Sääriippuvaisen sähköntuotannon osuuden kasvaessa kasvaa myös sähköjärjestelmän herkkyys häiriöille. Fingrid on luonut taajuusohjatun häiriöreservin, jonka ytimessä ovat sadat suomalaiset kasvihuoneyrittäjät. Sähkömarkkinoiden uusina toimijoina markkina-aggregaattorit.
Sähköä pitää tuottaa joka hetki yhtä paljon kuin sitä kulutetaan. Jos kulutus on odotettua suurempaa, Fingrid tasapainottaa sähköjärjestelmän ostamillaan sähköreserveillä. Reservejä tarvitaan myös silloin, kun sähköä on verkossa liikaa ja ylimääräinen sähkö on saatava pois. Tämä sähköverkon hienosäätö tehdään käyttöhetkellä.
Linkki Fingrid lehden artikkeliin: https://www.fingridlehti.fi/tervetuloa-reservimarkkinoille-lisaansioita-sahkojarjestelman-tasapainottamisesta/
Taajuusohjattu käyttöreservi on symmetrinen tuote, jossa reservin on pystyttävä sekä ylös- että alassäätöön. Ylössäädöllä tarkoitetaan sähkön tuotannon lisäämistä tai kulutuksen vähentämistä. Vastaavasti alassäädöllä tarkoitetaan sähkön tuotannon vähentämistä tai kulutuksen lisäämistä. Taajuusohjattu häiriöreservi on jaettu erillisiin ylös- ja alassäätötuotteisiin.
Linkki Fingridin tiedotteeseen: https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/reservit-ja-saatosahko/taajuusohjattu-kaytto–ja-hairioreservi/
Rakenteilla ja suunnitteilla olevat hankkeet nostavat tuulivoimakapasiteetin 20 000 MW:iin vuoteen 2030 mennessä. Mutta tuuli muuttaa sähköjärjestelmän aiempaa epävakaammaksi. Hinnan lisäksi heittelehtii tuotannon ja kulutuksen tasapaino. Perinteisten voimalaitosten järeät generaattorit parantavat sähköjärjestelmän kykyä sietää häiriöitä. Tuulivoimaloilla ei ole tätä ominaisuutta. ”Mitä enemmän meillä on tuulivoimaa, sitä herkempi sähköjärjestelmä on häiriöille”, sanoo Fingridin erikoisasiantuntija Mikko Kuivaniemi Suomen Kuvalehdelle.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin taajuusohjattu häiriöreservi tarkoittaa suojaavaa puskuria, joka aktivoituu sähköverkon vakavissa vikatilanteissa.
Häiriöreservin ytimessä ovat sadat suomalaiset kasvihuoneyrittäjät. Keinovalolla viljely talvella kuluttaa valtavasti sähköä. Viljelijät ovat tehneet korvausta vastaan häiriöreservisopimuksia, joiden perusteella valot sammuvat kasvihuoneista häiriötilanteissa.
Linkki Suomen Kuvalehden artikkeliin: https://suomenkuvalehti.fi/tiede-ja-teknologia/kasvihuoneet-estavat-suomea-pimenemasta-jatkossa-taakkaa-voi-siirtya-sahkoautoilijoille/?shared=1243686-490184c6-4
Häiriöreserviin osallistuminen vie sovitusti valot kasvihuoneesta muutaman kerran vuodessa ja tuo tullessaan tuloja tilille, jopa pari tuhatta euroa kuukaudessa. Joukkoon mahtuu myös teollisia toimijoita, kuten sahoja ja prosesseja, jotka kestävät sähkön katkeamisen ilman varoitusta. Katkokset ovat yleensä muutaman minuutin pituisia.
Kasvihuoneet ovat häiriöreservin kärkitoimijoita. ”Lähes kaikkien Suomen suurimpien kasvihuoneiden saaminen osaksi taajuusohjattua häiriöreserviä on ollut yksi hienoimpia reserveihin liittyviä menestystarinoita”, sanoi Fingridin asiantuntija Mikko Kuivaniemi jo vuonna 2019.
Linkki Fingrid-lehden artikkeliin: https://www.fingridlehti.fi/kasvihuoneet-tasaavat/
Uudenlainen toimintatapa muuttaa sähkömarkkinoiden toimijoiden välisiä rooleja. Sähkön kuluttajien ja tuottajien rinnalle ovat nousseet markkina-aggregaattorit, jotka liittävät sähkön tuottajat ja kuluttajat toisiinsa uudella tavalla. Ne liittävät pieniä toimijoita, kuten kasvihuoneita yhdeksi suuremmaksi kokonaisuudeksi. Kymmenet kasvihuoneet merkitsevät kymmeniä megawatteja joustoa. Enää ei ole selkää jakoa sähkön myyjiin ja loppukäyttäjiin.
Linkki Fingrid-lehden artikkeliin: https://www.fingridlehti.fi/hairioreservi-auttaa-poikkeustilanteissa/
Tykkää meistä facebookissa: https://www.facebook.com/profile.php?id=100080395790841
Seuraa meitä viestipalvelu X:ssä: https://x.com/TuulivoimaR
