Ulkomaiset tuulivoimayhtiöt pyrkivät Suomeen innokkaasti, koska Keski-Euroopassa tuulivoiman vastustus on noussut suureksi. Tähän asti tuulivoimaa on rakennettu enimmäkseen harvaan asutuille seuduille kauas kasvukeskuksista. Kilpailu sopivista sijoituspaikoista käy kuitenkin yhä kovemmaksi ja uusia sijoituspaikkoja etsitään yhä lähempää suuria asutuskeskuksia. Tuulivoimaloiden vastustus tulee väistämättä lisääntymään, ja päättäjät joutuvat ottamaan haitoista kärsivien ihmisten ongelmat huomioon.
Tuulivoiman lisärakentamista perustellaan taloudellisilla seikoilla ja ilmastonmuutoksen torjunnalla, ja ympäristölle aiheutuvat seuraukset helposti sivuutetaan. Siksi tuulivoimalat usein sijoitetaan niin lähelle asutusta, että meluhaittoja ei voida välttää. Tuulivoimaloiden rakentamista ja toimintaa ohjaavat säädökset on laadittu vuosia sitten, jolloin nykyisin suunniteltavista 300-metrisistä jopa 10 megawatin tehoisista tuulivoimaloista ei tiedetty vielä mitään.
Tuulivoimaa on pyritty edistämään kunnille tarjottavilla kiinteistöveron korotuksen tapaisilla taloudellisilla kannustimilla, lupaprosessien keventämisellä ja valitusmahdollisuuksien kaventamisella. Lähtökohtana on ollut haittojen torjumisen sijasta velvollisuus sietää haittoja. Kuitenkin ainoa kestävä tapa olisi haittojen syntymiseen vaikuttaminen.
Paras keino olisi muuttaa ympäristönsuojelulakia siten, että kaikki teollisen kokoluokan tuulivoimalat säädettäisiin ympäristöluvanvaraisiksi. Ennen toiminnan käynnistymistä haettava ympäristölupa ohjaisi tuulivoimaloiden sijoittamista niin, että pahimpia meluhaittoja ei pääse syntymään ja antaisi viranomaisille tehokkaammat keinot toimia, jos haittoja kuitenkin syntyy. Ympäristölupa suojaisi asukkaita kohtuuttomilta meluhaitoilta, ja valitukset vähenisivät, koska asukkaat voisivat luottaa siihen, että viranomaiset puuttuvat tilanteeseen, jos tuulivoimayhtiö ei noudata sen toiminnalle määriteltyjä ehtoja.
Mielipidekirjoitus julkaistu useissa lehdissä, mm. Forssan Lehti 24.01.2020.
