Ikaalisten kaupungin hallintoelimissä on menossa erikoinen tapahtumasarja, jossa ulkopuoliset tahot ovat pyrkineet jälkeenpäin vaikuttamaan elinympäristölautakunnan päätökseen kehottaa tuulivoimayhtiö hakemaan suunnittelemalleen hankkeelle ympäristölupaa ennen voimaloiden käyttöönottoa. Aamulehti uutisoi aiheesta laajalla artikkelilla.

Linkki Aamulehden artikkeliin: https://www.aamulehti.fi/pirkanmaa/art-2000011541054.html

Linkki artikkelikoosteeseen: https://www.facebook.com/permalink.php?story_fbid=pfbid0Lofja8D5DW6gkgVTVUfzMKPMEsRrE1uLUDv7Js7bZ5Bb4zZf7CrZaikYXgPbGDwWl&id=100080395790841

Lähetimme Aamulehdelle kirjoituksen, jossa toimme esille asiaan liittyviä oikeudellisia näkökohtia. Lehti ei julkaissut kirjoitustamme, joten julkaisemme sen tässä:

Tuulivoiman ympäristöluvasta ja itseoikaisumenettelystä

Ikaalisten elinympäristölautakunnan syyskuista päätöstä kehottaa tuulivoimayhtiötä hakemaan suunniteltavalle hankkeelle ympäristölupaa ennen voimaloiden käyttöönottoa seuranneessa erikoisessa tapahtumasarjassa (AL 10.10.) on kyse enemmästä, kuin päätöksentekijöiden välisestä kiistasta. Ensisijaisesti siinä on kyse ympäristönsuojeluviranomaisena toimivan elinympäristölautakunnan laissa säädetyn toimivaltansa puitteissa tekemään päätökseen jälkeenpäin kohdistuvasta vaikuttamisesta.

Tuulivoimayhtiö on vaatinut päätöksen poistamista ja korvaamista uudenlaisella päätöksellä, ja elinympäristölautakunnan jäsenet kokevat tulleensa asiassa painostetuiksi kaupungin muiden toimielinten taholta.

Tuulivoimayhtiöllä on kyllä lakiin perustuva oikeus vaatia päätöksessä olevan virheen korjaamista hallintolain mukaisella menettelyllä, mutta päätösvalta menettelyyn ryhtymisestä on päätöksen tehneellä viranomaisella, eli elinympäristölautakunnalla. Lautakunnassa esittelijänä toimivalla viranhaltijalla on velvollisuus valmistella asia ja tehdä päätösesitys, mutta lautakunta päättää.

Muilla kaupungin toimielimillä, kuten hallituksella tai valtuustolla, niiden jäsenillä tai viranhaltijoilla ei ole toimivaltaa vaatia päätöksen korjaamista tai pyrkiä muulla tavalla vaikuttamaan lautakunnan päätöksentekoon.

Päätöksen korjaamismenettelystä eli ns. itseoikaisusta säädetään hallintolain 50 ja 52 pykälissä. Korjaamisasian voi panna vireille viranomainen oma-aloitteisesti tai asianosainen, mutta täysin ulkopuolinen ei voi vaatia lautakunnan päätöksen korjaamista.

Menettelyvirheestä johtuva päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää tämän suostumusta. Tuulivoimayhtiön suostumusta ei tässä tapauksessa tarvittane, mutta on kyseenalaista, voitaisiinko ilman lähinaapureiden suostumusta muuttaa päätöstä niin, että kehotus hakea ympäristölupaa peruttaisiin. Sellainen päätös aiheuttaisi vahinkoa naapureille mahdollisina haitankärsijöinä.

Tuulivoimatoiminnalla tulee ympäristönsuojelulain 27 §:n 2 momentin 3-kohdan mukaan olla ympäristölupa, jos voimaloiden toiminnasta saattaa aiheutua naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta esimerkiksi melun tai välkkeen johdosta.

Mikäli edellytysten ympäristöluvan tarpeelle arvioidaan olevan olemassa, ympäristönsuojeluviranomainen voi kehottaa tuulivoimayhtiötä hakemaan ympäristölupaa ennen voimaloiden käyttöönottoa. Lopullisesti ympäristöluvan tarpeen täyttyminen tulee kuitenkin ratkaistavaksi vasta ympäristölupahakemuksen käsittelyn yhteydessä.

Suunniteltavan tuulivoimahankkeen saattaminen ympäristölupavalvonnan piiriin on kaupungin edun mukaista. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tuulivoimaloiden haittavaikutuksiin voidaan toiminnan aikana puuttua ainoastaan ympäristölupamääräyksillä. Ilman ympäristölupaa viranomaisella ei ole siihen keinoja, vaikka terveydensuojelulaki velvoittaa ryhtymään toimenpiteisiin viivytyksettä.

Ympäristölupaa voidaan vaatia myös jälkeenpäin, toteutuneiden haittojen vuoksi ns. hallintopakkomenettelyllä, mutta silloin prosessi ei yleensä onnistu ilman useita oikeudenkäyntejä, ja vie siksi käytännössä 5-10 vuotta.

Tuulivoimayhtiöllekään ei ole ympäristöluvasta mitään haittaa, jos toiminta pysyy lain ja lupaehtojen mukaisena, mutta asukkaita ympäristölupa suojaa ennakolta terveyttä vaarantavilta meluhaitoilta.

Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry

Oivaseutu uutisoi elinympäristölautakunnan uudessa kokouksessa tekemää päätöstä, jossa lautakunta päätti tuulivoimayhtiön vaatimuksen mukaisesti, että se käynnistää itseoikaisumenettelyn. Pöytäkirjantarkastaja ei kuitenkaan hyväksynyt pöytäkirjaa, koska siihen oli lisätty myös ympäristöluvan hakemisesta koskevan päätöksen peruminen, josta kokouksessa ei päätetty.

Linkki: https://oivaseutu.fi/artikkelit/paatos-tevaniemen-tuulivoimaloiden-ymparistoluvasta-ei-ole-viela-tiedossa-tarkastaja-ei-hyvaksy-poytakirjaa/

Lähetimme Oivaseudulle seuraavan kirjoituksen, jota lehti ei kuitenkaan julkaissut:

Pöytäkirjaan ei voida kirjata sellaista, mitä ei ole päätetty

Elinympäristölautakunnan syyskuinen päätös kehottaa Tevaniemen tuulivoimatoimijaa hakemaan hankkeelle ympäristölupaa ennen voimaloiden käyttöönottoa tuli lautakunnassa uudelleen esille yhtiön vaadittua päätöksen korjaamista ns. itseoikaisumenettelyllä (Oiva 10.10.).

Esittelijänä toimineen ympäristönsuojelusihteerin päätösesityksen mukaan ”elinympäristölautakunta ottaa 3.9.2025 § 25 päätöksen uudelleen käsiteltäväksi hallintolain 50 ja 52 §:n mukaisesti päätöksen korjaamiseksi ja itseoikaistavaksi”. Muutosehdotus, jonka mukaan korjaamismenettelyyn ei ryhdytä, hävisi äänestyksessä.

Pöytäkirjassa kyseiseen päätöskohtaan oli kuitenkin lisätty voittaneen päätösehdotuksen jatkoksi maininta, jonka mukaan elinympäristölautakunta olisi lisäksi päättänyt, että toiminnanharjoittajaa ei velvoiteta hakemaan ympäristölupaa ennen voimaloiden käyttöönottoa.

Tätä kirjausta pöytäkirjantarkastaja ei kuitenkaan hyväksynyt kokouksessa päätetyn vastaisena.

Hallintolaissa säädetyllä asiavirheen korjaamis- eli ns. itseoikaisumenettelyllä tarkoitetaan päätökseen sisältyneen virheen korjaamista päätöksen tehneen viranomaisen uudella päätöksellä. Korjaaminen voi tapahtua viranomaisen omasta aloitteesta tai asianosaisen vaatimuksesta. Viranomaisella ei ole kuitenkaan laissa säädettyä velvollisuutta päätöksen korjaamiseen, vaan se ratkaisee itse, ryhtyykö se korjaamismenettelyyn vai ei.

Päätöksessä ollut asia- tai menettelyvirhe korjataan siten, että asia käsitellään ja ratkaistaan kokonaan uudelleen, ja se edellyttää, että viranomainen ensin poistaa virheellisen päätöksensä.

Asiayhteyksistä ei ilmene, että näin olisi toimittu 1.10. pidetyssä kokouksessa. Näitä toimenpiteitä ei sisältynyt esittelijän päätösehdotukseen, eikä sellaisia ole väitetty esitetyn kokouksen aikanakaan.

Vaikka laissa ei ole säädöksiä pöytäkirjan sisällöstä, yleisen käytännön mukaan kunnan toimielinten pöytäkirjoihin kirjataan kokouksissa tehdyt päätökset. Vaikka puheenjohtajan näkemys ratkaiseekin, jos kokouksen kulusta on erimielisyyttä, pöytäkirjaan ei voida jälkeenpäin lisätä sellaista, mitä ei ole kokouksessa esitetty tai päätetty.

Pöytäkirjan tehtävänä on päätöksiä koskevan tiedon säilyttämisen ja jakamisen lisäksi myös oikeussuojan varmistaminen. Pöytäkirja nauttii ns. julkista luotettavuutta: asian katsotaan olevan niin kuin se on merkitty pöytäkirjaan, jollei muuta näytetä.

Oikeussuojan kannalta on äärimmäisen tärkeää, että pöytäkirjaan kirjatut asiat ovat oikein.

Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry

Lähteet:

Hallintolaki 434/2003

Kuntalaki 410/2015

Ympäristönsuojelulaki 527/2014

Kuntalaki – tausta ja tulkinnat, Heikki Harjula, Kari Prättälä, Helsinki 2015

Hallintolaki ja hyvän hallinnon takeet, Olli Mäenpää, Keuruu 2017

Ympäristönsuojelulainsäädäntö, Kuusiniemi Kari (toim.) ym., Porvoo 2015

Tykkää meistä facebookissa: https://www.facebook.com/profile.php?id=100080395790841

Seuraa meitä viestipalvelu X:ssä: https://x.com/TuulivoimaR