Kiinteistöjen arvo lähtee laskuun jo silloin, kun tuulivoimahanketta aletaan suunnitella. Tämän seurauksena myös pankkien hyväksymät vakuusarvot alenevat. Tuulivoimateollisuus ei korvaa asukkaiden menetyksiä omaisuusarvoissa.
Kun tuulivoimayhtiöt Ruotsissa hakevat ympäristölupaa, niiden tulee itse osoittaa, että melutaso voimaloiden ympäristössä ei nouse liian korkeaksi. Yhtiöiden palkkaamat konsultit tekevät melulaskelmat Ruotsin ympäristöviranomaisen suosittelemalla Nord2000 -laskentamallilla. Mikään viranomainen ei tarkasta näiden laskelmien totuudenmukaisuutta. Voimaloiden käyttöönoton jälkeisiä tarkistusmittauksia ei yleensä tehdä, tai jos tehdään, mittaukset suorittavat tuulivoimayhtiöiden omat konsultit. Melutasojen toteutumista ei seurata eikä valvota.
Nord 2000 -laskentamalli on tarkoitettu liikennemelun mittaamiseen tasaisessa maastossa. Laskentamallin puutteita pyritään kompensoimaan sillä, että malliin sisältyy useita vapaasti vaihdeltavia parametrejä. Niiden avulla mallinnustulosta voidaan helposti muokata halutunlaiseksi. Tutkimusten mukaan Nord 2000 -laskentamalli antaa 5-7 dB liian alhaisia mallinnustuloksia 1 km etäisyydellä.
Tuulivoiman melumallinnustuloksien esittäminen A-painotuksella (dBA) tarkoittaa sitä, että matalataajuisen äänen osuus suodatetaan pois. Koska tuulivoimamelu on voimakkainta juuri matalilla taajuuksilla, tämä menetelmä antaa virheellisen kuvan tuulivoimaloiden meluvaikutuksista.
Äänen voimakkuutta mitataan desibeleinä (dB) ja ääniaaltojen värähtelyä hertseinä (Hz). Kuuluva ääni on taajuudella 20 – 20 000 Hz. Korkeampitaajuiset ääniä ilmakehä ja maanpinnan vaikutus vaimentaa, mutta matalataajuiset äänet läpäisevät esteet ja leviävät pitkälle. Tuulivoimaloiden ääni poikkeaa luonnon äänistä, se on sykkivää ja matalataajuista. Siksi se koetaan häiritsevämmäksi kuin esim. liikenteen melu jo pienemmillä voimakkuuksilla.
Infraäänen voimakkuuden pitää olla yli 130 dB, jotta sen voisi korvin kuulla. Usein väitetään, että ääni voi olla haitallista vain silloin, jos sen kuulee. Tämä väitteen totuudenmukaisuutta ei ole kuitenkaan tieteellisesti todistettu. Ei tiedetä, minkälainen annos infraääntä on terveydelle vaarallista ja millä tavalla. Joitain tutkimuksia on tehty (mm. Suomi 2021), mutta ne eivät perustu nykyisin suunniteltavien suurten voimaloiden vaikutuksiin. Mittauksilla on kuitenkin todettu jopa 100-120 dB:n infraäänitasoja tuulivoima-alueiden lähellä sijaitsevissa asuinrakennuksissa.
Yksi matalataajuisen melun ominaisuuksia on se, että se lisääntyy sisätiloissa rakenteiden tärinän ja värinän seurauksena. Äänen leviämiseen vaikuttavat ilmakehän olosuhteet, maanpinnan muodot ja voimaloiden sijainti ja niiden tuottaman melun taajuussisältö. Jos näitä tekijöitä ei sisällytetä oikein laskentamalliin, se ei simuloi totuudenmukaisesti melun leviämistä. SoundSim360 -laskentamallilla tehdyt kontrollimittaukset osoittavat, että tämä malli on huomattavasti luotettavampi kuin Nord2000.
Tuulivoimaloiden lähiasukkaiden omissa melumittauksissa on saatu huomattavasti virallisia tuloksia korkeampia mittaustuloksia. Voittoa tavoittelevien tuulivoimayhtiöiden ei pitäisi itse hallita aiheuttamiaan meluvaikutuksia, vaan viranomaisten tulisi niitä valvoa. Meluongelmien laajuus on niin suuri, että ympäristölupia on myönnetty väärillä perusteilla. Ympäristölaki edellyttää, että ympäristölle haitallista toimintaa harjoittavan on käytettävä parasta saatavilla olevaa tekniikkaa. Miksi tämä sääntely ei koske tuulivoimalaitoksia?
Linkki Kvartalin artikkeliin: https://kvartal.se/artiklar/vindkraften-later-mer-an-du-tror/?fbclid=IwY2xjawIw8ipleHRuA2FlbQIxMAABHYzyDgN0YCleHv8JyRGd8Z82i9c3Ybp_8WoY3mQnnFjABNwSHYAJbyR0Fg_aem_GwJpLXiMWDHqDkvWD2IRJA
Tykkää meistä facebookissa: https://www.facebook.com/profile.php?id=100080395790841
Seuraa meitä viestipalvelu X:ssä: https://x.com/TuulivoimaR
