Sivustomme käyttää evästeitä kerätäkseen anonyymiä tilastotietoa sivuston käytöstä. Kerätty data voi sisältää tietoa esimerkiksi laitteestasi, vierailuista sivuista ja vierailusi kestosta. Mitään kerättyä dataa ei voida yhdistää suoraan yksittäiseen henkilöön.
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Tämän varsin osuvan mainosvideon myötä toivotamme kaikille lukijoillemme ja tukijoillemme
Hyvää ja Rauhallista Joulua!
Katso, mitä tuulivoimalat tekevät, kun ei tuule. ... Lue lisääNäytä vähemmän
0 CommentsKommentoi Facebookissa
Helsingin Sanomissa julkaistiin kaksi luontovaikutuksia koskevaa mielipidekirjoitusta.
Etelä-Konneveden kansallispuiston ystävät ry:n puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja kirjoittivat, että datakeskukset, tuulivoima ja sähkönsiirto muokkaavat järvimaisemia. Taustalla ei ole yleinen sähköntarve, vaan poliittiset valinnat.
"Kantaverkkohankkeiden ja tuulivoimaloiden yhteisvaikutukset pitäisi arvioida valtakunnallisesti eikä vain kunnittain tai hanke kerrallaan. Toiseksi törmäyskurssille luontokohteiden kanssa meneville ratkaisuille, kuten kansallispuiston ympäristöön suunnitelluille jättilinjoille, on asetettava selkeät rajat.
Jos emme tee tietoisia valintoja nyt, vaarana on, että suuri osa Keski- ja Itä-Suomesta muuttuu datateollisuuden ja energiantuotannon selkämaaksi – alueeksi, josta viedään pois sähkö ja maiseman arvo, mutta jonne jäävät vain linjat, louhokset ja huoltotiet."
Linkki kirjoitukseen:: www.hs.fi/mielipide/art-2000011685831.html
Toisessa kirjoituksessa todettiin, ettei Suomen luonto säily pelkillä lupauksilla. Hallitusohjelmankin tavoitteena on kääntää Suomi luontopositiiviseksi, mutta viimeaikaiset päätökset ovat luontonegatiivisia ja kasvattavat luontojalanjälkeämme entisestään.
Linkki kirjoitukseen: www.hs.fi/mielipide/art-2000011709222.html ... Lue lisääNäytä vähemmän
1 CommentKommentoi Facebookissa
Iltalehden vastaava päätoimittaja kummasteli joulunviettoa 12.12.2025 näin, otsikko: Suomen paras joululaulu poistettiin – Mikä tässä on niin hävettävää? Kaksi otetta jutusta: "Karl Collanin säveltämä Sylvian joululaulu todellakin on supisuomalainen, toisin kuin vaikkapa Heinillä härkien kaukalon, Maa on niin kaunis, Jouluyö, juhlayö tai nyt Sylvian joululaulun syrjäyttänyt We Wish You a Merry Christmas -renkutus." "Kirkon pitäisi ymmärtää, ettei suomalaisessa kulttuurissa ole mitään hävettävää. Maailmassa tuskin on toista maata, jossa ajateltaisiin, että niiden omien laulujen laulaminen pitäisi lopettaa, jotta muualta tulleiden olisi helpompi osallistua joululaulutilaisuuksiin. Asenne osoittaa myös varsin erikoista käsitystä ulkomailta Suomeen muuttaneista ihmisistä. Ehkä hekin haluaisivat mieluummin oppia nimenomaan suomalaiseen joulunviettoon kuuluvia erikoisiakin lauluja sen sijaan, että pääsevät kuoroon hoilaamaan kansainvälisten kauppakeskusten käytäviltä tuttuja iskelmiä." Itseään ja omaa kansaansa vihaavat oikofoobiset kulttuurimarxistit hajottavat Suomea joka kantilta. Terveellä tavalla maatansa kunnioittavat suomalaiset ihmiset saavat pyyhkiä naamaltaan mediatalojen viskomaa punavihreää kuraa. We Wish You a Merry Christmas on vauhdikas biisi, mutta se ei sovi kauneimpien joululaulujen vihkoon. Juice Leskisen Sika albumilta Kusessa ollaan vuodelta 1980 on omintakeinen biisi. Se on yksi harvoista suomalaisista joululauluista, joiden aiheena on muu kuin joulukuusi, joulupukki tai joulun uskonnolliset ulottuvuudet. youtu.be/FzmWMc8qEr8?si=lqJnpPtPPFGXDezR Sika sopisi vallankumouksellisten punikkien ja vihreiden nihilistien totalitaarisen maailman sotalippuun. "Eläköön kulttuurien sikolätti!" Pikkupojat torjuivat kauan sitten auktoriteettien pelkoaan rienaamalla joululaulua näin: Joulupukki, joulupukki vanha ukki, parta poikki, silmä puhki, saappaat jalkaan, naru kaulaan, sitten kuusen oksaan. Pojat eivät saaneet moisesta hoilaamisesta luunappia. Nykyään mieleltään sairaat agendajournalistit ovat aikuistenkin kimpussa. Täällä Helsingin Lassilassa ei ole nyt lunta. On vain siellä täällä ohuelti jäätä asfaltilla. Harmillista, hyvin harmillista. Tekisi niin kovasti mieli heittää lumipallolla kaaliin jotakuta internationalistista punakhmeriä tai ilmastokunnianhimoaan kiljuvaa vihreää vatipäätä 🙋🤦.
”Hintavaihtelut ovat parasta, mitä sähköjärjestelmässä on. Ne ovat tosi mahtavia”, sanoi Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä etujärjestön glögitilaisuudessa pitämässään puheessa.
Tällä Leskelä tarkoittaa sitä, että sähkön hintavaihtelut ovat tehokkain ohjauskeino sähkön kulutukseen. Teollisuuden ja kotitalouksien sähkön kulutus joustaa alaspäin, kun pörssisähkö on kallista. Kallis hinta vähentää kulutusta ja luo varmuutta, että kulutus ja tuotanto pysyy tasapainossa.
Tänä vuonna sähkön hinta Nordpool sähköpörssissä on ollut lähes Euroopan edullisinta. Se johtuu Leskelän mukaan siitä, että sähköntuottajat ovat etupainotteisesti investoineet ja odottaneet sähkön kysynnän kasvua. Kun kysyntä ei ole toteutunut, investoinnit sähköntuotantoon ovat hiipuneet. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Maaseudun tulevaisuuden artikkeliin: www.maaseuduntulevaisuus.fi/uutiset/0384929d-92b5-40a7-a815-d8c43b0b9c6f
TV-KY ry:n kommentti: Leskelän glögipuhe on ristiriitaista. Toisaalta hän sanoo energiaa parhaaksi silloin, kun sitä ei tarvitse ajatella, vaan halpaa sähköä riittää kinkun paistamiseen. Toisaalta hän kuitenkin hehkuttaa hintojen rajua vaihtelua, joka ohjaa rajoittamaan sähkönkäyttöä, kun sähköstä on pulaa.
Hän sanoo kansalaisten hyötyvän nykyisistä sähkön ”halvoista” hinnoista, mutta toisaalta kertoo energiateollisuuden odottavan vesi kielellä kasvavan kulutuksen nostavan hintoja niin, että sähkön tuotantoon kannattaa taas investoida. Suomesta tulee energiamurroksen ”Euroopan mestari”.
Kun tuotannon kasvu painottuu vaihtuvatehoiseen sähköntuotantoon, se lisää Leskelän hehkuttamaa hintaheiluntaa. Mitä, jos joulusää onkin ensi vuonna kylmä ja tuuleton, pitääkö ihmisten silloin tinkiä kinkunpaistosta ja joulusaunasta?
Energiantuotannossa taloustieteen perusoppeja kirjoitetaan kovaa vauhtia uuteen muotoon, kun kulutuksen tehtäväksi tulee yhä enemmän sopeutuminen vaihtelevaan tuotantoon. ... Lue lisääNäytä vähemmän
9 CommentsKommentoi Facebookissa
Ja siirtomonopolit korjaa hyödyn ... velottaessaan kiinteästi siirtosähkön hintana jo tuplasti sen mitä n. kymmenen vuotta sitten oli sähkön kiinteä hinta. Eli sähkön hinta vaihtelee vain murto-osalta sähkön hinnasta, vaikka korkeimpien hintojen aikaan tietysti turpoaa valtaosaksi sähkön hintaa.
Niin meillä suomeßa eri arvoistetaan
Suurin osa yrityksistä on suojannut sähkönsä hintavaihteluilta osittain, tai kokonaan. Pääosin se on tavallinen kuluttaja-asiakas joka joustaa. Sitten tietysti on isot teollisuuskuluttajat joiden on mahdollista joustaa, mutta heillä taas on sopimukset Fingridin kanssa, ja saavat korvauksen joustamisesta. Akut yleistyvät koko ajan kaikissa kokoluokissa ja vauhti vain kiihtyy. Pikkuhilja vuorokauden sisäinen hintavaihtelu tasaantuu. Yösähkö lievästi kallistuu, mutta päiväajalta taas leikkautuu reilusti hinnasta pois. Ensi vuodesta lähtien kiinteistöjen oma sähköenergian tuottaminen tulee lakien puolesta pakolliseksi, ja porrastetusti siirtyy kattamaan lähes kaikki kiinteistöt mihin tulee sähköliittymä. Tärkeimmät aikataulut ja vaatimukset: Julkiset ja liikerakennukset (yli 250 m²): Pakollinen 2026 alkaen, ja vanhempiin yli 250 m² rakennuksiin koskee 2027 mennessä. Uudet asuinrakennukset (kuten omakotitalot): Pakollinen 31.12.2029 jälkeen saaduissa rakennusluvissa eli käytännössä vuodesta 2030 alkaen. Peruskorjaukset: Yli 500 n² rakennuksissa, joissa tehdään kattoremontteja tai merkittäviä parannuksia, aurinkovoimalan asennus voi tulla pakolliseksi vuodesta 2028 alkaen. Sähköntuotanto, kulutus, sähköverkot ja varastointi on jatkuvassa muutoksessa. Mutta kaiken on pysyttävä tasapainossa, tai muuten kukaan ei saa yhtään mitään, ja tämä on fakta.
View more comments