DI Aki Kuusela kirjoittaa ympäristöministeriölle:
Arvoisa vastaanottaja,
Pyydän ympäristöministeriötä arvioimaan, onko 11 vuotta vanha tuulivoimaloiden melumallinnusta koskeva ohje YM 2/2014 [1] edelleen riittävä amplitudimodulaation (sykkivän melun) huomioimisessa, vai tulisiko ohjetta tältä osin tarkistaa ja päivittää.
Nykyinen ohje perustuu oletukseen, jonka mukaan amplitudimodulaation vaikutus sisältyy tuulivoimaloiden ilmoitettuihin melupäästön tunnusarvoihin ja ekvivalenttiseen keskiäänitasoon (LAeq). Kansainvälinen tutkimus- ja viranomaiskäytäntö [2-6] kuitenkin osoittavat, että amplitudimodulaatio lisää melun koettua häiritsevyyttä ilman, että keskiäänitaso välttämättä kasvaa, eikä pelkkä energiakeskiarvo siten riitä kuvaamaan todellista meluvaikutusta. Tämän vuoksi useissa vertailumaissa amplitudimodulaatio arvioidaan erikseen, tai sitä varten sovelletaan korjauksia tai lisäarviointimenetelmiä (mm. UK, Ranska, Saksa).
Lisäksi voimassa oleva valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden melutason ohjearvoista (1107/2015) [7] edellyttää 5 §:ssä, että jos tuulivoimalan melu on impulssimaista tai kapeakaistaista, valvonnassa saatuun mittaustulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista ohjearvoihin.
Koska YM 2/2014 -ohje ei edellytä vastaavaa ennakollista huomiointia melumallinnuksessa, se voi johtaa tilanteeseen, jossa lupavaiheen mallinnustulokset ovat lievempiä kuin valvonnassa sovellettava arviointikynnys. Tämä heikentää ennakkoarvioinnin luotettavuutta ja lisää ristiriitojen riskiä lupamenettelyn ja valvonnan välillä.
Ohjeistuksessa käytetty ehtolause “jos tuulivoimalan melu on impulssimaista” muodostaa lisäksi tulkinnallisen ongelman, koska tuulivoimalan melu on rakenteellisesti ja fysikaalisesti lähtökohtaisesti jaksollista ja impulssimaista pyörivien lapojen aiheuttaman säännöllisen painevaihtelun vuoksi. Impulssimaisuus ei siten ole poikkeuksellinen lisäominaisuus, vaan melun peruspiirre, jonka voimakkuus vaihtelee olosuhteiden mukaan. Kun impulssimaisuus esitetään poikkeusehtona, syntyy käytännössä porsaanreikä, jossa melun luonteen aiheuttamaa lisääntynyttä häiritsevyyttä ei huomioida johdonmukaisesti ennakollisessa arvioinnissa eikä valvonnassa, vaikka ilmiö on fysikaalisesti ennakoitavissa.
Myös suomalainen oikeuskäytäntö on täsmentynyt. Vaasan hallinto-oikeus on Pihtiputaan Ilosjoen tuulivoimaloita koskevassa ratkaisussaan (12/2025) [8] korostanut amplitudimodulaation merkitystä meluhaitan arvioinnissa ja todennut, ettei ilmiötä voida sivuuttaa merkityksettömänä arvioitaessa haitan hyväksyttävyyttä tai tarvetta puuttua toimintaan.
Edellä mainituin perustein pyydän ympäristöministeriötä arvioimaan, vastaako YM 2/2014 -ohje melun erityispiirteitä koskevan tutkimustiedon, lainsäädännön ja oikeuskäytännön nykytilaa, ja onko ohjeen päivittäminen tarpeen siten, että ennakollinen melumallinnus vastaa paremmin valvonnassa sovellettavia periaatteita ja asuinympäristöjen terveellisyyden vaatimuksia.
Saatan asian myös ympäristöministerin ja Suomen ympäristökeskuksen tietoon, koska kyse on valtakunnallisesti merkittävästä tutkimustietoon nojaavasta ohjeistuksesta, jolla on vaikutuksia asuinympäristöjen terveellisyyteen ja oikeuskäytäntöön.
Ystävällisin terveisin,
Aki Kuusela, sähkötekniikan DI
29.12.2025
Lähteet:
Ympäristöministeriö 2/2014 – Melumallinnusohje (1)
Ympäristöministeriön ohje tuulivoimaloiden melun mallintamisesta (2014) (https://www.motiva.fi/files/18974/Tuulivoimaloiden_melun_mallintaminen_-_Ymparistohallinnon_ohjeita_2-2014.pdf).
UK:n ohje amplitudimodulaation arviointiin ja korjauksiin ”IOA: A Good Practice Guide to the Assessment and Rating of Amplitude Modulation” (2)
Institute of Acoustics -ohje amplitudimodulaation arviointiin ja korjauksiin (korjaus +3…+5 dB). (https://www.ioa.org.uk/sites/default/files/AMWG%20Final%20Report-09-08-2016_0.pdf)
Ranskan ympäristö- ja meluasetukset (3)
Ranskalainen tuulivoiman meluasetus, jossa amplitudimodulaation kaltainen erityispiirre otetaan erikseen huomioon. (https://www.legifrance.gouv.fr/loda/id/JORFTEXT000024507365/)
Saksan TA Lärm – tekninen ohje melun arviointiin ja korjauksiin (4)
Saksan hallinnollinen meluohje edellyttää korjauksia, kun melussa on impulssimaisia tai toistuvia piirteitä. (https://www.verwaltungsvorschriften-im-internet.de/bsvwvbund_26081998_IG19980826.htm)
Makarewicz & Gołębiewski (2014), ”Amplitude Modulation of Wind Turbine Noise”, https://arxiv.org/abs/1306.2752 (5)
UK Government AM Review (2016), (6)
”Review of the evidence on the response to amplitude modulation from wind turbines (https://www.gov.uk/government/publications/review-of-the-evidence-on-the-response-to-amplitude-modulation-from-wind-turbines)
Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista (1107/2015) (7)
(https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2015/1107)
Vaasan hallinto-oikeus: Pihtiputaan Ilosjoen meluhaitta-asia (12/2025) (8)
Päätös palauttaa asian uuteen käsittelyyn ja korostaa amplitudimodulaation huomioimista meluhaittojen arvioinnissa. (https://www.ksml.fi/paikalliset/9087913)
Teksti julkaistu Aki Kuuselan suostumuksella.
Tykkää meistä facebookissa: https://www.facebook.com/profile.php?id=100080395790841
Seuraa meitä viestipalvelu X:ssä: https://x.com/TuulivoimaR