Sivustomme käyttää evästeitä kerätäkseen anonyymiä tilastotietoa sivuston käytöstä. Kerätty data voi sisältää tietoa esimerkiksi laitteestasi, vierailuista sivuista ja vierailusi kestosta. Mitään kerättyä dataa ei voida yhdistää suoraan yksittäiseen henkilöön.
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Työ- ja elinkeinoministeriön hankkeessa valmistellaan uusi laki merituulivoimasta talousvyöhykkeellä. Taustalla on se, että nykyiset talousvyöhykelain säännökset soveltuvat huonosti merituulivoimahankkeisiin. Laissa säädettäisiin muun muassa toimijan valinnasta merialueille ja tarvittavista luvista.
Tavoitteena on luoda säännöt sille, millaisessa prosessissa ja millä kriteereillä valitaan toimija tietylle merialueelle sekä selkeyttää talousvyöhykkeelle kehitettävien merituulivoimahankkeiden lupaprosessia. Tavoitteena on hanketoimijoiden kannalta tasapuolinen ja ennakoitava sekä Suomen kokonaisedun kannalta toimiva malli. Tavoitteena on mahdollistaa valtiolle tulot merituulivoimahankkeista ja lisätä valtion ohjausta hankkeiden sijoitteluun.
Tavoitteena on ratkaista lakihankkeessa seuraavat asiat: miten toimija valitaan merialueille EU-valtiontukisääntelyä noudattaen, millaiset luvat toiminta tarvitsee ja mitä lainsäädäntöä merituulivoimahankkeisiin talousvyöhykkeellä sovelletaan.
... Lue lisääNäytä vähemmän
Kommentoi Facebookissa
"EU-valtiontukisääntelyä noudattaen"! Ei kai näille merten ja rantojen haittaajille tukea anneta?
Alla on asiaa tuulivoimaloiden materiaalien kulutuksesta. Tyypillisen 5-6 MW:n maavaraisen (onshore) tuulivoimalan maanpäälliset osat torni, konehuone (naselli) ja roottori sitovat 1.000 tonnia teräksiä, alumiinia, kuparia, sinkkiä, kromia, nikkeliä, kobolttia, harvinaisia maametalleja (Rare Earth Metals REM), kertamuoveja, lasi- ja hiilikuituja ja balsapuuta. Tuuliturbiinin massiiviset teräsbetoniset perustukset (antura) painavat tavallisesti 2.000 tonnia. Harjaterästen osuus anturassa on 10-12 %. Betoni kestää hyvin puristusta, ja teräkset kestävät hyvin vetoa ja taivutusta. Esimerkiksi teräsbetonirunkoinen kerrostalo on sitkeä kuin kataja. Talon purkaminen on työläs ja kallis urakka. Tuulisähköfirmat aikovat hylätä teräsbetoniset anturat maahan tuulivoimalan tultua lyhyen käyttöikänsä loppuun. Sillä kurin välttyy paljolta vaivalta ja suurilta purkukustannuksilta. Puheet turbiinikenttien maisemoinnista ovat julkeaa huijausta. Tuulivoimalan materiaalien kulutus on tolkuttoman suuri suhteessa sen vaihtelevaan sähköntuotantoon (0-80 MWh vuorokaudessa) ja pieneen tehoon (0-5 MW vaihdellen pitkin vuorokautta). Tuuliturbiinien suorituskyvystä saadaan käyttöön vain 25-33 % vuositasolla. Tuulisähkö vastaa kysyntään tyypillisesti vain 0-40-prosenttisesti. Tuuliturbiinien maksimi- ja keskiteholla ei tee yhtään mitään silloin, kun on tyyntä mutta sähkön kysyntä on suurta. Ilmasto- ja tuulivoimajulistajat eivät yleensä kysy lähdetietoja tuulivoimaloiden materiaalien kulutuksesta. He vain sivuuttavat ikävän asian. "Hällä väliä, kun vihreitä investointitukia tulvii ovista ja ikkunoista." Mediassa ja somessa on usein ylimalkaisia, piittaamattomia, karkeasti virheellisiä ja vilpillisiä tietoja tuulivoimaloiden materiaalien kulutuksesta. Turbiinibisnes salaa totuutta tuulivoimaloiden materiaalien kulutuksesta laskettuna tehoa (MW), energiamäärää (MWh) ja koko elinkaarta kohden. Turbiinifirmat kertovat tarvittavan säätö- ja varavoiman sekä valtavien energiavarastojen kustannuksista puuta heinää. Myös säätämiset, varallaolot ja varastot sitovat paljon materiaaleja, mikä on laskettava tuuliturbiinien kontolle. Tuulimafia syö siekailematta ja häpeilemättä toisten eväitä. Paljon tuulivoimaloita ja niitä tukevia vippaskonsteja (joustamiset, akut, kallioluolat vedelle ja vedylle, vauhtipyörät ym.) tarkoittaa paljon uusia kaivoksia: lisää metallien kulutusta, lisää tuontia Kiinasta ja kehittyvistä maista. Lisää sementin ja betonin kulutusta. Tuulivoima on energia-alan sekundatekniikkaa, joka ei sovi lainkaan suuriin sähköjärjestelmiin. Teollisen luokan tuuliturbiinikenttien holtiton rakentaminen sikin sokin pitkin metsiä, maita ja mantuja on lopetettava pikimmiten. Tuulivoima = tuhovoimaa. Merituulivoimalat (offshore) ovat vielä pahempia tuholaisia kuin maatuulivoimalat (onshore).
Hallitus on päättänyt alla myöntämättä yksinoikeuksia Suomen talousvesialueelle merituulivoiman rakentamista varten, kirjoittaa YLE. Lupia oli hakenut iso joukko tuulivoimayhtiöitä. Hallitusneuvos Kari Klemmin mukaan lupia myönnetään vasta, kun valtiolla on kokonaisnäkemys mm. merenkulun tarpeista ja tuulivoimahankkeiden ympäristövaikutukset on selvitetty tarkkaan. Tavoite on, että merituulivoima ei kohtuuttomasti häiritse muuta toimintaa. Linkki: yle.fi/a/74-20086876 Valtioneuvosto päätti asiasta 2.5. pitämässään istunnossa. Linkki: www.facebook.com/permalink.php?story_fbid=pfbid02otF7kATSUaGS21x12YUpyFfUR48KiFefus4WHXCdj8cwWXCE... ... Lue lisääNäytä vähemmän
Kommentoi Facebookissa
Tämä Ylen video saattaa olla Vihreän Edistyksen Vastustajat -liikkeelle tuttu näytelmä Inkoon vihreästä tuuliterästehtaasta, 18.1.2023, 1h 5min: areena.yle.fi/1-64862582 Blastr Green Steel -yhtiön toimeenpaneva johtaja Hans Fredrik Wittusen ei kerro tiedotustilaisuudessa, kuinka paljon Inkoon vihreä vetyterästehdas tarvitsee sähköä vuodessa (11 TWh). Kertomatta jää myös, kuinka sähkön tasainen tehontuotto toteutetaan yötä päivää: 11.000.000 MWh/8.000 h ≈ 1.400 MW (tehdas käy vuosittain 330 vrk x 24 h/vrk ≈ 8.000 h). Tadaa, tehoa ja vetyä saa tasaisesti ja toimitusvarmasti rakentamalla tuulivoimaa 5.000 MW (käyttökerroin 0,28) ja suuret kalliovarastot vedylle. Hinta 8 mrd €, osta heti, sillä ensi viikolla hinta on 9 mrd €. Wittusen piti BGS:n vahvuutena sitä, että yhtiö aloittaa teräsprojektin ennakkoluulottomasti puhtaalta pöydältä. Median ilmastotoimittajat nielivät norjalaisen kolportöörin pajunköyden kuin kunnianhimoiset alokkaat kahvin ja hillomunkin Santahaminan jääkäripataljoonan sotilaskodissa. Satun tietämään asiasta. Muistot lämmittävät mieltä ainiaan. Tehtaan piti startata 2026 tuulivedyllä. Liikeidea oli erittäin kunnianhimoinen. Aikataulu oli kunnianhimoisempi. Tehtaan oli määrä startata mitä kunnianhimoisimmin ilman Pilot Plant -kokeita ja demonstraatiolaitosta. Oli ne aika epeleitä nuo Ennakkoluulottomien Päiden Edelläkävelijät, suorastaan fakiireja: Wikipedia: "Esimerkiksi sirkuksessa ja elokuvissa fakiiri on roolihahmo, joka tekee askeettisia taikatemppuja omalla vartalollaan: nukkuu piikkimatolla, kävelee kuumien hiilten päällä, nielee tai puhaltaa tulta tai leijuu ilmassa." Kukaan ei ole seppä syntyessään. Joku näistä lapsista voi hyvinkin johtaa Inkoon vihreää terästehdasta vuonna 2064. Maasta se pienikin ponnistaa: youtu.be/FRyufReDMA0?feature=shared VEV-liikkeen vankka fanittaja, Vastarannan Kiiski asiassa kuin asiassa ja Älyvapaiden Änkyröiden ja Öyhöttäjien synnynnäinen taitaja aina valmiina asettumaan poikkiteloin
Ei voitelurahaa ole vielä tarpeeksi jakaneet
Suomen kaukolämpölaitoksissa on meneillään buumi, jossa kaukolämmön vesikattiloita nousee joka puolelle Suomea, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Buumia ajavat lehden mukaan halpa tuulisähkö ja ilmastotavoitteet. Sähkökattiloita on käytössä jo mm. Espoossa, Tampereella, Vaasassa, Seinäjoella ja Lappeenrannassa. Lisäksi päätökset rakentamisesta on tehty esim. Helsinkiin, Hyvinkäälle, Kirkkonummelle ja Ouluun. Helsingin suunnitelma on suurin. Helen aikoo pystyttää sähkökattilatehoa 280 MW. Se on lähes yhtä paljon kuin Salmisaaren hiiltä polttavan ja vuonna 2025 suljettavan B-voimalan lämpöteho. Espoon Suomenojalla kaksi sähkökattilaa otettiin Fortumin voimalaitoksessa käyttöön kesäkuussa. Lämpökattilassa kuumennettu vesi lämmittää kaukolämpöverkossa kiertävää vettä tai lämpöakkua. Akku on ulkona seisova 43 metriä korkea vesisäiliö, jonka tankkiin mahtuu vettä 20 milj. litraa. Helsingin Mustikkamaalla on luolalämpövarasto, johon menee vettä 250 000 m3. Vantaan energia aikoo louhia Ikean tienoille miljoonan kuution lämpöluolan, jonka vesimassaan varastoitaisiin kesäisin lämpöä talven varalle. Lämpövarastoja lämmitetään, kun sähkö on halpaa. (Kooste TV-KY ry). Linkki HS:n artikkeliin: www.hs.fi/talous/art-2000009894919.html
Suomen Tuulivoimayhdistyksen 7.3.2024 julkaiseman hankelistan mukaan Suomessa on parhaillaan rakenteilla 23 tuulivoimahanketta. Niihin tulee yhteensä 392 tuulivoimalaa yhteenlasketulta nimellisteholtaan 2528 MW. Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen Oy on hankelistan mukaan mukana - joko suoraan tai osakkuusyhtiönsä Suomen Hyötytuuli Oy:n kautta - viidessä eri hankkeessa, joihin on tulossa yhteensä 122 tuulivoimalaa. Nämä hankkeet sijaitsevat Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Satakunnan maakuntien alueella. Linkki, josta STY:n hankelista on ladattavissa: tuulivoimayhdistys.fi/tuulivoima-suomessa/rakenteilla-olevat-hankkeet
TV-KY ry:n kommentti: Kaukolämmön sähköistyminen lisää suurten asutuskeskusten sähkönkulutusta, ja sähköntuotannon hajauttamista kauas sähkön käyttäjistä tuuli- ja aurinkovoimabuumin myötä. Kehitys tarkoittaa myös sähköntuotannon haittojen ulkoistamista yhä enemmän muualle kuin sinne, missä sähköä eniten kulutetaan. Tällainen kehitys lisää voimakkaasti myös sähkönsiirron tarvetta ja siitä aiheutuvia ympäristöhaittoja. ... Lue lisääNäytä vähemmän
Kommentoi Facebookissa
Sairasta ympäristön tuhoamista. Vihreät ovat luonnon vihollisia. 😡
Jälleen bisnesmiehet kusettaa kukkahattuporukkaa mennen tullen ja me kaikki kärsimme siitä erittäin massiivisesti. Näyttäkää minulle aukoton kustannus laskelma jo sen osalta mikä on hyötysuhde? Sitten se sähköenergian tuotanto? Onko kaikki päätäntävalta Suomessa mennyt hyväveliverkostolle ja kansa aivopesty tuhoamaan itsensä?
www.vastgotabladet.se/artikel/vindkraft-en-intermittent-miljofarlig-verksamhet/ Moni ei tiedä, että tuulivoima luokitellaan ympäristölain mukaan ympäristölle vaaralliseksi toiminnaksi, jos tuuliturbiini on korkeampi kuin 50 metriä tai jos tuuliturbiineja on enemmän kuin yksi.
Niinhän se on, hyödyt pääkaupunki seudulle, haitat maaseudulle, ja sitten ollaan niin vihreitä että 😥
Halpa tuulisähkö???? no sitä se ei ainakaan ole ja toisekseen kun olis sitä tuuli sähköä nytkin lähes jokainen mylly seisoo paistatellen komeaa auringon paistetta, miten nytkin vesi lämpiäis!!!
kalliiksi tulee tuulella lämmittää vettä silloin ei tuule kun sitä eniten tässä maassa tarvitaan🤬
Linkissä (maksumuurin takana) Vantaan energia kertoo miljoonan m3 kaukolämpövarastostaan. Aluksi hanketta kehitettiin ns allianssi-mallilla, jolloin havaittiin, että 75 miljoonan kustannusarvio ei pidä. Suomen johtava rakennusliike YIT, jolla on Suomessa ylivoimaisesti eniten kokemusta kalliovarastoista, lähti hankkeesta. Sitä jatketaan konsulttivoimin Afryn johdolla ja 200 miljoonan budjetilla. Esitän valistuneen arvioni, että budjetti ei tule pitämään. Ongelmaksi tulee muodostumaan betoni, jonka pitää kestää 140 asteista vettä ja varmaankin oltava vielä hiilineutraalia. Hankkeesta tekee väittämän mukaan kannattavan se, että sähkökattiloilla lämmitetään vettä halvan tuulisähkön aikana. Tässä on sisäänrakennettu ongelma. Jos tuulisähkö on halpaa tuulivoima ei kannata. Jos se on kallista niin sähköllä lämmitetyn veden varastointi ei kannata. Jotenkin epäuskottavaa on ylipäätään ajatus siitä, että sähköllä lämmitetään kaukolämmön vettä. Vanhaan hyvää aikaan hiiltä polttamalla tehtiin sähköä ja lämpöä. Fysiikan tunneilta muistan, että liike-energiaa, ydinenergiaa ja polttamisesta saatua lämpöä voidaan muuttaa sähköksi. www.rakennuslehti.fi/2024/05/vantaan-energian-kausivarastohanke-syntyi-koiralenkilla-kavi-lapi-ka...
Se nostaa aivan varmasti myös kaukolämmön hintaa ja siten vuokria sekä lisää haittoja laajalla alueella uusia tuulivoimaloita hankittaessa. Haave sähköenergian välivarastoinnista lisää hukkaenergian määrää ja ei ole mitenkään tulevan agendan mukainen, joka ei enää ole vihreys, vaan kestävä luonnonvarojen käyttö ja niiden riittävyyden turvaaminen tulevaisuuteen. Näin tuo investointi sähkönkulutuksen lisäämiseen on heikentämässä meidän itsenäisyyttä ja lisää riippuvuutta ulkomaiseen sähköön !
Idiootit...
View more comments