoja tuulivoimasta eikä sen vaikutuksista, varsinkaan, jos suunniteltava hanke on kunnassa ensimmäinen. Päätöksenteossa ei kuitenkaan tulisi jäädä pelkästään tuulivoimayhtiön antamien tietojen varaan, vaan päätöksenteon pohjaksi kannattaisi hankkia tietoa myös muista lähteistä. Tasapuolisen tiedon hankintaanhan velvoittaa jo hallintolakikin.
Päätöksenteon yhteydessä kannattaisikin kuulla tasapuolisesti sekä tuulivoimaa että asukkaita edustavia tahoja. Yhdistyksemme antaa mielellään tietoa tuulivoiman vaikutuksista, ja voimme mielellämme osallistua myös kunnassanne järjestettäviin tuulivoimatilaisuuksiin.
Lisätiedot: Riitta Lindgren, puh: 0400-555 454, sähköposti: riitta.lindgren@hrl-balancia.com
Tuulivoiman myönteiset ympäristövaikutukset liittyvät sähköntuotannon vähäpäästöisyyteen hiilidioksidin osalta. Varsinainen sähköntuotanto on lähes päästötöntä, hiilidioksipäästöjä aiheutuu lähinnä tuulivoimaloiden rakentamisesta ja tarvittavien materiaalien hankinnan edellyttämästä kaivostoiminnasta.
Tuulivoiman merkittävin ympäristövaikutus on melu. Tuulivoimamelu on lapojen pyörimisliikkeestä johtuvaa lapojen kohtaamasta ilmanvastuksesta aiheutuvaa aerodynaamista melua, ja vähäisemmässä määrin tuulivoimalan koneisojen aiheuttamaa mekaanista melua. Koneistojen mekaanista melua on pystytty tekniikan kehittymisen myötä vähentämään, mutta lapojen pyörimisliikkeestä johtuvaan aerodynaamiseen meluun on vaikeampaa teknisin keinoin vaikuttaa. Suurempien tuulivoimalan melu painottuu yhä enemmän matalille taajuuksille. Matalataajuinen melu kantautuu ilmassa pidemmälle ja tunkeutuu helpommin asuntojen rakenteiden läpi sisätiloihin. Tuulivoimamelulle on ominaista lapojen pyörimisestä aiheutuva jaksottainen vaihtelu, ns. amplitudimodulaatio (merkityksellinen sykintä), jonka johdosta tuulivoimamelu koetaan tutkimusten mukaan häiritsevämmäksi kuin muu samantasoinen melu, esimerkiksi liikennemelu. Sää- ja tuuliolosuhteilla sekä vuoden- ja vuorokaudenajalla on suuri vaikutus meluun ja sen leviämiseen.
Lapojen pyörimisliikkeestä aiheutuva valon ja varjon vilkkuminen ja välke syntyy, kun aurinko paistaa tuulivoimalan takaa.
Tuulivoimalat vaikuttavat maisemaan suuren kokonsa vuoksi, ja maisemaan vaikuttavat voimaloiden lisäksi myös sähkönsiirron rakenteet ja muu tuulivoimainfra, kuten huoltotiet ja asennusalueet. Tuulivoimalat vaikuttavat maiseman luonteeseen, laatuun ja rakenteeseen. Tuulivoimaloiden visuaalinen näkyminen on tärkein maisemavaikutus, mutta maisema on käsitteenä laajempi kuin pelkkä visuaalinen maisemakuva. Tuulivoimaloilla on suuri vaikutus myös maiseman eri elementtien vuorovaikutukseen ja ominaisuuteen.
Suomessa tuulivoimalat sijoitetaan yleensä metsiin ja luontoalueille, ei ennestään rakennettuun ympäristöön, kuten useissa muissa maissa. Suuren tilantarpeensa vuoksi tuulivoimahankkeista muodostuu laajoja teollisuusalueita, jotka voimaloineen, huoltoteineen ja sähkönsiirtolinjoineen pirstovat vielä jäljellä olevia yhtenäisiä luontoalueita, katkaisevat ekologisia yhteyksiä, hävittävät ja kaventavat luonnonvaraisten eläinten elinpiiriä, vähentävät luonnon monimuotoisuutta ja tuovat mukanaan luontoympäristöön kuulumatonta melua ja valoja.
Tuulivoimalat tarvitsevat raskaat raudoitetut betoniperustukset, ja voimaloiden pystyttäminen edellyttää voimakasta maanmuokkausta. Pystytysalueisiin ja huoltoteihin uppoaa suuri määrä mursketta, joka on myös louhittava tuotava paikalle jostakin. Maanmuokkaus voi vaikuttaa maaperän kosteuteen ja vedenkiertoon. Perustuksista ja rakennelmista saattaa lueta maaperään haitallisia aineita, ja lavoista irtoaa kulumisen ja eroosion seurauksena hiukkasia ympäristöön. Maahan vuotaessaan voimaloiden voiteluaineet ja kemikaalit saattavat liata maaperää ja pohjavesiä.
Yksi tuulivoiman merkittävimmistä ympäristövaikutuksista on melu. Merkittävin melulähde on turbiinien roottorilavat, jotka tuottavat aerodynaamista laajakaistaista melua. Tuulivoimaloiden melusta häiriintyy enemmän ihmisiä kuin melualtistus-riippuvuus antaisi olettaa. Tämän katsotaan johtuvan mm. tuulivoimamelun erityisen häiritsevistä ominaisuuksista, jotka aiheutuvat pääosin melun amplitudimodulaatiosta (Uosukainen, VTT).
Ihminen kuulee parhaiten 200 Hz – 10 kHz taajuista ääntä. Myös pienitaajuista ääntä voi kuulla, jos äänenpainetaso on riittävän suuri. Hyvin matalilla taajuuksilla aistimus muuttuu paineen tunteeksi tärykalvoissa ja jaksottaisiksi, laskettavissa oleviksi sykäyksiksi (THL). Melu on ei-toivottua ääntä, joka koetaan epämiellyttäväksi tai häiritseväksi.
THL kirjoittaa melun terveysvaikutuksista seuraavaa: Häiritsevyys on yleisin ympäristömelun haitta. Viihtyvyyshaitan lisäksi melu voi häiritä keskittymistä. Lapsilla pitkäaikainen melualtistus voi johtaa häiriöihin mm. kielellisessä kehityksessä, oppimisessa ja muistissa. Melu saattaa vaikeuttaa nukahtamista ja herättää kesken unien, mutta ihmisen elimistö reagoi meluun, vaikka henkilö ei itse havahtuisi unesta. Pitkäaikainen univaje voi lisätä sydänsairauksien riskiä suoraan sekä heikentyneen psyykkisen terveyden kautta. Melun aiheuttama stressireaktio on osin tiedostamaton. Pitkittynyt elimistön stressitila voi aiheuttaa haitallisia muutoksia rasva-aineenvaihdunnassa ja heikentää immuunijärjestelmän toimintaa. Melualtistus voi olla yhteydessä sydäninfarktin riskiin.
Suomen Lääkärilehdessä vuonna 2012 julkaistussa katsauksessa ”Melulla on monia vaikutuksia terveyteen” todettiin, että suomalaisesta väestöstä 38 % on meluherkkiä. Nämä henkilöt kokevat melun häiritsevämpänä kuin muut, saavat herkemmin melun aiheuttamia unihäiriöitä ja ovat alttiimpia melun vaikutuksille sydän- ja verenkiertoelimistöön. Meluherkkyys on biologinen ja ainakin osaksi periytyvä ominaisuus, johon kyseinen henkilö ei voi suuresti vaikuttaa. Melu häiritsee unta ja lisää stressin välityksellä useiden kroonisten sairauksien riskiä ja esiintymistä. Pitkään jatkuessaan melualtistus on yksi verenpainetaudin, sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktin riskitekijöistä.
Valtioneuvoston rahoittaman vuonna 2020 valmistuneen Tuulivoimaloiden infraääni ja terveys -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko tuulivoimaloiden infraäänellä haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen. Tutkimuksen yhteydessä tehdyt pitkäaikaismittaukset osoittivat, että asunnoissa, joissa asukkaiden tiedettiin yhdistäneen oireitaan tuulivoimaloiden infraääneen, infraäänitasot olivat merkittävästi suurempia kuin aiemmissa mittauksissa luonnontilaisilla alueilla. Tutkimuksessa päädyttiin kuitenkin johtopäätökseen, että infraäänialtistus ei selitä tuulivoimaan liitettyä oireilua.
Vuonna 2021 valmistuneessa laajassa tutkimuskatsauksessa ”Katsaus tutkimuksiin tuulivoiman infraäänen haitallisista vaikutuksista terveyteen” todetaan, tuulivoimaloiden terveyshaitat ovat suuri riski, jota ei oteta riittävästi huomioon tuulivoimantuotantoalueiden suunnittelussa. Tutkimuskatsauksessa käytiin läpi lähes 300 aihetta koskevaa alkuperäisjulkaisua. Tekijät Kimmo Suomi ja Pirjo Keränen esittävät Suomeen erityistä tutkimusohjelmaa sekä haittojen seurantaa poliittisen päätöksenteon tueksi.
Monet valtioneuvoston infraäänitutkimukseen osallistuneet kokivat tuulivoimaloiden kuuluvan äänen häiritseväksi ja liittivät oireitaan myös tuulivoimaloiden aiheuttamaan tärinään, ja sen aiheuttamaan asunnon rakenteiden resonoimiseen. Afry toteaa, että osa koetuista tärinähaitoista on selitettävissä infraäänillä, ja osa siipien pyörimisen vaikutuksesta syntyvällä matalataajuisella tärinällä, joka välittyy voimalan rungon ja perustusten kautta maaperään.
Lähteet:
Suojatuilta jäsensivuilta löytyy syventävää tietoa tuulivoimasta.
Voit ottaa yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse, tai alla olevalla yhteydenottolomakkeella, jos haluat meidän ottavan sinuun yhteyttä.
