Keskisuomalainen julkaisi aiheesta laajan artikkelin 23.5.2025:
Petäjävedellä hyväksyttiin kesällä 2024 11 tuulivoimalan osayleiskaava, josta on vireillä neljä valitusta Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa. Tänä keväänä Museovirasto ja Petäjäveden kunta saivat Unescon maailmanperintökeskukselta postia, jonka mukaan horisonttiin suunnitellut tuulivoimalat voivat vaikuttaa vanhan kirkon asemaan maailmanperintöluettelossa.
Keskuksen lausunnossa todetaan, että tuulivoimalat Petäjäveden kirkon maisemassa vaikuttavat sen ”poikkeukselliseen yleismaailmalliseen arvoon”, joka on keskeinen peruste sille, että kirkko on vuonna 1994 hyväksytty Unescon maailmanperintöluetteloon. Unesco kehottaa tutkimaan vaihtoehtoista sijaintia tuulivoimahankkeelle. Lausunnossa ei kuitenkaan suoraan sanota, miten vanhan kirkon maailmanperintöstatukselle käy, voidaanko luokitus purkaa tai muuttaa ”vaarantuneeksi”.
Kaavoituksen aikana tuulivoimaloiden vaikutusta vanhan kirkon maisemaan selvitettiin, ja YVA-menettelyn yhteydessä tehtiin HIA-selvitys (Heritage Impact Assessment), jossa arvioitiin, miten tuulivoimalat vaikuttavat vanhan kirkon maailmanperintöarvoon. Tuulivoimayhtiön Swecolla teettämässä selvityksessä todettiin, että ei mitenkään tai ei ainakaan liian häiritsevästi.
Museovirasto lausui kuitenkin kantanaan kaavaan, että tuulivoima-alueen sijoittelu on huonosti harkittu ja lähetti HIA-selvityksen Unescolle. Unescon asiantuntijaorganisaatio Icomosilta tilatussa selvityksessä todettiin, että HIA-selvitys arvioi tuulivoimahankkeen merkitystä lähinnä turistimaisemalle sen sijaan, että siinä olisi keskitytty kirkon poikkeukselliseen yleismaailmalliseen arvoon (Outstandig Universal Value), johon ympäristön huomioimisella on perustavanlaatuinen merkitys.
Petäjäveden vanha kirkko on hyväksytty maailmanperintökohteeksi nimenomaan ainutlaatuisen pohjoiseurooppalaisen puukirkkojen arkkitehtuuriperinteen vuoksi. Lisäksi kirkon arvoa tukee lähiympäristö, kuten hautausmaa ja suojavyöhykkeeseen kuuluva järvimaisema peltoineen. Icomos huomauttaa, että suojavyöhykettä laajemman maiseman vaikutusta ei voida poissulkea, eikä yhdy HIA-selvityksessä esitettyyn arvioon, että tuulivoimalat eivät vaikuttaisi maailmanperintökohteen arvoon.
Tuulivoimakaavasta ovat valittaneet Petäjäveden vanhan kirkon säätiö, Petäjävesi-seura, Petäjäveden seurakunta ja joukko kuntalaisia. Vanhan kirkon säätiön varapuheenjohtaja Päivi Koskenranta sanoo, että Unescon lausunto on painava, ja sitä olisi ollut syytä odottaa ennen kaavan hyväksymistä valtuustossa. Museoviraston kulttuuriympäristöpalvelujen osastonjohtaja Ulla Salmela sanoo, että jos valitukset hylätään, kaava saa lainvoiman eikä sitä voi perua.
Linkki Keskisuomalaisen artikkeliin: https://www.ksml.fi/paikalliset/8542321
Suomessa on seitsemän Unescon maailmanperintökohdetta, joista kuusi on kulttuurikohteita ja yksi luontokohde. Jokainen edustaa yleismaailmallisesti erityisen arvokasta kulttuuri- tai luonnonperintöä. Maailmanperintökohteet ovat seuraavat: Suomenlinna, Vanha Rauma, Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäki, Struven astemittausketju ja Merenkurkun saaristo.
Linkki: https://www.museovirasto.fi/fi/tietoa-meista/kansainvalinen-toiminta/maailmanperintokohteet-suomessa
Petäjäveden vanha kirkko on yksi maailman 1223:sta Unesco-kohteesta, se valittiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 1994 kolmantena Suomen seitsemästä kohteesta. Keskisuomalaisten talonpoikien vuosina 1763-1765 veistämä kirkko nostettiin maailmanperintöluetteloon pohjoismaisen puukirkkoarkkitehtuurin pitkän perinteen esimerkkinä.
Linkki: https://petajavesioldchurch.fi/unesco/
Tykkää meistä facebookissa: https://www.facebook.com/profile.php?id=100080395790841
Seuraa meitä viestipalvelu X:ssä: https://x.com/TuulivoimaR
