Sivustomme käyttää evästeitä kerätäkseen anonyymiä tilastotietoa sivuston käytöstä. Kerätty data voi sisältää tietoa esimerkiksi laitteestasi, vierailuista sivuista ja vierailusi kestosta. Mitään kerättyä dataa ei voida yhdistää suoraan yksittäiseen henkilöön.
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Sähkönsiirrosta on tullut pullonkaulatekijä etelän investoinneille. Energiahankkeiden suunnittelujärjestelmässä on jotain pahasti pielessä.
Helsingin Sanomat: Kaukolämmön sähkökattiloita, datakeskuksia ja autojen latauskenttiä on noussut sellaista tahtia, että sähköverkon kapasiteetti on Etelä-Suomessa loppumassa kesken. Sitä varten tarvitaan uusia Suomen halkovia voimajohtoja, jotta Pohjanmaan rannikolla tuotettava tuulivoima saadaan siirrettyä etelän investointikohteisiin
Sähkön siirtoverkko on teollisuuden ja datatalouden verenkiertoverkosto. Jos verkon rakentaminen viivästyy, yritykset eivät voi tehdä investointipäätöksiä Etelä-Suomeen. Näitä investointeja varten tarvitaan myös lisää sähköntuotantoa. Siirtoyhteyksistä uhkaa tulla pullonkaula. Viime tammikuussa Fingrid kertoi, että osissa Etelä-Suomea ei voida tehdä uusia liittymissopimuksia ennen uusien siirtoyhteyksien valmistumista.
Fingrid heräsi kapasiteetin hupenemiseen jo vuosia sitten, ja alkoi valmistella uutta 400 kV:n siirtojohtoa, Lakeuslinjaa, joka yhdistäisi Pohjanmaan tuulivoima-alueet Etelä-Suomen sähkön käyttäjiin, ja lisäisi sähkön siirtokykyä noin 1000 MW:lla.
Uuden voimalinjan johtoreitin läheisyydessä on kolme Natura-aluetta, Kotkanneva, Pilvineva ja Ruokkaanneva. YVA-selvityksen mukaan noilla alueilla elää metsäpeuroja, joiden elinympäristöjä ei EU:n luontodirektiivin mukaan saa heikentää. Etelä-Pohjan maan ely-keskuksen mukaan Lakeuslinja ja alueella suunniteltavat tuulivoimalat yhdessä heikentävät metsäpeurojen elinympäristöä niin, että hankkeelle tarvitaan Natura-poikkeuslupa.
Jos poikkeuslupa tarvitaan, Fingrid hakee sitä ympäristöministeriöltä, joka tekee asiassa esityksen valtioneuvostolle, joka ratkaisee hakemuksen.
Fingridin toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka ei ole huolissaan siitä, etteikö poikkeuslupaa myönnettäisi. Mutta hänen mielestään rakentamisen viivästyminen on huono asia koko yhteiskunnalle, koska uusia kulutuskohteita ja tuulivoimaloita ei saada liitettyä verkkoon. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Helsingin Sanomien artikkeliin: www.hs.fi/talous/art-2000011661530.html
TV-KY ry:n kommentti: Fingridin toimitusjohtajaa kuunnellessa syntyy vahva käsitys, että energiahankkeiden suunnittelujärjestelmässä on jotain pahasti pielessä. Laki velvoittaa hankkeiden suunnittelijat massiivisiin ympäristöselvityksiin. Merkittävistäkin esille tulevista haitoista huolimatta hankkeet kuitenkin yleensä etenevät, ja tarvittaessa myönnetään myös poikkeusluvat. Täytyy kuitenkin muistaa, että poikkeusluvilla haittoja ei ehkäistä. Haitat jäävät luvista huolimatta toteutumaan. Mihin näitä selvityksiä siis tarvitaan, kun niillä ei ole vaikutusta hankkeiden toteutumiseen?
Voisi myös kysyä, että mitä järkeä yhteiskunnan kannalta on hajauttaa sähköntuotanto kauas suurista kulutuskohteista maakuntiin, ja synnyttää sillä tavalla vakava sähkönsiirto-ongelma, ja suuria ympäristöhaittoja. Paljon järkevämpää olisi sijoittaa sähköntuotanto lähelle kulutusta, Etelä-Suomen suurten kaupunkien läheisyyteen. Lähisähköstä luontokin kiittäisi. ... Lue lisääNäytä vähemmän
12 CommentsKommentoi Facebookissa
Sama ongelma kaikissa maissa jotka ilmastonmuutosuskollisina ovat tuhonneet perinteisiä voimaloita. Saksa on näistä kamalin esimerkki. Suomi poikkeaa kulmien olosuhteidensa vuoksi Keski-Euroopasta. Kiinteistöjen lämmitys vaatii energiaa meillä paljon enemmän. Nyt kun kaukolämpöä on tarkoitus alkaa keittämään sähköllä niin se sotkee tilannetta entisestään. Enkä ole sanaakaan kuullut huoltovarmuudesta kaukolämmön muutoksissa. No, ehkä Wärtsilä saa kohta jättitilauksia. Sitten tarvitaan vain kaasua tai öljyä polttoaineeksi. Turpeen ja puun poltto kielletään, se on selvä tai lopetetaan utopioiden vuoksi.
Eikö ne jotka tarvitsevat lisää kilowatteja, silloin maksa niitä kustannuksia...😁
Laki velvoittaa myös kuluttajille kohtuuhintaisen sähkön, sillä lain pykälällä on pyyhitty persettä jo useita vuosia.
View more comments
Nykyinen valtionosuusjärjestelmä, jossa suuretkaan tuulivoimatulot eivät vaikuta valtionosuuksiin, lisää kuntien välistä eriarvoisuutta. Silti vain harvat kunnat pystyvät aivan oikeasti korjaamaan taloutensa tuulivoimatuloilla. Mutta samaan aikaan yhä useampien kuntien rahat eivät riitä edes lakisääteisiin palveluihin.
Pysyväksi kuntatalouden pelastajaksi tuulivoimasta ei ole. Sitähän ei voida rakentaa kaikkialle ja kaikkiin kuntiin pelkästään jo siitä syystä, että tuulisähkölle ei ole tarvettaan enempää ostajia.
Sen sijaan maahamme tarvitaan lisää säävarmaa sähköntuotantoa tänne houkuteltavan paljon sähköä käyttävän teollisuuden sähkönsaannin varmistamiseksi.
Valtionosuuksia ja tuulivoimatavoitteita ei pidä sotkea keskenään. Peruspalvelujen turvaaminen kaikissa kunnissa pitää hoitaa kuntien erilaiset olosuhteet oikeudenmukaisesti huomioivan valtionosuusjärjestelmän kautta.
Eikä tasapainoiseen sähköjärjestelmäänkään päästä nykyisellä, kuntakohtaiseen osaoptimointiin kannustavalla tavalla.
www.satakunnankansa.fi/lukijalta/art-2000011662173.html ... Lue lisääNäytä vähemmän
3 CommentsKommentoi Facebookissa
Tuulivoimakuntien pitäisi kompensoida aiheuttamansa metsäkato tai siitä johtuva kustannus suomelle. Siirtolinjojen kustannus on helppo jyvittää esim. myllyjen määrällä tai tuotetulla mwh määrällä.
Matkailuko semän pelastaa vai mökkiläiset.
Lopettakaa nyt jo tuo toiseksi suurimman ja parhaan sähköntuottajan järjetön kimppuun hyökkääminen!
Valtion aluehallinnon uudistuksessa kootaan valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtäviä uuteen valtakunnalliseen Lupa- ja valvontavirastoon sekä muodostetaan uudet alueelliset elinvoimakeskukset nykyisten Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten eli ELY-keskusten pohjalta.
Valtion aluehallinnon uudistuksessa perustetaan kymmenen elinvoimakeskusta nykyisten 15 ELY-keskuksen pohjalta. Elinvoimakeskukset hoitavat mm. elinkeinoihin, maaseutuun, liikenteeseen, ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Elinvoimakeskukset aloittavat toimintansa 1.1.2026.
Linkki ELY-keskusten tiedotteeseen: www.ely-keskus.fi/valtion-aluehallinnon-uudistus?utm_medium=paid&utm_source=fb&utm_id=68692255539... ... Lue lisääNäytä vähemmän
0 CommentsKommentoi Facebookissa