Sivustomme käyttää evästeitä kerätäkseen anonyymiä tilastotietoa sivuston käytöstä. Kerätty data voi sisältää tietoa esimerkiksi laitteestasi, vierailuista sivuista ja vierailusi kestosta. Mitään kerättyä dataa ei voida yhdistää suoraan yksittäiseen henkilöön.
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Keskuskauppakamari vastustaa voimakkaasti alueidenkäyttölakiehdotukseen sisältyvää tuulivoiman etäisyysvaatimusta, ja antaa lehdistötiedotteessaan siitä harhaanjohtavan kuvan. Tiedotteessa annetaan ymmärtää, että ehdotettu sääntely koskisi käytännössä kaikkia tai ainakin useimpia tuulivoimahankkeita, vaikka lakiehdotuksen mukaan sitä sovellettaisiin vain pienimmissä, maakuntakaavan ulkopuolisissa hankkeissa.
Tiedotteessa väitetään, että ”Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomessa tuulivoiman rakennuspaikat vähenisivät maakunnasta ja etäisyydestä riippuen 75-100 prosenttia. Tuulivoima painottuisi pohjoiseen, sillä etäisyyssääntelyn ulkopuolisista rakennuspaikoista 84-93 prosenttia olisi jatkossa Pohjois-Suomessa, pääosin Lapissa.”
Keskuskauppakamari perustaa väitteensä konsulttiyhtiö FCG:n ympäristöministeriölle vuonna 2024 laatimaan raporttiin. Tuossa raportissa laskelmien lähtöoletuksena oli kuitenkin vähimmäisetäisyyden soveltaminen samalla tavalla kaikessa tuulivoimarakentamisessa. Näin ollen raportissa esitettyjä lukuja ei voida missään tapauksessa soveltaa suoraan nyt ehdotettuun etäisyyssääntelyyn.
Linkki Keskuskauppakamarin lehdistötiedotteeseen: www.sttinfo.fi/tiedote/71316649/etaisyyssaantely-asettaisi-puolet-suomen-maakunnista-tuulivoimapa...
Keskuskauppakamarin tiedotetta on lainattu laajasti Suomen lehdistössä. Lehdet ovat faktoja tarkistamatta julkaisseet tiedotteessa esitetyt tuulivoimaloiden rakentamispaikkoja koskevat luvut sellaisenaan, eikä useimmissa jutuissa ollenkaan mainita, että ehdotettu etäisyyssääntely koskisi vain maakuntakaavan ulkopuolisia hankkeita. Lehtijuttuja löytyy tästä linkistä: www.ampparit.com/haku?q=tuulivoiman%20et%C3%A4isyyss%C3%A4%C3%A4ntely ... Lue lisääNäytä vähemmän
3 CommentsKommentoi Facebookissa
Tuulivoimarakentajilla on tehokkaat vaikutuskanavat ja rahaa. Lahjonta oikeudenkäynnit odottavat.
Voimakkaasti nousee pintaan se, ettei tavallisen "asukkaan" asiaa puolusta Suomessa riittävän voimakkaasti kukaan. Rahalla saa monenlaista tavoitetta läpi.
Hyvä olisi jos jäisikin. Tuulivoimarakentamisen pitäisi olla valtakunnallista ja alueellista. Kunnat on ihan liian pieniä yksiköitä niistä päättämään. Verkotkin kulkee monen kunnan poikki ristiin rastiin.
Asukkaat ja mökkeilijät keräävät nimiä tuulivoimaa vastaan Keminmaassa, kirjoittaa Lapin kansa.
”Keminmaa on jo kaksi vesivoimalaa antanut Suomen sähköntuotantoon, sitä myöten lähtivät kalat. Vieläkö pitää metsätkin uhrata”, kysyy Vesa Nikupeteri.
Keminmaahan on suunnitteilla Honkamaan ja Kotapalon tuulivoimala-alueet, ja Tervolasta pohjoispuolelta vilkkuvat myös tuulivoimaloiden valot. Väliin jäisi myös Esko ja Nina Suomelan vuoden vuosi sitten valmistunut kotitalo.
Tapio Jankkila on yksi pienistä maanomistajista, joka ei aio hyväksyä Fortumin ehdottamaa maanvuokrasopimusta. Hän on Keminmaalaisten parhaaksi -ryhmän valtuutettu. Suuret maanomistajat nappaavat leijonanosan, kunta lienee sivuroolissa tulojen suhteen.
Suunniteltavien tuulivoimahankkeiden vaikutusalueella asuu noin 650 ihmistä. Hankealueiden asukkaita on Jankkilan mielestä kohdeltu epätasa-arvoisesti tuuliyhtiöiden ja myönteisesti suhtautuvien maanomistajien eduksi. Jankkila arvioi, että pari sataa ihmistä lähtee pois, jos suunnitelmat toteutuvat molemmin puolin Kemijokea.
Tuulivoimahankkeita vastustavaan adressiin on kertynyt nimiä reilusti 700. Myös kylille suunnattu suojaetäisyysadressi on keräysvaiheessa.
Metsästystä harrastava Suomelan pariskunta on nähnyt Haapavedellä, miten hirvet kaikkosivat Haapavedellä, kun sinne nousi tuulivoimaloita. Kari Kittilä on tuoreen Luonnon Monimuotoisuus ry:n puheenjohtaja. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja suojella luonnon monimuotoisuutta ja vaalia alueen luonnon ja eläinten hyvinvointia. Yhdistys suhtautuu kriittisesti tuulivoimarakentamiseen ja kaivostoimintaan, jos ne vaarantavat alueen herkkää luontoa ja vesien puhtautta.
Honkamaan alueelle aletaan laatia tuulivoimakaavaa. 3500 hehtaarin alueelle tulee 20-25 tuulivoimalaa. Kotapalon 6700 hehtaarin alue on vielä lisäselvityksessä, mutta sinne saattaisi toteutuessaan nousta 55 voimalaa. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Lapin kansan artikkeliin: www.lapinkansa.fi/aamukahvit-jaa-pihassa-juomatta-jos-humina-alkaa-t/11694754?utm_campaign=Feedit...
Toisessa jutussaan Lapin kansa kertoo tuulivoimakaavoituksen vaiheista:
1. Tuulivoimayhtiö tekee kaavoitusaloitteen.
2. Ensin tehdään osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja mahdollinen ympäristövaikutusten arviointi (YVA).
3. Valmisteluvaiheessa kaavaluonnos asetetaan nähtäville ja siihen voi antaa mielipiteensä.
4. Lausuntokierroksen jälkeen tehdään kaavaehdotus, josta voi tehdä muistutuksia.
5. Kaavapäätös tehdään kunnanvaltuustossa.
6. Kaavapäätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen.
7. Kaava tulee tai ei tule voimaan.
Linkki artikkeliin: www.lapinkansa.fi/tuulivoimahankkeen-toteuttaminen-edellyttaa-aina-k/11703873 ... Lue lisääNäytä vähemmän
4 CommentsKommentoi Facebookissa
Hulluus sen kuin jatkuu...mutta niinhän ne ovat tutkineet, että heikkolahjaiset tykkäävät pyörivästä liikkeestä....
Voi Ihminen, mitä sinä teet itsellesi järjettömästä kulutuksestasi yhtään tinkimättä! Sinä tuhoat kaiken sen, mitä ilman ei ole mitään! Ei mitään!
Kaavan hyväksymisen yhteydessähän hyväksytään myös periaatteessa rakennuslupa, mutta lopullinen rakennuslupapäätös tehdään kuitenkin erikseen. Onkohan tapauksia, joissa rakennuslupa olisi evätty tai sitä olisi oleellisesti muutettu kaavoituksen määräyksistä.
On aika säätää velvoittava aiheuttaja maksaa -periaate luonnon haittaajille, kirjoittavat Janne S. Kotiaho, Minna Pappila ja Heini Kujala. Nykysääntelyn mukaan vastuuton toiminta tulee vastuullista halvemmaksi. Vastuullisesti toimiva maksaa itse vastuullisuudesta aiheutuvat kustannukset, kun taas toimija, joka ei pyri välttämään haittaa, säästyy kustannuksilta.
On arvioitu, että Suomessa 2-6 miljoonaa hehtaaria on ennallistamista vaativassa tilassa. Hyvässä tilassa olevia alueita on 7-11 miljoonaa hehtaaria, eikä niitä saa merkittävästi heikentää. Valtion maksukyky luontokadon pysäyttämisessä on rajallinen.
Oikeudenmukainen tapa olisi säätää aiheuttaja maksaa -periaatteen mukainen kompensaatiovelvoite kaikille luonnon heikentäjille. Velvoite siirtäisi maankäytön luontohaitoista syntyvän kustannusrasituksen valtiolta toimijoille, jotka ovat vastuussa ja hyötyvät luontohaittoja aiheuttavasta toiminnasta.
Tällainen velvoite loisi taloudellisen kannusteen hillitä luontohaittojen syntymistä: mitä vähemmän haittoja toimija aiheuttaa, sitä pienempinä haittojen hyvittämiseen tarvittavat kustannukset pysyvät.
Linkki kirjoitukseen: www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/365823c6-5895-4963-a273-5a16faff986b
TV-Ky ry:n kommentti: Kirjoittajien mukaan 2-6 miljoonaa hehtaaria on ennallistamista vaativassa tilassa. Samaan aikaan vihreän siirtymän myötä laajoilla luonnon tila on heikentymässä 1-2 miljoonan hehtaarin muuttuessa "tuulipuistoiksi" sekä "aurinkopelloiksi ja -metsiksi", mikäli nykyiset tavoitteet toteutuvat. Aiheuttaja maksaa -periaate olisi mahdollisimman nopeasti saatava voimaan uusiutuvan energian rakentamisessa. www.facebook.com/reel/1414588279320549 ... Lue lisääNäytä vähemmän
2 CommentsKommentoi Facebookissa
Kun Jyväskylän Salolaan aiottiin rakentaa tuulitellisuutta, Janne Kotiaholla ei ollut kantaa asiaan, paitsi sen verran, että ivaili Keskisuomalaisen haastattelussa "nimby-ihmisiä". Pitäisikö ihailla hän urhoollisuuttaan? Hänen kotinsa nimittäin on Oittilan kylässä ja ne myllyt olisivat näkyneet kylän maisemassa. Kotiahon naapuri on Mauri Pekkarinen, "syöttötariffien isä". Maurikin oli "urhoollinen" eikä sanonut Salolan myllyistä mitään. Sellaista Mauri joskus mekasti, ettei hän ole niitä Salolan myllyjä ajanut. Ei niin, mutta ei kukaan sellaista väittänytkään.
Tuulivoima-koijarit käyttävät vanhaa konstia. Koijarien jutuissa on 10 sivua jargonia, liturgiaa ja vuorisaarnaa. Toistamisten ja hölynpölyn seassa on asiaa vain yhden sivun verran, ja sekin on kieroa kuin solmuun vedetty korkkiruuvi 🙄 🙋.