Sivustomme käyttää evästeitä kerätäkseen anonyymiä tilastotietoa sivuston käytöstä. Kerätty data voi sisältää tietoa esimerkiksi laitteestasi, vierailuista sivuista ja vierailusi kestosta. Mitään kerättyä dataa ei voida yhdistää suoraan yksittäiseen henkilöön.
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Konsulttiyhtiö AFRY on nyt tehnyt sähkön hinnasta laskelmia selvityshenkilö Veli-Matti Mattilan tiistaina julkaistuun raporttiin. Selvityksen mukaan iso lisäys datakeskusten määrään voi nostaa sähkön vuotuista keskihintaa viiden vuoden kuluttua kymmenen prosenttia, jos keskusten kulutus ei jousta alaspäin.
Raportti myös olettaa, että sähköntuotanto kasvaa saman verran kuin datakeskusten kulutus. Siitä huolimatta hinta nousee, sillä datakeskukset ovat luonteeltaan peruskuormaa, eli ne käyvät jatkuvasti tasaiseen tahtiin eivätkä juuri säätele kulutusta sähkön hintojen perusteella.
Linkki YLE:n artikkeliin: yle.fi/a/74-20192191
TV-KY ry:n kommentti: Datakeskusten verotukia perustellaan muun ohella sillä, että datakeskukset osallistuisivat sähköverkon tasapainottamiseen alentamalla sähkönkulutustaan, kun sähköstä on pulaa. Mutta tekisivätkö ne tällaisen palveluksen Suomelle ilmaiseksi, vai pitäisikö niille maksaa erikseen vielä siitäkin?
Nythän ehdotetaan vain vain nykyisen sähköveroalennuksen poistamisen kompensoimista uudella tukimallilla. Riittäisikö se yksinään kannustamaan datakeskuksia kulutusjoustavuuteen? ... Lue lisääNäytä vähemmän
16 CommentsKommentoi Facebookissa
Muukin kulutus kasvaa, jos vain siirtolijat etelän kasvukeskuksiin saadaan tehtyä. Nyt siellä ei ole saatavilla tehoa vaativia sähköliittymiä. Näin kertoo verkkoyhtiö Caruna.
Ei me opita eikä ymmärretä mitään. Näin Irlannissa: "Datakeskukset ovat kuuma puheenaihe muuallakin kuin Suomessa. Erityisesti ne kuohuttavat Irlannissa. Kelttitiikeri on vetänyt veroeduilla maahan sähkörohmuja siihen tahtiin, että on nyt pulassa. Maasta on alettu puhua varoittavana esimerkkinä. – Irlanti on mikrokosmos siitä, mitä monet maat voivat kohdata seuraavan vuosikymmenen aikana, erityisesti tekoälyn kasvun myötä, energiatutkija Paul Deane sanoi uutistoimisto AP:lle. Tuoreessa kirjoituksessaan College Corkin yliopiston tutkija Deane toteaa, että maailma tarvitsee datakeskuksia mutta niiden hinta isäntämaalleen on kova. Irlanti aliarvioi datakeskusten sähkönkulutuksen hurjan kasvun ja sähköverkkonsa kestävyyden. Kantaverkkoyhtiö EirGrid on joutunut rajoittamaan uusien laitosten liittämistä verkkoon sähkökatkojen pelossa. Kotitaloudet maksavat Euroopan kalleimpia sähkölaskuja, ja energiapulan on arvioitu jatkuvan ensi vuosikymmenelle. Irlannissa on jopa osoitettu mieltä ”energiavampyyreita” vastaan." www.is.fi/kotimaa/art-2000011234444.html
Pitääkö tölkin hulluus tänne Suomeen Saaha. .tukia jo näille suunnitteilla...maksakoot tänne tulevat laitokset itse Kaikki kulunsa...ja isot vuokra rahat Suomelle....tuulivoima ja data...yhtä joutavaa . Muualle näitä ei edes huolta tuholaisiksi...
View more comments
Kemijärveläiset suhtautuvat epäillen kaupunkiin suunniteltaviin pumppuvoimaloihin. Kaupunki voisi esittää alueen nimeämistä uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueeksi, jolloin hankkeet voitaisiin mm. toteuttaa ilman YVA-menettelyä.
Lapin kansa: Kemijärvelle suunnitellaan neljää pumppuvoimalaitosta, jotka ottaisivat vetensä Kemijoesta. Halvan sähkön aikaan vesi pumpattaisiin vaaran päälle rakennettavaan yläaltaaseen ja laskettaisiin kalliin sähkön aikaan takaisin jokeen.
Sääriippuvainen tuuli- ja aurinkovoima muodostaa yhä suuremman osan Suomessa tuotettavasta sähköstä. Tuotannon tasaamiseksi tarvitaan säätösähköä, jota saadaan esimerkiksi pumppuvoimalaitoksista. Kun sähkölle on tarvetta, muutetaan pumppuvoimalan yläaltaan vesimassa sähköksi laskemalla ne turbiinin läpi.
Kemijärvellä suhtaudutaan pumppuvoimaloihin kaksijakoisesti. Voimalat toisivat verotuloja kaupungin kassaan, mutta hyötyjä ja ympäristövaikutuksia on ryhdytty aktiivisesti kyseenalaistamaan.
Kemijärvi toteutti kesäkuussa 2025 aiheesta kyselyn, jonka tulos osoitti, että neljällä viidestä vastaajasta oli kielteinen mielikuva hankkeista, ja kielteisimmin pumppuvoimaan suhtautuivat alle 35-vuotiaat. Myönteisesti asennoituvia vastaajista oli vain noin joka kahdeksas. Voimalaitosten maksamien kiinteistöverojen ei uskota kompensoivan haittoja.
Pumppuvoimaloiden sijoittamisesta päättää valtuusto. Uusiutuvan energian tuotantolaitosten lupamenettelyä koskevaan lakiin on sisällytetty uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueet. Kunta voi halutessaan esittää alueen nimeämistä vuodenvaihteessa aloittavalta Lupa- ja valvontaviranomaiselta. Puhtaan siirtymän sijoittamisluvassa määräaika on kuusi kuukautta, eikä myöntäminen edellytä kaavaa, mutta rakentamislupa tarvitaan. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Lapin kansan artikkeliin: www.lapinkansa.fi/kemijarvelle-suunnitellaan-neljaa-pumppuvoimalaito/12365694?fbclid=IwY2xjawN3yf...
Uusiutuvan energian lupamenettelylain muutoksella otetaan käyttöön uusiutuvan energian nopean kehittämisen alueet, jotka nimittää ensi vuoden alusta toimintansa aloittava valtion Lupa- ja valvontavirasto. Kunta voi esittää tietyn alueen nimeämistä tällaiseksi alueeksi. Nopean kehittämisen alueella toteutettaviin uusiutuvan energian hankkeisiin ei sovelleta YVA-menettelyä, mikäli hanketoimijat noudattavat nimeämispäätöksessä määrättäviä lieventämistoimenpiteitä. Laki tulee voimaan 1.1.2026.
Lue lisää tästä linkistä: www.facebook.com/profile/100080395790841/search/?q=uusiutuvan%20energian%20nopean%20kehitt%C3%A4m...
Linkki Uusiutuvan energian lupamenettelylakiin: www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2025/837 ... Lue lisääNäytä vähemmän
4 CommentsKommentoi Facebookissa
Mikähän mahtaa olla yksittäisen pumppulaitoksen MW teho? Ja kunka monelle vuorokaudelle ylävesi allas riitää maks MW hyöty kuormalla?
Voisitte alkaa tekemään näitä avauksia paremmin, kuten tässä tapauksessa jo pyydellään ihan perustietoja pumpuvoimalaitoksien tehoista MW ja toki myös tuotantokin MWh olisi hyvä tietää, niin päästään kärryille kokoluokista ja mahdollisista vaikutukisista sähkönhintoihin.
Voimalan teho ei ole se merkitsevin suure, vaan säilöön saatavan energian määrä. Siis vesimäärän ja nostokorkeuden tulo.
Datakeskusraportti ehdottaa verotukia datakeskuksille ja lisää tuulivoimaa, myös Itä-Suomeen. Pääministeri ja valtiovarainministeri eri linjoilla veronmaksajan osallistumisesta.
Taloussanomat: Datakeskuksia varten tarvitaan datakeskusten kansallista tiekarttaa koskevan raportin mukaan verotukia. Selvityshenkilö ehdottaa sähköverohuojennuksen jatkamista. Perusteena on mm. se, että Norjassa ja Ruotsissa ollaan alentamassa yleistä sähköveroa.
Hallitus on jo esittänyt datakeskusten verotuen poistoa. Samalla on kuitenkin tarkoitus laatia uusi kohdennettu tuki, joka voi olla esimerkiksi alennettu sähkövero.
Raportin mukaan datakeskusten lisääntyminen voi johtaa korkeampiin sähkön hintoihin. Sen takia tuulivoimaa pitää rakentaa lisää.
Linkki Taloussanomien artikkeliin:
www.is.fi/taloussanomat/art-2000011603575.html
Aamulehti: Pääministeriö Petteri Orpo sanoo, että Suomi arvioi sähköveron huojentamista datakeskustoimijoiden houkuttelemiseksi maahan. Jatkossa myös Itä-Suomen ajatellaan oleva potentiaalinen datakeskusten sijoituspaikka. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että Itä-Suomeen luodaan olosuhteen tuulivoimainvestoinneille.
Linkki Aamulehden artikkeliin: www.aamulehti.fi/kotimaa/art-2000011604189.html
Demokraatti: Valtiovarainministeriö Riikka Purran mukaan veronmaksaja ei kuitenkaan voi loputtomasti tukea jättiyhtiöiden kasvavaa sähkönkulutusta. Investointien pysyvä työllisyys ja taloudellinen lisäarvo voivat jäädä vähäisiksi. Purran mukaan sähköntuotanto perustuu vahvasti veronmaksajan tukeen. Siksi Purran mukaan on perusteltua, että sähköä käyttävät suurtoimijat osallistuvat kustannuksiin täysimääräisesti. Datakeskukset tarvitsevat etupäässä vakaata sähkötehoa, perusvoimaa, ja sähkömarkkinoiden joustoihin osallistuminen voi osoittautua hankalaksi.
Linkki Demokraatin artikkeliin: demokraatti.fi/purra-on-syyta-pohtia-tarvitsevatko-maailman-rikkaimmat-suuritykset-veronmaksajan-...
Linkki valtioneuvoston datakeskusselvitystä koskevaan tiedotteeseen: valtioneuvosto.fi/-/selvityshenkilo-ehdottaa-useita-toimia-korkean-lisaarvon-datakeskusten-saamis... ... Lue lisääNäytä vähemmän
19 CommentsKommentoi Facebookissa
Perinteiseen tyyliin jätitte taas oleellista pois... "Mattilan raportin mukaan Suomen tulee tavoitella etenkin sellaisia datakeskusinvestointeja, jotka työllistävät, tuottavat verotuloja ja osallistuvat sähköverkon joustoihin."
Selvityshenkilönä oli Elisan entisenä toimitusjohtajana tutuksi tullut Veli-Matti Mattila ja hänen omat sympatiansa näkyvät tekstistä varsin selvästi. Mattila haaveili datakeskusten muun muassa auttavan tasoittamaan sähkön kulutuksen vaihtelua. On erittäin vaikeaa keksiä, kuinka ne tekisivät mitään sen suuntaistakaan. Ylen puoli yhdeksän uutisissa ja A-studiossa vieraillut professori Vili Lehdonvirta jopa rinnasti datakeskukset sähkön tuottajina sellutehtaisiin, vaikka jälkimmäisten oma lämmön- ja sähköntuotanto perustuu prosessilämpöön, jollaista datakeskuksissa ei synny vastaavalla tavalla. Laitteet toki lämpenevät ja vaativat jäähdytystä, mutta lämmön tuotantoa ei voida ajoittaa samoin kuin sellutehtaan sivutuotteita poltettaessa.
Voi voi , vai viielä palkintoa siitä että meidän sähkön hinnat nousee
View more comments