Tuulivoimaa pidetään ympäristöystävällisenä sähköntuotantomuotona, ja tätä näkemystä perustellaan yleisesti tuulivoimatuotannon päästöttömyydellä. Suomen tuulivoimayhdistys ry kirjoittaa verkkosivuillaan, että ”tuulivoimalla tuotetusta sähköstä ei synny päästöjä ilmaan, maahan tai vesistöihin”, ja sama näkemys toistuu jossain muodossa kaikissa tuulivoimaa edistävissä kannanotoissa ja puheenvuoroissa. Tuulivoiman päästöttömyyteen viitataan myös jokaisen tuulivoimahankkeen ympäristöselvityksissä.

Näkemys perustuu kuitenkin liian suppeaan päästö -käsitteeseen, päästöillä tarkoitetaan tässä yhteydessä pelkästään hiilidioksipäästöjä. Termiä ”päästö” on alettu käyttää tässä suppeammassa merkityksessä ilmastokeskustelun yleistyessä ja erityisesti tuulivoiman yhteydessä. Tuulivoimantuotannosta aiheutuu kuitenkin monenlaisia päästöjä.

Mitä sana päästö tarkoittaa suomen kielessä?

Kielitoimiston verkkosanakirja määrittelee päästön mm. ”luontoon päästetyksi teollisuus- ym. jätteeksi ja saasteeksi”.

Tieteen termipankista löytyy seuraava päästön määritelmä: ”Ihmisen toiminnasta johtuva aineen tai energian ei-toivottu siirtymä päästölähteestä ympäristöön”.

TEPA-termipankki (Erikoisalojen sanastojen ja sanakirjojen kokoelma – Sanastokeskus) taas määrittelee päästö-sanan seuraavasti: ”Päästö (emissio) on ihmisen toiminnasta aiheutuva aineen tai energian epätoivottu siirtymä lähteestä ympäristöön. Päästöt voidaan jaotella eri alaryhmiin päästön olomuodon, leviämiskohteen, päästölähteen, päästön valvottavuuden ja päästön jatkuvuuden mukaan.”

Ilmastokeskustelussa päästöillä tarkoitetaan vain kasvihuonekaasupäästöjä:

Hiilineutraalisuomi.fi -sivustolla avataan keskeisiä ilmastovaikutuksiin liittyviä käsitteitä. Päästölähde on sivuston mukaan ”mikä tahansa prosessi, toiminta tai mekanismi, joka aiheuttaa kasvihuonekaasujen (kuten hiilidioksidin), aerosolien tai kasvihuonekaasun esiasteen päästöjä ilmakehään. Päästölähteiden määrä ilmaistaan päästöinä”.

Tilastokeskus toteaa verkkosivuillaan sanan päästö määrittelyn yhteydessä seuraavaa: ”Ihmiskunta lisää kaiken aikaa ilmakehän kasvihuonekaasujen määrää. Lämmitysvaikutukseltaan merkittävin kaasu on hiilidioksi (CO2), josta valtaosa on peräisin fossiilisten polttoaineiden – öljyn, kivihiilen ja maakaasun – käytöstä. ”

Ympäristönsuojelulain mukainen päästö -käsite:

Ympäristönsuojelulaissa (5 §) ”päästöllä tarkoitetaan ihmisen toiminnasta aiheutuvaa aineen, energian, melun, tärinän, säteilyn, valon, lämmön tai hajun päästämistä, johtamista tai jättämistä yhdestä tai useammasta kohdasta suoraan tai epäsuorasti ilmaan, veteen tai maaperään”.

Ympäristön pilaantumisella tarkoitetaan ympäristönsuojelulaissa ”sellaista päästöä, jonka seurauksena aiheutuu joko yksin tai yhdessä muiden päästöjen kanssa esim. terveyshaittaa, haittaa luonnolle ja sen toiminnoille, ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä, ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä tai muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta”.

Lisäksi ympäristönsuojelulaissa tarkoitetaan ”ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavalla toiminnalla laitoksen perustamista tai käyttämistä sekä siihen liittyvää toimintaa taikka alueen käyttämistä tai toiminnan järjestämistä siten, että siitä saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista”.

Tuulivoimantuotannon aiheuttamat päästöt ympäristönsuojelulain näkökulmasta:

Tuulivoimantuotanto teollisen kokoluokan tuulivoimaloilla on ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa, koska tuulivoimaloiden toiminnasta saattaa aiheutua ilmaan ja jossain tapauksissa myös maaperään tai veteen ympäristönsuojelulain 5 §:ssä tarkoitettuja päästöjä.

Melu on merkittävin tuulivoiman aiheuttama päästö, josta aiheutuu haittaa luonnolle ja sen toiminnoille, koska Suomessa tuulivoimalat sijoitetaan pääsääntöisesti luontoalueille. Tuulivoimasta aiheutuu lähes poikkeuksetta myös ympäristön yleisen viihtyisyyden ja usein myös erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä. Samoin luontoympäristöön sijoitettavat tuulivoimahankkeet vähentävät ympäristön soveltuvuutta virkistyskäyttöön. Liian lähelle asutusta ja olemassa olevia elinkeinoja sijoitettavat tuulivoimahankkeet aiheuttavat kiistatta vahinkoa ja haittaa yksityiselle omaisuudelle kiinteistöjen arvon alentumisena ja elinkeinojen toimintaedellytysten kaventumisena. Liian lähelle asutusta sijoitettavista tuulivoimahankkeista aiheutuu viihtyvyys- ja pahimmassa tapauksessa terveyshaittoja.

Lapojen pyörimisen aiheuttama valon ja varjon vilkkuminen eli välke on myös ympäristönsuojelulaissa tarkoitettu päästö. Samoin päästöksi on luettava lentoestevalojen aiheuttama valopäästö, josta voi olla ennestään pimeässä luontoympäristössä merkittäviä vaikutuksia luonnonvaraisille eläimille.

Tuulivoimaloiden rungosta maaperään ja sitä kautta lähialueen asuntojen rakenteisiin välittyvä värinä ja tärinä on myös ympäristönsuojelulaissa tarkoitettu päästö.

Tuulivoimaloiden lavat altistuvat vuosien ja vuosikymmenten aikana valtaville voimille ja ankarille sään vaikutuksille. Tuulen, sateen, salamoiden ja jään lisäksi ilmassa on myös epäpuhtauksia, jotka aiheuttavat lavoille voimakasta eroosiota. Eroosiota syntyy, kun ilman vesipisarat kohtaavat kovalla nopeudella liikkuvan lavan etuosan ja vähitellen kuluttavat pinnoitetta. Lapojen eroosiota voidaan havaita jo 2-3 vuoden kuluttua niiden asentamisesta. Lähde: Tuomas Tyni: Tuulivoimalan lapojen suunnittelu, lapojen vauriot ja niiden syntymekanismit, Tampereen yliopisto, huhtikuu 2019.

Eroosion seurauksena lavoista irtoavia ja ympäristöön joutuvia hiukkasia voidaan pitää myös ympäristönsuojelulain tarkoittamina päästöinä. Norjalaisessa tutkimuksessa on todettu, että yhdestä tuulivoimalasta näitä hiukkasia voi joutua ympäristöön jopa 62 kiloa vuodessa. Lähde: Asbjorn Solberg, Bård-Einar Rimereit, Jan Erik Weinbach, Leading Edge erosion and pollutution form wind turbine blades, heinäkuu 2021.

Myös nykyinen menettely, jossa tuulivoimalan perustukset jätetään paikoilleen voimaloiden purkamisen jälkeen, – sen lisäksi, että se on jätelainsäädännön vastaista – on myös ympäristönsuojelulain vastaista. Perustusten jättämistä maaperään voidaan pitää ympäristönsuojelulain tarkoittamana päästönä, koska kyse on lainkohdan sanamuodon mukaisesta luontoon kuulumattoman aineen jättämisestä maaperään.

Tuulivoimaloille sattuu maailmalla vuosittain kymmenittäin erilaisia onnettomuuksia, rikkoja ja tulipaloja, joiden yhteydessä maaperään ja ilmaan pääsee erilaisia voiteluaineita, kemikaaleja ja kaasuja. Tuulivoimaloiden määrän lisääntyessä lisääntyy erilaisten havereiden todennäköisyys myös Suomessa, ja niiden yhteydessä vapautuneita haitallisia aineita voidaan pitää myös ympäristönsuojelulaissa tarkoitettuina päästöinä.

Tuulivoiman tuotanto ei ole edes hiilidioksidipäästötöntä. Tuulivoimaloiden rakentamisesta ja rakentamiseen käytettävien materiaalien edellyttämästä kaivostoiminnasta aiheutuu hiilidioksipäästöjä. Niitä aiheutuu myös tuulivoimaloiden huollosta sekä purkamisesta ja purkumateriaalin käsittelystä. Tuulivoimatuotannon vaihtelun vuoksi välttämätön säätövoima aiheuttaa myös hiilidioksidipäästöjä, jos säätövoiman tuotantoon käytetään fossiilisia polttoaineita.

Kaikilta tuulivoimahankkeilta tulisi edellyttää ympäristölupaa:

Tuulivoimaloiden toiminnasta aiheutuu ympäristönsuojelulaissa tarkoitettuja päästöjä, joista aiheutuu samassa lainkohdassa mainittuja seurauksia, joten kyse on ympäristönsuojelulaissa tarkoitetusta ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta, jolla tulee olla ympäristölupa.

Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry, lokakuu 2022