Sivustomme käyttää evästeitä kerätäkseen anonyymiä tilastotietoa sivuston käytöstä. Kerätty data voi sisältää tietoa esimerkiksi laitteestasi, vierailuista sivuista ja vierailusi kestosta. Mitään kerättyä dataa ei voida yhdistää suoraan yksittäiseen henkilöön.
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Datakeskukset työllistävät lähivuosina kymmeniä tuhansia henkilöitä, kirjoittaa Savon Sanomat.
Tiedossa olevat noin 30 datakeskusinvestointia työllistävät vuoteen 2030 mennessä yli 50 000 ihmistä, kerrotaan Suomen datakeskusyhdistyksestä (FDCA). Suurin osa on rakentajia, mutta valmiitkin datakeskukset työllistävät suoraan tai välillisesti 10 000 henkilöä. Suurin osa suomalaisia. Työt ovat valvontaa, testausta, vartiointia.
FDCA:n mukaan tiedossa olevat datakeskusinvestoinnit tuottavat verotuloja rakentamisen aikana 1,7 miljardia euroa kiinteistö-, yhteisö-, tulo- ja arvonlisäveroja. Vuodesta 2030 eteenpäin keskukset maksvavat veroja 400 miljoonaa euroa vuosittain. FDCA:sta tosin myönnetään, että kansainvälisten yhtiöiden verosuunnittelu todennäköisesti pienentää pottia merkittävästi. 320 miljoonaa tulee kuitenkin joka vuosi.
Datakeskusten omistajat ovat pääosin Suomen ulkopuolelta. Konsulttiyhtiö Rambollin selvityksen mukaan Suomi on datakeskuksille hyvä sijaintipaikka. Edullista, uusiutuvaa energiaa on saatavilla, siirtoverkko on vahva ja tietoliikenneyhteydet toimivat hyvin eri puolilla maata. Ilmasto on viileä ja kaukolämmössä voi hyödyntää datakeskusten hukkalämpöä. Tilaa rakentamiselle on ja yhteiskunta on rauhallinen.
Negatiivisella puolella on poliittinen arvaamattomuus, josta esimerkkinä sähköverotuen poisto, jota tosin kompensoidaan veronpalautustuella.
Kokonaishyöty yhteiskunnalle on Rambollin laskelmien mukaan tuotantovaiheessa 5,7 miljardia euroa vuodessa. Suurin osa datakeskushankkeista keskittyy Pori-Lappeenranta-linjan eteläpuolelle. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Savon Sanomien artikkeliin: www.savonsanomat.fi/uutissuomalainen/9152473
TV-KY ry:n kommentti: Datakeskusinvestoinnit keskittyvät Etelä-Suomeen, niiden tarvitsema tuulivoima Länsi- ja Pohjois-Suomeen. Sähkönsiirron tarve kasvaa entisestään, samoin tuulettomien aikojen säätövoiman tarve. Jutussa ei kerrota, onko tämän tyyppiset kustannukset huomioitu esitetyissä kokonaishyötylaskelmissa. ... Lue lisääNäytä vähemmän
11 CommentsKommentoi Facebookissa
Työllistää joo mut ketä. Ei ainakaa Suomalaisia. Ulkomaisten suuryhtöiden omistukses eikä ne käytä kallista Suomalaista työvoimaa. Ilmainen sähkö kyllä kelpaa tulevaisuudessa. Voitot ja verot menee kans ulkomaille
Rakentamisen tekee virolaiset ja muut ali palkatut joita rakennusuroiksijat palkkaavat vuokra firmojen kautta..😂
Mainio juttu työtä verorahoja ja teknologiaa tuo lisä investointeja.
View more comments
Ministerit haluavat puuttua aiheettomiin ja turhiin valituksiin. Mutta mikä on aiheeton tai turha valitus, ja miten se määritellään? Tuulivoimapäätöksien valitusoikeutta tulisi pikemminkin laajentaa kaikkiin niihin, joihin haittavaikutuksetkin ulottuvat.
Oikeusministeriö tiedotti eilen, että ministerit Meri, Ikonen ja Multala käynnistävät selvityksen aiheettomien valitusten ehkäisemisestä. Oikeusministeriö, valtionvarainministeriö ja ympäristöministeriö lähtevät nyt yhdessä kartoittamaan kunkin toimialan lainsäädännön mahdollisuuksia ja keinoja puuttua aiheettomiin valituksiin ja oikaisupyyntöihin sekä arvioimaan niistä perittäviä maksuja.
Etsimme yhdessä aiheettomien valitusten vähentämisen keinoja. Turhat valitukset kuormittavat oikeusjärjestelmää ja viivästyttävät asioiden käsittelyä, toteaa oikeusministeri Leena Meri. Valitusprosessit voivat viivästyttää rakennushankkeita ja investointeja merkittävästi, joten aiheettomia valituksia on saatava vähennettyä, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.
Linkki oikeusministeriön tiedotteeseen: oikeusministerio.fi/-/ministerit-meri-ikonen-ja-multala-kaynnistavat-selvityksen-aiheettomien-val...
Oikeusministeriö julkaisi tammikuussa 2025 esiselvityksen etukäteismaksusta tuomioistuimissa. Johtopäätöksenä katsottiin, että etukäteismaksuun siirtyminen vahvistaisi oikeudenhoidollisia edellytyksiä ja toisi merkittäviä taloudellisia säästöjä.
LInkki esiselvitykseen: julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/6bcdee5b-3c36-4210-8ebe-2cce696c7cc0/full
Asiasta uutisoi myös Iltalehti: www.iltalehti.fi/politiikka/a/45710430-7cc6-4902-884a-c48e6377afc2
TV-KY ry:n kommentti: Mikä on aiheeton valitus tai turha valitus, ja miten se määritellään? Onko turha valitus sellainen, joka ei menesty oikeudessa?
Ministeriöiden hanke tuntuu vaaralliselta. Kansalaisten valitusoikeus on tärkeä laadun tae viranomaistoiminnassa, ja usein ainoa keino ennalta ehkäistä ja jälkeenpäin korjata huonoja päätöksiä. Se on myös kansalaisten oikeusturvan edellytys suhteessa valtiovaltaan ja viranomaisiin.
Esimerkiksi tuulivoimapäätöksissä valitusoikeus on pikemminkin liian suppea, ja sitä tulisi ehdottomasti laajentaa koskemaan kaikkia niitä tahoja, joihin tuulivoiman vaikutuksetkin ulottuvat. Tuulivoimaloiden rakennusluvat ovat jo nykyiselläänkin lähes kokonaan valitusmahdollisuuden ulkopuolella valitusoikeuden rajoittuessa käytännössä vain rajanaapureihin. On jo runsaasti tapauksia, joissa lain- ja kaavanvastaisetkin tuulivoimaloiden rakennusluvat ovat saaneet lainvoiman, koska kukaan ei ole voinut päätöksistä valittaa. ... Lue lisääNäytä vähemmän
5 CommentsKommentoi Facebookissa
Jyväskylässä yksi henkilö valitti Hipposhallin rakentamista taisi viivästyä 2 vuotta nyt aloitettu.Tuntui sivusta kohtuuttomalta.
Tärkeä näkökanta ja kannaotto Tv-Ky:ltä, tuota hallituksen esitystä ei missään nimessä saa hyväksyä tuollainen esitys tulee vaikuttamaan kaikkiin päätöksiin joista on valitusoikeus tällä menolla ollaan kuin Pohjois koreassa ja Venäjällä.
Suurimmat ongelmat ja valittajat ovat ely-keskusten vihreät virkamiehet jotka mm.Tampereella yrittivät pysäyttää kaupungin kehityksen. Museovirasto on samanlainen kehityksen jarru ja sille kukaan ei voi mitään. Laittakaa ensin valtion rahoilla valittavat kuriin ja miettikää vasta sitten tavallisen ihmisen valituksia.
View more comments
Sähkön rajun hintavaihtelun kasvuun yllättävä syy, kirjoittaa Tekniikka&Talous.
Sähkön verollinen pörssihinta oli tiistaina korkeimmillaan 33,8 senttiä. Tähän kuluttajat saavat tottua tulevaisuudessakin. Lisäksi maakohtaiset hintaerot ovat suuria.
Pohjoismaiden ja Saksan hallitukset ovat viime aikoina ottaneet käyttöön hintakattoja ja tukitoimia. Niillä ei ole ollut toivottua vaikutusta, vaan ne ovat pikemminkin pahentaneet niitä ongelmia, joita niillä pyritään ratkaisemaan.
Vuonna 2025 hinnat olivat korkeammalla tasolla kuin vuonna 2024, mitä selittävät epäedulliset sääolosuhteet. Erot Pohjoismaiden eteläisten ja pohjoisten hinta-alueiden välillä ovat kasvaneet. Esimerkiksi Norjassa kolmen viimeisen vuoden hintaerot edullisimman ja kalleimmat alueen välillä on ollut 58 euroa/MWh, kun vastaava luku oli vuosina 2014-2021 8 euroa/MWh.
Hinnat pohjoisessa ovat laskeneet, kun taas joillain eteläisillä alueilla hinnat ovat nousseet yli 100 % verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan. Suomessa yksi hinta-alue on tasannut sähkön hintoja verrattuna muihin Pohjoismaihin.
Suomessa ovat erittäin suuria johtuen uusiutuvan energian tuotannosta ja vähäisistä siirtoyhteyksistä muihin Pohjoismaihin. Viime syksynä avattu Aurora-linja parantaa tilannetta. Pohjoismaissa ja Saksassa käyttöön otetut sähkönhinnan tukitoimet voivat vaikuttaa Suomen markkinoihin kielteisesti, koska ne saattavat vähentää kotitalouksien kannustimia mukauttaa sähkönkulutustaan hintojen muutoksiin. Hintakattojen ja sähköveroalennusten myötä kuluttajilla on vähemmän syitä vähentää kulutustaan hintahuippujen aikana ja lisätä kulutusta silloin, kun aurinko- ja tuulituotanto on korkealla. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Tekniikka&Talouden artikkeliin: www.tekniikkatalous.fi/uutiset/a/b5bde0d5-f5f8-4b27-9cee-b8d9092c75ed
TV-KY ry:n kommentti: Tämänkin artikkelin taustalta löytyy nykyisin kovin yleinen näkemys. Sähkön tuotantoa ei enää olekaan sähkön tarpeen täyttämiseksi, ja vaan sähkön käyttäjien tulee mukautua vaihtelevaan sähkön tarjontaan. Energiatuotannossa markkinatalouden perusopit on kirjoitettu uuteen uskoon lanseeraamalla käsite ”kulutusjousto”.
Tuntuu kuitenkin kohtuuttomalta edellyttää ihmisiltä sähkönkulutuksen vähentämistä talvipakkasilla, jolloin lämmitystarve on suurimmillaan. Varsinkin, kun tavoitteena on kuitenkin koko ajan siirtyminen yhä enemmän sähköön perustuviin lämmitysmuotoihin. Ja miten ihmiset voisivat lisätä sähkönkulutustaan aurinkoisina kesäpäivinä, kun aurinkosähköä saadaan liikaa? ... Lue lisääNäytä vähemmän
19 CommentsKommentoi Facebookissa
Jännä kun en ole yhtään yllättynyt, siirretään jaksohinnoittelu 5 minuuttiin, niin saadaan taas paljon uusia yllättyneitä...😁
Tässäkin haetaan syyt ongelmiin kuluttajista.... talvi on vaan Suomen energian käytössä ongelma ja kun asuntoja pitää lämmittää niin se vaan on niin..... lämmittämättä aiheutuu ongelmia ei ainoastaan ihmisille ja asumiselle vaan myös rakennuksille.... Mielenkiintoinen näkemys että ongelma löydetään auringosta ettei sitten tuulivoiman liikakasvu aiheuta myös sitä..... olisiko aika ottaa järki käteen ennenkuin Suomi täytetään mm.datakeskuksilla ja alkaa rakentamaan "pienydinvoimaloita" joilla saadaan varmasti tuotettua tarvittavaa sähköä...
TV-KYn kommentti on 100% hölynpölyä. Ei ole olemassa mitään markkinatalouden perusoppeja vaan arvopohjaista ja ideologista kulutyskäyttäytymistä . Ja tietynlainen näiden kombinaatio tunnetaan kysynnän ja tarjonnan lakina. Kulutusjousto on aito kehitysaskel kysynnän osalta ideologiassa.
View more comments