Tuulivoimarakentaminen kiihtyy pohjalaismaakunnissa kovaa vauhtia, ja uusia maakuntatason kaavoitushankkeita ollaan käynnistämässä, koska nykyiset kaava-alueet on jo lähes varattuja. Tuulivoimaa rakennetaan tällä hetkellä markkinaehtoisesti ja se lisää tilanteen ohjaustarvetta entisestään. Käynnistyviä ja käynnissä olevia hankkeita on Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä
Pohjamaan maakuntien alueilla kymmeniä, yhteensä lähes 1000 voimalaitoksen verran. Tällä hetkellä toiminnassa on reilu 200 voimalaa.
Tulevien maakuntatason kaavoitussuunnitelmien myötä uusia rakentamismahdollisuuksia olisi tulossa jopa tuhansille voimaloille. Luonnon ja ympäristön kestävyyden raja tulee tuulivoimarakentamisessa vastaan maakunnissa nopeasti, tilanne on hallitsematon ja lisärakentamisesta on mietittävä aikaisempaa tarkemmin. Minne tuulivoimaa voidaan rakentaa? Luonnonsuojelupiirin kriteerien
mukaisesti sitä voidaan tehdä seuraavin ehdoin.
– Tuulivoima on katsottava teolliseksi energiantuotantotoiminnaksi, jota on kokonaisvaltaisesti säädeltävä yhdellä lupamenettelyllä. Siten toimintaa voidaan ohjata ja antaa määräyksiä myös mahdollisten myöhempien haittavaikutusten, jätehuollon ja
toiminnan lopettamisen kannalta tärkeissä asioissa. Nykyisellään nämä kriteerit eivät täyty.
– Käytöstä poistettujen tuulivoimaloiden ja -alueiden ennalleen palauttamisen takaamiseksi on toiminnanharjoittajien vakuuksien lisäksi perustettava erillinen purkurahasto, johon voimaloiden purkamiseen ja alueiden kuntoon laittamiseen tarvittava pääoma kerätään ja
josta raha voidaan toiminnan loputtua palauttaa toimijalle mikäli siihen ei ole ollut tarvetta. Tällaisia rahastoja on monella muullakin toimialalla.
– Tuulivoiman ohjaus ja erilainen hallinnointi on vailla toiminnanaikaista ohjausta ja tuulivoimarakentamisesta vastaavat hyvin pitkälti kunnat. Tuulivoimahankkeet ulottuvat hyvin usein useamman kunnan alueelle, eikä kuntien tule yksin voida toimia rakentamisen
päätöksentekijänä, koska se asettaa kunnat jääviin rooliin verotulojen kerääjänä. Nykyisin usean kunnan alueelle ulottuvissa monissa muissa hankkeissa vastuullisena viranomaisena lupa-asioissa toimii alueellinen ELY-keskus. Tuulivoimarakentamisen vahvempi ohjaaminen on siirrettävä kunnista ELY-keskuksille, jolloin myös alueellinen kokonaistarkastelu on vahvempaa eikä hyödynsaajalle (kunnalle) synny jääviyttä. Jääviyskysymys syntyy siis kunnan päättäjien lisäksi kunnassa itsessään, joka on suuri edunsaaja.
– Tuulivoimasuunnittelu ja -kaavoitus tulee perustua tasokkaaseen tietoon ympäristöstä, riittäviin seurantoihin ja muidenkin luontoarvojen, kuin tiukasti laissa määrättyjen lajien huomiointiin suunnittelussa. Useiden laajojen tuulivoima-alueiden yhteisvaikutukset heikentävät ajan myötä myös vähemmän uhanalaisia lajeja, koska alueille syntyy voimakasta metsäalueiden pirstaloitumista ja useita eri häiriötekijöitä.
– Tuulivoima pirstoo huonosti suunniteltuna laajoja maa- ja metsäalueita. Tällaisen pirstaloitumisen lisääntyessä hankkeiden määrän kasvaessa, tuulivoima-alueet muodostavat laajoja yhteisvaikutuksia luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen osalta. Tätä varten tarvitaan kestävää kokonaisarviointia ja -suunnittelua tuulivoima-alueiden sijoittamisessa. On huomioitava laajasti myös ne alueet jonne tuulivoimaa ei tule sijoittaa ja pyrittävä tuulivoiman sijoittaminen sinne, jossa siitä on vähiten haittaa luonnolle ja jossa
energiankäyttö on lähellä tuotantoa. Maankäytön ja luonnon kokonaisvaltaisesti huomioiva puolueeton suunnittelu on kaiken perusta tuulivoiman hyväksyttävyydelle.
– Laajamittakaavaisen tuulivoiman muodostamat luonto- ja ympäristöhaitat mm. luonnon pirstaloituminen huomioiden, tulee kompensoida tuulivoimatoimijan maksamalla ympäristökompensaatiolla sekä määrätty osa kunnalle tulevasta kiinteistöverosta on osoitettava luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen alueella. Luonnonsuojelun edistäminen ja elinympäristöjen kunnostaminen vahventavat alueen monimuotoisuutta ja edistävät lajien lisääntymistä pirstoutuvassa ympäristössä. Tuulivoima ei maankäyttömuotona saa olla esteenä hankealuella suojelualueiden perustamisessa (etusijaoikeutta rajoitettava vuokrasopimuksissa).
– Tuulivoimaa suunnitellaan laajasti lähes kaikkialle ja osa näistä hankkeista jää toteutumatta. On selkeästi osoitettava ne alueet johon tuulivoimaa saa rakentaa. Kuntakohtaisesti ja alueellisesti on määriteltävä ne alueet, jonka tuulivoima-alueet saavat täyttää. Se ei saa ylittää erikseen määriteltyä pinta-alaosuutta. Muussa tapauksessa syntyy tilanne, että käytännössä kaikki alueet ovat tuulivoimarakentamiselle mahdollisia paikkoja. Se vaikuttaa kaikkeen muuhun alueidenkäytön suunnitteluun sekä maanomistajien maiden käytön mahdollisuuksiin tuoden suurta epävarmuutta maanomistajille omaisuutensa käyttömahdollisuuksista ja maankäytön mahdollisuuksista.
– Tuulivoiman lisärakentaminen tulee siis tarvitsemaan nykyisestään selkeästi lainsäädännön muutosta. Ohjaustarve rakentamista koskevissa kysymyksissä on niin suuri, että ilman tuulivoimarakentamista koskevan lainsäädännön aikaan saamista uusille hankkeille ei ole enää edellytyksiä luonnon kantokyvyn osalta alueilla, johon tuulivoimaa runsaimmin ollaan rakentamassa.
Seinäjoella 16.6.2021
Suomen luonnonsuojeluliiton
Pohjanmaan piiri ry:n hallitus
