Sivustomme käyttää evästeitä kerätäkseen anonyymiä tilastotietoa sivuston käytöstä. Kerätty data voi sisältää tietoa esimerkiksi laitteestasi, vierailuista sivuista ja vierailusi kestosta. Mitään kerättyä dataa ei voida yhdistää suoraan yksittäiseen henkilöön.
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
On uskomatonta, että aikana, jolloin kaikilla muilla elämänaloilla jo tiedostetaan tarve saada luonnonvarojen ylikulutus kuriin, energiantuotannossa pyritään valtavalla innolla täysin päinvastaiseen suuntaan. Siirtyminen vaihtuvatehoihoiseen, valtavasti tilaa ja materiaaleja ahmivaan matalan hyötysuhteen uusiutuvaan energiaan pakottaa koko yhteiskunnan moninkertaiseen ylikapasiteettiin sekä sähkön tuotannossa että sähkön kuluttamisessa.
Sähkön alkuperäisten tuottajien, tuuli- ja aurinkovoimaloiden lisäksi tarvitaan toinen mokoma tuotantokoneistoa vara- ja säätövoimaan, joka kuitenkin suuren osan ajasta lepää käyttämättömänä. Tarvitaan sähkön varastointikapasiteettia ja tulevaisuudessa jopa tehtaita, jotka muuttavat sähkön vedyksi ja takaisin sähköksi. Tuotannon hajauttaminen kauas kulutuksesta lisää valtavasti sähkönsiirron tarvetta, ja lisää siirtoyhteyksiä myös ulkomaille.
Ollaan innoissaan myös ns. kulutusjoustosta. Kun yhteiskunnan toiminnot joutuvat sopeutumaan vaihtelevaan sähkönsaantiin, ja joustamaan tuotannossaan, tarvitaan suurempi määrä tuotantokapasiteettia samaan tuotantomäärään pääsemiseksi.
Tämä, jos mikä lisää luonnonvarojen ylikulutusta. Pikemminkin ihmiskunnan pitäisi pyrkiä mahdollisimman tehokkaaseen energiantuotantoon ja energiankulutuksen vähentämiseen.
Destia Oy kertoo verkkosivuillaan mm: "Suomen kilpailukyvyn kannalta on oleellista, että sähköjärjestelmässä kyetään yhteensovittamaan vaihteleva sähkön tuotanto ja teollinen sähkön kysyntä. Tämä edellyttää, että kulutusjouston, sähkövarastojen, säätövoiman ja rajasiirtoyhteyksien määrä järjestelmässä kasvaa."
Linkki Destian tiedotteeseen: destia.fi/artikkeli/akkuvarastot-tasapainottavat-tulevaisuuden-sahkojarjestelmaa/?fbclid=IwY2xjaw... ... Lue lisääNäytä vähemmän
2 CommentsKommentoi Facebookissa
Hyvä kirjoitus. 18 v vihreää siirtymää. 18 v nollakasvua. 150 miljardia lisää velkaa. Rahaa siirtyy veroina ja hintojen nousuna Herlineille, Kulvikeille, Ehrnrotheille,,, Tämä loppuu vasta kun Suomi ei pysty edes maksamaan velkojensa korkoja. Hulluuden kärjessä pääministerimme Vety-Petteri ja Elinkeinoelämän Keskusliitto.
Oikein hyvä kirjoitus.
Arviolta 6,5 miljoonan eurooppalaisen ihmisen unihäiriöiden taustalla on melusaaste, joka on useimmiten peräisin liikenteestä tai teollisuudesta.
Vaikka melusaasteen haitat ihmisille ovat olleet tiedossa pitkään, niiden vaikutuksista muihin elollisiin puhutaan harvemmin. Melu aiheuttaa kuitenkin merkittävää vahinkoa myös muille eläinlajeille ja luonnon monimuotoisuudelle. Monille villieläimille kuuloaisti on välttämätön ravinnon löytämiselle. Melu voi häiritä kommunikaatiota lajitoverien kanssa, suunnistamista, pariutumista ja pesintää. Pahimmillaan häiriöillä on ketjureaktion kaltainen vaikutus, joka vaurioittaa koko ekosysteemin haurasta verkostoa.
Linkki Suomen luonnon artikkeliin: suomenluonto.fi/uutiset/emmi-itarannan-kolumni-melusaasteen-vahentamisesta-hyotyvat-kaikki/
TV-KY ry:n kommentti: Tuulivoimamelun haitoista luonnolle ja luonnonvaraisille eläimille puhutaan harvoin. Tuulivoiman eroaa muusta teollisesta toiminnasta moninkertaisen tilantarpeensa vuoksi. Tuulivoimantuotantoalueet ovat tyypillisesti vähintään tuhansien hehtaarien laajuisia ja muodostavat yhtenäisiä melualueita, joiden meluvaikutukset ulottuvat pitkälle tuotantoalueiden ulkopuolellekin.
Tuulivoima myös sijoitetaan lähes aina ennestään hiljaisille alueille, metsiin ja luonnon keskellä. Niinpä tuulivoimasta aiheutuu meluhaittoja valtavalle määrälle luonnonvaraisia eläimiä. Osa lajeista jo nykyisen tutkimustiedon mukaan väistää tuulivoimaloita ja joutuu etsimään uusia elinalueita muualta. Tietoa ja lisätutkimusta kuitenkin tarvittaisiin.
Tätä taustaa vasten on suorastaan yllättävää, miten vähän ympäristöjärjestöt ovat julkisuudessa puhuneet tuulivoiman luonnolle aiheuttamista meluhaitoista. ... Lue lisääNäytä vähemmän
4 CommentsKommentoi Facebookissa
suljetaan kaikki tuulimylly ropellit heti niin luonto ja ihmiset kiittää 👌👌👌👍👍
Vedyn H2 kuljettaminen putkia pitkin ja vedyn varastointi on teknisesti erittäin vaativaa ja kallista teknologiaa. On totaalisen hölmöä kehittää sekundatason sähkölle eli tuulivoimalle joustavuutta vihreällä vedyllä. Parasta on lopettaa tuuliturbiinikenttien rakentaminen tykkänään. Sekundan korjailu vippaskonsteilla tuottaa vain lisää sekundaa. Tuulisähkön puhtaus, päästöttömyys ja uusiutuvuus on kollektiivinen harhakäsitys. Tuulisähkön mitätön merkitys fossiilisten polttoaineiden syrjäyttämisessä ja CO2-päästöjen vähentämisessä on tietysti ankara pettymys ns. ilmastoaktivistille. Tuulivoima on poliittinen ja aatteellinen pelinappula ydinvoimaa vastaan. Rahaa on kulunut pelissä hukkaan valtavia määriä, ja kaistapäinen meno vain jatkuu. Suomessa on 1.950 tuuliturbiinia 210 tuotantokentällä pitkin metsiä. Voimaloiden nimellisteho on 9.000 MW. Niiden vuotuinen käyttökerroin on 0,27. Tuuliturbiinien tuotanto osuu kysyntään tavallisesti välillä 0-40 %. Uudellamaalla on tuulivoimaa 4x2 MW (Hanko) ja 32 % Suomen väestöstä. Björn Wahlroos pitää vetytaloutta huuhaana ja hölynpölynä. Wahlroos tokaisi viime vuonna Seutulassa laumalle toimittajia tyylilleen uskollisena näin: "Mitä helvettiä täällä taas tapahtuu." Kiinalaiset, saksalaiset, tanskalaiset ja amerikkalaiset tuulivoimayhtiöt riehuvat Suomessa kuin kasakat, jotka varastavat kaiken, minkä saa irti helposti. Suomesta on kuulemma tulossa kuitenkin Puhtaan Energian ja Vihreän Vedyn Suurvalta 🙋 🤦. Suomen energiapolitiikka on hokkuspokkusta, simsalabimiä ja abrakadabraa. Enää puuttuu Ootsin harasoo ja Allahu Akbar.
Kaikenlainen liikkuminen autolla, busseilla, junalla, metrolla jne jne vastaavilla tulisi kieltää kaupunkialueilla heti. Taustamelua joka tunkeutuu ihmisten aivoihin on koko ajan yölläkin ja se aiheuttaa jo nyt mittavat mielenterveyshäiriöt.
Tuulivoimaloiden purkamista koskeva lainsäädäntöä valmisteillaan. Vastuu purkuvakuuksien vaatimisesta ja päätösvalta purkamisen laajuudesta aiotaan ehkä siirtää viranomaiselle. Pääkirjoituksessa väitetään, että perustuksia ei tarvitse purkaa, jos niitä ei rikota, mutta väite ei perustu lakiin. Sääntelyä tarvittaisiin myös aurinkovoimahankkeille.
Lapin kansa: Tornion kaupunki on päivittänyt Karhakkamaan tuulivoimahankkeen maanvuokrasopimusta ja sopinut samalla alkuperäisestä sopimuksesta puuttuvista purkuvakuuksista. Vakuus on nyt 110 000 euroa voimalaa kohden.
Suomen uusiutuvat ry:n johtaja Heidi Paalatie sanoo lehdelle, että purkuvakuuksien suuruus riippuu siitä, mitä maanomistaja ja tuulivoimayhtiö ovat sopineet purkamisen laajuudesta maanvuokrasopimuksissa. Joissain sopimuksissa edellytetään vain torniosan purkamista, toisissa on voitu sopia myös perustusten poistamisesta ja alueen maisemoinnista metsänistutuksineen.
2030-luvulla arvioidaan purettavan 180 voimalaa vuodessa. Napakorkeudeltaan 150-metrisen voimalan keskimääräinen purkukustannus on noin 550 000 euroa, jos myös perustus puretaan ja alue maisemoidaan. Jos perustus puretaan vain 1-2 metrin syvyyteen, kustannukset ovat puolet pienemmät. Pienimmät ovat kustannukset, jos perustus vain peitetään.
Ympäristöministeriössä valmistellaan voimaloiden purkamista koskevaa lakia. Tällä hetkellä selvitetään sitä, että purkuvakuuksista sopiminen siirtyisi viranomaiselle. Vakuudet talletettaisiin viranomaiselle, jolle siirtyisi päätösvalta siitä, kuinka paljon tuulivoima-alueelta pitää purkaa.
Tornion kaupunginvaltuutettu Erkki Hurtig on tehnyt valtuustoaloitteen, jossa vaaditaan purku- ja ennallistamisvakuuksien sisällyttämistä tuuli- ja aurinkovoimaloiden kaavoihin ja rakennuslupaehtoihin. (Kooste TV-KY ry).
Linkki Lapin kansan artikkeliin: www.lapinkansa.fi/tuulivoimalan-purkukustannukset-ovat-jopa-satoja-t/12367885
Pääkirjoituksessaan Lapin kansa kirjoittaa, että voimaloiden purkamista koskevan lakihankkeen tarkoituksena on turvata maanomistajan asema laiminlyöntien varalta sekä lisätä tuulivoiman hyväksyttävyyttä, mikä puolestaan mahdollistaisi alan uusia investointeja.
Yksi merkittävä asia on, missä laajuudessa purku- ja ennallistamistyöt velvoitetaan jatkossa tekemään. Nykylainsäädännön mukaan käytöstä poistettu torniosa on purettava, mutta tuulivoimalan perustuksia ei tarvitse purkaa, jos niitä ei rikota.
Pohdittavana on, onko perustusten poistaminen ja alueen ennallistaminen maa- ja metsätalouden kannalta välttämätöntä ja hyödyllistä. Moni maanomistaja suhtautuu kuitenkin kriittisesti ajatukseen, että tuulivoimayhtiö jättäisi tuhansia tonneja raudoitettua betonia, maanalaista infraa ja kaapeleita maahan hänen vastuulleen.
Lakihanke koskee vain tuulivoimaa, mutta aurinkovoimakin tarvitsisi samanlaiset pelisäännöt. (Kooste TV-Ky ry).
Linkki Lapin kansan pääkirjoitukseen: www.lapinkansa.fi/tuulivoiman-vakuusvaatimukset-ovat-muuttumassa-maa/12382181
TV-KY ry:n kommentti: Tuulivoimaa edistävät tahot, jopa jotkin viranomaiset väittävät, että tuulivoimaloiden perustuksia ei tarvitsisi purkaa. Laissa ei kuitenkaan ole pääkirjoituksessa väitettyä määräystä, jonka mukaan perustukset saisi jättää paikoilleen, jos niitä ei rikota. Jätelaki ja muu lainsäädäntö koskee tuulivoimaa samalla tavalla kuin muutakin teollista toimintaa. ... Lue lisääNäytä vähemmän
7 CommentsKommentoi Facebookissa
Hyvä, että perustusten purkaminen ja luonnon ennallistaminen on vihdoin huomioitu, asiaa on selvästi yritetty lakaista maton alle. Teräsbetonit ei todellakaan kuulu luontoon ja tuntuu erikoiselta, että ne saisi jättää sinne. Ydinvoimalaitoksetkin pitää purkaa toiminnan lakattua, niin miksi tuulivoimalat pitäisi jättää purkamatta. Ydinvoimayhtiötkin keräävät varoja ja tekevät purkusuunnitelmat toimintansa ajan tulevaa purkamista varten. Tuulivoimasta purkurahat pitäisi tosin kerätä johonkin rahastoon, ettei ne purkutöiden lähestyessä katoa yrityskaupoissa tai konkurssissa, jolloin purkaminen jää muiden vastuulle ja silloinkin se pitäisi ensisijaisesti olla maanomistajan.
Entäs ydinvoimahankkeet? Mitä niihin sanotte? Yhtään ydinvoimamalaa ei ole Suomeen rakennettu ilman valtion valtavaa tukea eikä rakenneta. Ja Hanhikivestä tuli valtavat tappiot - kukahan ne maksaa? Ja ydinvoimalaitoksen purku ja jälkisiivouskustannukset on aivan erli luokkaa kuin tuulivoimaloiden - kertkaahan kuka ne maksaa!
On se kumma, kun käytettyjä kiuaskiviäkään ei sais heittää luontoon, mutta tuollaisen käytöstä poistetun järkälemäisen betonimurikan sais jättää paikoilleen.
View more comments