Sivustomme käyttää evästeitä kerätäkseen anonyymiä tilastotietoa sivuston käytöstä. Kerätty data voi sisältää tietoa esimerkiksi laitteestasi, vierailuista sivuista ja vierailusi kestosta. Mitään kerättyä dataa ei voida yhdistää suoraan yksittäiseen henkilöön.
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Sähkö on perushyödyke, ei luksustuote. Markkinoiden logiikka ei saa mennä ihmisten toimeentulon ja asumisen perusoikeuden edelle. On kohtuutonta, että järjestelmämuutoksen riskit ja kustannukset vyörytetään suoraan tavallisen laskunmaksajan harteille, kirjoittaa jaalalainen Juha-Pekka Ylen Kouvolan Sanomissa julkaistussa kirjoituksessaan.
Lue asian ytimeen osuva kirjoitus tästä linkistä: www.kouvolansanomat.fi/paakirjoitus-mielipide/9230776
TV-KY ry:n kommentti: Vihreä siirtymä ja sähköntuotannon perustuminen enenevässä määrin sään vaihteluun vaikuttaa yhä enemmän ihmisten elämään. Sähköä ei enää pidetä perushyödykkeenä ja elämän arkitoimintojen mahdollistajana, vaan ihmisten odotetaan ajoittavan arkielämän välttämättömiä toimintojaan sähkön saatavuuden ja hinnan mukaan.
On lanseerattu kulutusjouston käsite, ja ihmisiä kannustetaan yhä vahvemmilla politiikkatoimilla siirtämään kulutustaan "halvempiin" ajankohtiin. Viimeisimpänä näistä toimista voisi mainita ns. tehomaksun, jonka pelätään nostavan erityisesti omakotiasujien kustannuksia.
Tehomaksua voidaankin pitää osoituksena vihreän siirtymän tavoitteiden ristiriitaisuudesta. Kuluttajia kannustetaan siirtymään sähköön perustuviin lämmitysratkaisuihin, ja toisaalta vähentämään sähkön käyttöään lämmityksessä juuri silloin, kun lämmitystarve on suurimmillaan.
Kuvalainauksen lähde: Kouvolan Sanomat/Marko Puumalainen ... Lue lisääNäytä vähemmän
5 CommentsKommentoi Facebookissa
Liikenne sähköistyy vauhdilla
Jos halutaan sähkösyöppöjä investointeja niin maksajan pitäisi löytyä sieltä. Isompi kysymys on se, että onko järkeä lisätä sähkön käyttöä ja sattumavoimaa sekä jos niin miten korvataan ihmisille ja muulle eliöstölle ympäristöterveys- ja maisemahaitat sekä omaisuudenarvon alenemat/menetykset.
Eihän pörssisähköä ole kenenkään pakko käyttää. Verkkopalvelu tulee kallistumaan merkittävästi lähivuosina. Tehomaksuilla tätä kehitystä voi hillitä, kun käytöstä tulee kustannusvastaavampaa. Ilman tehomaksuja verkkopalvelun kallistumista ei hidasta mikään. Tehomaksu ei rankaise lämmityksestä käytännössä lainkaan. Sähköauton lataus ja etenkin sähköauton lataus sekä saunominen samaan aikaan ovat sellaisia juttuja, joista tehomaksu laskuttaa.
View more comments
Asiantuntijat ovat eri linjoilla siitä, onko datakeskusbuumi riski sähkön riittävyydelle vai ei, ja ovatko ajoittain korkeat sähkön hinnat ongelma vai välttämättömyys. Mutta kykenevätkö markkinat ajoittain korkeiden hintojen turvin täyttämään vähätuulisten aikojen sähköntarpeen sääriippuvaisen tuotannon osuuden kasvaessa, vai tarvitaanko säätövoiman rakentamiseen valtion tukia ja mitä tukemisesta sanoo EU?
Kauppalehti: Fingridin entisen toimitusjohtajan Jukka Ruususen mukaan kuluttajien on syytä olla huolissaan Suomeen rakennettavien datakeskusten vaikutuksesta sähkön saatavuuteen ja hintaan. Datakeskukset pahentavat tilannetta ääritilanteissa, jos asialle ei tehdä mitään. Datakeskusten kulutus ei jousta, eikä datakeskuksilla ole sellaista varavoimaa, joka kelpaisi tuottamaan sähköä sellaisissa tilanteissa, Ruusunen sanoo. Hän tarjoaa ratkaisuksi Wärtsilän toimittamia moottorivoimalaitoksia.
Teollisuusneuvos Tatu Pahkala työ- ja elinkeinoministeriöstä muistuttaa, että Suomeen on suunnitteilla paljon datakeskuksia juuri siksi, että tänne on mahdollista rakentaa lisää edullista sähköntuotantoa, joka on enenevässä määrin tuulivoimaa. Tuulivoima ei kuitenkaan ole edullista aina, kuten alkutalvesta on nähty.
Ratkaisu edellyttäisi valtion tukielementtiä sähkömarkkinaan, ja siihen on kysyttävä lupa EU-komissiolta. Brysselissä asiasta ei ole kuitenkaan innostuttu, vaikka neuvotteluja on käyty pitkään. Komissio haluaa vain hyvin lyhytaikaista joustoa, eli lähinnä akkuja. Pahkalaa ei saakaan lupaamaan, että datakeskukset eivät voisi nostaa suomalaisten kotitalouksien maksamaa sähkön hintaa ainakin hetkellisesti. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Kauppalehden artikkeliin: www.kauppalehti.fi/uutiset/a/0278907c-5684-4b98-8e7a-8d3081bc225f
Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelän mukaan sähkö ei voikaan olla aina halpaa. Vaikka tuulivoima on keskimäärin edullista, investoinnitkin edellyttävät tuottoa. Jos hinnat eivät välillä kävisi korkealla, meillä ei olisi kapasiteettia tuottamaan sähköä tulipalopakkasilla ja tuulettomalla säällä, Leskelä sanoo. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Kauppalehden artikkeliin: www.kauppalehti.fi/uutiset/a/ba659801-0df7-4b54-9990-259328a2e6cb
TV-KY ry:n kommentti: Suomessa ennustetaan sähkön kulutuksen kaksinkertaistuvan 10 vuodessa, ja kulutuksen nousu katetaan pääasiassa tuuli- ja aurinkovoiman lisärakentamisella. Äärimmäisen yksinkertaistettu laskelmamme osoittaa, että jos uutta säätövoimaa ei sähkönkulutuksen kaksinkertaistuessa rajusti lisätä, sähköntuotannon vaje nousee kylminä talvipäivinä moninkertaiseksi olemassa olevan sähköntuotantomme säätökykyyn ja naapurimaiden sähkönsiirtoyhteyksiin verrattuna. Kylminä talvipäivinä sähkö yksinkertaisesti loppuu kesken.
Lue lisää tästä linkistä: www.facebook.com/profile/100080395790841/search/?q=Eilen%20uutisoitiin%20kovasta%20vihre%C3%A4n%2...
Kuvalainausten lähde: Kauppalehti/Outi Järvinen, Meeri Uitti. ... Lue lisääNäytä vähemmän
12 CommentsKommentoi Facebookissa
Irlannissa se on jo nähty. Datakeskukset nostavat rajusti sähkön hintaa. Suomalaisille valehdellaan.
"Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelän mukaan sähkö ei voikaan olla aina halpaa. " Ei siis missään tapauksessa yhtään lisää mitään säävarmaa sähkön tuotantoa eikä säätövoimaa! www.facebook.com/jyrki.itkonen.5/posts/pfbid02N1QhLkCPacMcNwC3ZP97LJyALqvKZoJUvg6FoAwhW4heDLJd9fQ...
Energiateollisuutta edustavan Leskelän mukaan sähkö ei siis voi olla halpaa ja sehän on totta. Jos sähkö on halpaa, se ei tuota rahaa omistajilleen! Siksi meillä on nykyään sähköpörssi, jossa pelaavat pörssipeliä sekä sähkön tuottajat että monet ostajat. Sähköä ei tuoteta sen mukaan, että se olisi mahdollisimman halpaa meille kuluttajille, vaan sillä periaatteella, että sen tuottaja saa tuottamastaan sähköstä maksimaalisen voiton ja siksi on tuo sähköpörssi, jossa kuten kaikissa pörsseissä, haetaan voittoa sijoituksilleen. Me sähkön kuluttajat olemme siis sähkön tuotantoon liittyvän finanssipelin pelinappuloita.
View more comments
Perinteiset mittaustavat eivät kykene erottamaan tuulivoimamelun impulssimaisia rakenteita, sanoo saksalainen lääketieteen tohtori Stephan Kaula tuoreessa Euroopan lääketieteellisen yhdistyksen julkaisusarjassa julkaistussa artikkelissaan. Tuulivoimalat eivät tuota pelkästään matalaa ”hurinaa” tai säännöllistä aaltomaista ääntä, kuten perinteiset äänimallit olettavat, vaan ne tuottavat epäsymmetrisiä ja impulssimaisia tapahtumia, jotka toistuvat rytmikkäästi joka kerran, kun tuulivoimalan lapa ohittaa tornin.
Perinteisesti tuulivoimaloiden tuottamaa ääntä (melua) mitataan ja arvioidaan desibeleinä ja taajuuksina, sekä sillä, kuuleeko ihmiskorva äänen vai ei. Valtavirran tutkijoiden näkemys on, että tuulivoimaloiden infraääni on liian heikkoa aiheuttamaan ihmisille ongelmia. Kaulan näkemys poikkeaa näistä näkemyksistä.
Hän sanoo, että tuulivoimalan lavat pyöriessään ilmassa aiheuttavat rytmikkäästi ja toistuvasti katkeavia paineaaltoja. Nämä impulssit eivät vaikuta ihmiseen kuuloaistimuksena, vaan ne vaikuttavat sisäkorvan tasapainoelimeen (vestibulaarinen järjestelmä), joka on herkkä pienille paine- ja nesteenliikkeille jopa silloin, kun ääni on "liian hiljainen kuultavaksi”. Kaulan mukaan nämä toistuvat paineiskut voivat olla selitys monille ihmisen kokemille oireille.
Tästä syystä nykyiset mittaustavat (esim. desibeli-taajuusanalyysi) eivät riitä, koska ne eivät erota näitä impulssimaisia rakenteita. Sen sijaan pitäisi mitata paineenvaihteluja sekunnin murto-osissa ja käyttää käsitettä ”tuuliturbiinin päästötunnusmerkit” (wind turbine emission signatures) kuvaamaan tätä paineiskujen toistuvuutta.
Linkki Stephan Kaulan artikkeliin: esmed.org/MRA/mra/article/view/7201
Lue lisää asiasta verkkosivuiltamme: tvky.info/2026/02/perinteiset-mittaustavat-eivat-kykene-erottamaan-tuulivoimamelun-impulssimaisia...
Suomessa DI, VTT:stä jo eläkkeellä johtavan tutkijan työstä olevan Hannu Nykäsen tutkimusraportin ”Tuulivoimaloiden synnyttämän melun ja tärinän terveysriskit – esitutkimus” johtopäätöksenä tuotiin esille Suomessa tehtyjen infraäänimittausten olennaisin virhe eli infraäänen analysointi terssikaista-analyysina. Tämä analyysitapa johtaa täysin virheelliseen arvioon infraäänen haitallisuudesta hävittäessään mahdollisuuden tuulivoimaloiden lapataajuisen melun (ääneksen) ja lapataajuisen ääneksen harmonisten komponenttien analysointiin.
Tutkimusraportti löytyy tästä linkistä: tvky.info/2023/03/tutkimusraportti-tuulivoimaloiden-synnyttaman-melun-ja-tarinan-terveysriskit-es...
Suuri osa valtavirran tutkijoista ja vallitseva tieteellinen käsitys ei tunnusta näkemystä, että kuulokynnyksen alapuolelle jäävillä äänillä voisi olla terveysvaikutuksia. Tuulivoiman terveysvaikutuksista käydään kiivasta keskustelua, mutta suurin osa virallisista terveysviranomaisista (WHO, EU:n ympäristöraportit, useat kansalliset terveysviranomaiset) ovat päätyneet siihen, että tuulivoimaloiden infraääni ei aiheuta suoria fysiologisia oireita kuulokynnyksen alapuolella olevilla tasoilla. Oireet liitetään useimmiten psykosomaattisiin tekijöihin, muihin stressitekijöihin tai jopa placeboon. ... Lue lisääNäytä vähemmän
2 CommentKommentoi Facebookissa
Ja nytkö vasta Euroopassa herättiin - Tanskan Environmental Protection Agency teki aiheesta tutkimuksen jo 2005 journals.sagepub.com/doi/pdf/10.1260/026309205775374451 USA:ssa mm. 2014 Acoustic Today'ssa julkaistu tutkimus, jonka tekivät Washingtonin Yliopiston lääketieteen laitoksen St. Louis'n yksikössä PhD Alec N Salt ja Jeffery T. Lichtenhan, osoittaa miten korvan ulommat hiussolut rekisteröivät tuulivoimaloiden infraäänet, vaikka korvan sisemmät hiussolut, jotka aiheuttavat kuuloelämyksen, eivät infraääniin reagoi. canadianaudiologist.ca/opi/adverse-health-effects-of-industrial-wind-turbine-noise-how-the-ear-an... Taiwan'issa vuonna 2021 todisteltiin miten tuulivoimaloiden infraäänet vaikuttavat sydämen lyöntitiheyteen ja aiheuttavat (sitä kautta) stressiä www.nature.com/articles/s41598-021-97107-8 Ja infraäänten mittaamisen osalta vuodelta 2022 löytyy vahvaa näyttöä siitä, mikä tukee tässä julkaisussa esitettyjä arvioita ja johtopäätöksiä www.intechopen.com/chapters/85225 Ja näitä löytyy kyllä lisääkin ja kaikki sellaisia ettei tutkimuksen tekijöiden pätevyydestä tai riippumattomuudesta ole huomauttamista toisin kuin meidän Suomessa tehdyn ns. tutkimuksen tutkijoiden osalta, jotka suurin piirtein tilattiin silloisen hallituksen ympäristöministerin toimesta ikäänkuin antamaan tuulivoiman rakentamisesta vastuuvapaus poliittisille päätöksentekijöille.