Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry:n kirjoitus Luoteis-Lappi -lehdessä:

Hirvasjärven tuulivoimahankkeen yleisötilaisuudesta kertovan uutisanalyysin otsikon mukaan päättäjät joutuvat pohtimaan, ovatko tuulivoimaeurot oikeassa suhteessa aiheutuvaan mielipahaan (Luonteis-Lappi 4.12.).

Vaikka artikkelissa tuotiin ansiokkaasti esille erilaisia tilaisuudessa nousseita näkemyksiä, otsikon varmaankin tahaton sanavalinta kuvastaa osuvasti sitä, miten tuulivoimaa tässä maassa edistetään.

Sanojen käyttö on vallan käyttöä, ja sanavalinnat ovat tehokas keino muokata suuren yleisön mielipiteitä. Tuulivoimaa edistävässä viestinnässä asioista ei puhuta niiden oikeilla nimillä, vaan käytetään johdattelevia ja suorastaan harhaanjohtavia ilmaisuja. Jo pelkästään tuotantoalueiden nimittäminen ”tuulipuistoiksi” on hyvä osoitus siitä.

Tuulivoimaa sanotaan sen tarkemmin perustelematta ”ympäristöystävälliseksi” tavaksi tuottaa sähköä, korostetaan vahvasti hyötyjä ja pyritään vähättelemään haittoja. Tai eihän haitoista usein edes puhuta, vaan ainoastaan asukkaiden kokemista ”huolista” tai ”peloista”, joita pitää hälventää jakamalla heille ”oikeaa” tietoa. Kyse ei ole todellisista vaikutuksista, vaan jostain, mitä tapahtuu ihmisten pään sisällä. Mielipahasta.

Media on omaksunut nämä tuulivoimaa edistävät sanavalinnat varsin suoraan, ja käyttää niitä usein sellaisenaan tuulivoimaa koskevassa uutisoinnissa.

Myös kunnissa tuulivoimakeskustelu keskittyy vahvasti taloudellisiin seikkoihin. Se on luonnollistakin, onhan kunnat ostettu tuulivoimalle suopeiksi kiinteistöverohyödyillä ja niiden erikoisasemalla valtionosuuden tasauksessa. Kuntien tuulivoimapäätökset perustuvat ensisijaisesti lähivuosina odotettaviin kiinteistöverotuloihin, ja pitkäaikaiset ihmisille ja ympäristölle aiheutuvat seuraukset jäävät helposti sivurooliin.

Siitä syystä myös haittoja koskeva keskustelu yritetään usein palauttaa taloudelliseksi kysymykseksi. Haitoille yritetään löytää rahallinen arvo sen arvioimiseksi, ovatko hyödyt ja haitat oikeassa suhteessa keskenään. Jos nyt sellaiseen arviointiin edes ryhdytään.

Paljon puhutaan myös tuulivoiman paikallisesta hyväksynnästä, ja siitä, millä hinnalla se on ihmisiltä ostettavissa. Niin tässäkin tapauksessa, kun kysellään, onko kylässä tietä, jonka yhtiö voisi parantaa sosiaalisen hyväksyttävyyden kohentamiseksi. Tältä hankkeelta ”sosiaalinen toimilupa” näyttää kuitenkin puuttuvan, kuten Teija Keskolankin kirjoituksesta voi päätellä (Luoteis-Lappi 11.12.)

Asukkaiden näkökulmasta on olemassa rahaa suurempia arvoja, eivätkä kaikki arvot ole rahalla mitattavissa. Hyvä esimerkki tällaisista arvoista on se, mitä voimalahanke tekee pienten kylien ihmisten välisille suhteille. Kaikkialla, mihin tuulivoimaa aletaan suunnitella, se rikkoo ihmisten välisiä suhteita ja jakaa heidät kahteen leiriin, hyötyjiin ja haitankärsijöihin.

Rahalla voi ostaa hyväksyntää vain tiettyyn rajaan asti.

Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry

Linkki kirjoitukseen: https://www.luoteis-lappi.fi/artikkeli/mielipide-mielipaha-ja-muut-sanavalinnat-vahattelevat-tuulivoiman-haittoja

Linkki uutisanalyysiin: https://www.luoteis-lappi.fi/artikkeli/uutisanalyysi-paattajat-joutuvat-pohtimaan-ovatko-tuulivoimaloiden-kunnalle-tuomat-eurot-oikeassa

Linkki Teija Keskolan kirjoitukseen: https://www.luoteis-lappi.fi/artikkeli/mielipide-luotan-etta-11-valtuutettua-aanestaa-tuulimyllyja-vastaan

Tykkää meistä facebookissa: https://www.facebook.com/profile.php?id=100080395790841

Seuraa meitä viestipalvelu X:ssä: https://x.com/TuulivoimaR