Ympäristölupajärjestelmän tarkoituksena on saattaa ympäristölle mahdollisesti haittaa aiheuttavat toiminnat ennakkovalvonnan alaiseksi. Lupamääräysten asettamisella varmistetaan, että toiminta täyttää sille lainsäädännön ja muun sääntelyn asettamat vaatimukset. Lupamääräyksillä mahdollistetaan toiminnan harjoittaminen siten, että siitä ei aiheudu ympäristölle terveyshaittaa tai muuta ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua kiellettyä seurausta.
Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tuulivoimaloiden aiheuttamia melu- ja välkehaittoja on mahdollista säädellä ja hallita ainoastaan ympäristölupamääräyksillä, ei esimerkiksi ympäristönsuojelulain 180 §:n mukaisilla yksittäisillä määräyksillä.
Tuulivoimahankkeita ei kuitenkaan ole ympäristönsuojelulaissa säädetty yleisesti ympäristöluvanvaraisiksi, kuten muut vastaavia vaikutuksia aiheuttavat teolliset toiminnat, mutta tuulivoimaloillakin on oltava tapauskohtainen ympäristölupa, jos niiden toiminnasta saattaa aiheutua naapuruussuhdelaissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa on naapuruussuhdelain mukaisesti otettava huomioon paikalliset olosuhteet, haitan voimakkuus ja kesto, sekä se, voidaanko kyseessä olevaa haittaa ylipäätään pitää alueella tavanomaisena ja odotettavana. Meluhaitan tavanomaisuutta arvioitaessa ratkaisevaa on myös alueen luonne, mm. se, onko kyse kaupunkimaisesta ympäristöstä vai hiljaisesta maaseutualueesta.
Tuulivoimatoiminnan ympäristöluvan tarve määräytyy voimaloiden melu- ja välkevaikutusten perusteella, mutta jos ympäristölupa on todettu tarpeelliseksi, lupamääräyksillä voidaan säädellä myös monia muita sellaisia tuulivoimaloiden toiminnasta aiheutuvia seurauksia, joihin ei voida kaavamääräyksillä ja rakennuslupaehdoilla vaikuttaa. Ympäristöluvassa voidaan vaadittavien melu- ja välketasojen lisäksi antaa määräyksiä mm. turvallisuuteen, ympäristön pilaantumiseen, jätehuoltoon ja luontovaikutuksiin liittyvistä seikoista, sekä määräyksiä toiminnan tarkkailusta ja raportoinnista, ja menettelystä häiriö- ja poikkeustilanteissa, toiminnan muuttuessa ja toimintaa lopetettaessa.
Ympäristöluvan tarpeesta säädetään ympäristönsuojelulain 27 §:n 2 momentin 3-kohdan perusteella. Tuulivoimaloilla tulee olla ympäristölupa, mikäli niiden toiminnasta saattaa aiheutua naapuruussuhdelain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Jos ympäristöluvan tarpeen arvioidaan olevan olemassa, ympäristönsuojeluviranomainen voi kehottaa toiminnanharjoittajaa hakemaan ympäristölupaa ennen voimaloiden käyttöönottoa. Ympäristöluvan tarve tulee kuitenkin lopullisesti ratkaistavaksi vasta siinä vaiheessa, kun viranomainen ratkaisee ympäristölupahakemuksen. Ennen ympäristölupahakemuksen jättämistä ei siten voida oikeudellisesti sitovalla tavalla ratkaista, että ympäristöluvan tarvetta ei ole.
Ympäristölupaa voidaan edellyttää myös toiminnan aikana todettujen haittojen vuoksi ns. hallintopakkomenettelyllä. Toiminnan aikana luvan voimaan saaminen on kuitenkin nykylainsäädännöllä erittäin monimutkainen ja vaikea prosessi, joka ei yleensä onnistu ilman useita oikeudenkäyntejä, ja silloin ympäristöluvan voimaan saaminen viekin käytännössä vähintään 5-10 vuotta. Prosessin aikana tuulivoimaloiden melu- ja välkehaittoihin ei voida vaikuttaa millään keinolla.
Tulee kuitenkin muistaa, että mikäli tuulivoimaloiden toiminnasta aiheutuu sellaista melua tai välkettä, että siitä voi aiheutua lähialueen asunnoissa oleskeleville terveyshaittaa, terveydensuojelulain 27 §:n mukaan viranomaisten on ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Saman lain 26 §:n mukaan asuntojen sisätilan olosuhteiden on oltava sellaiset, että niistä ei aiheudu asunnossa oleskeleville terveyshaittaa. Terveydensuojelulain 6 §:n mukaan kunnan tehtävänä on alueellaan edistää ja valvoa terveydensuojelua siten, että asukkaille turvataan terveellinen elinympäristö.
Ympäristöhallinnon ohjeissa todetaan, että tuulivoimalat tulisi sijoittaa niin kauas asutuksesta, että ympäristölupaa ei tarvita. Mahdollisuus ympäristöluvan vaatimiseen voi toimia ”perälautana”, jos tuulivoimaloiden ja asutuksen välisen etäisyyden mitoituksessa epäonnistutaan. Ympäristönsuojelulain hallintopakkoa koskevat säädökset soveltuvat kuitenkin huonosti tuulivoiman tapaiseen toimintaan. Jos melu- tai välkehaittoja ja ympäristöluvan tarvetta ryhdytään selvittämään vasta siinä vaiheessa, kun tuulivoimaloiden aiheuttamat haitat ovat jo tosiasia, ollaan auttamatta myöhässä. Vuosia kestävän oikeusprosessin aikana haittoihin ei voida vaikuttaa millään keinolla, eikä viranomainen voi toimia haittojen ehkäisemisessä terveydensuojelulain velvoittamalla tavalla ilman viivytystä.
Mikäli ympäristöluvan tarpeen arvioidaan olevan olemassa, ympäristönsuojeluviranomaisen olisikin syytä kehottaa toiminnanharjoittajaa hakemaa tuulivoimahankkeelle ympäristölupaa ennen voimaloiden käyttöönottoa ainakin niissä tapauksissa, joissa voimaloiden läheisyydessä on asutusta sellaisilla etäisyyksillä, joilla muiden tuulivoimala-alueiden läheisyydessä tehdyissä melumittauksissa on todettu säädettyjen melurajojen ylityksiä. Rakentamislain 68 §:n 3 momentin mukaan, jos rakentamisen tarkoittamaan toimintaan tarvitaan ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa, rakennusluvan ratkaisemista voidaan lykätä, kunnes ympäristölupa on ratkaistu, jos se aiotun toiminnan ympäristövaikutukset huomioon ottaen on perustelua.
Ratkaistaessa tuulivoimahankkeen ympäristöluvan tarvetta tulee kuitenkin muistaa, että ympäristönsuojelulain 18 luvussa säädettyjä valvontaa ja hallintopakkoa koskevia määräyksiä voidaan soveltaa ainoastaan toimintansa jo aloittaneeseen tuulivoimahankkeeseen. Kehotus hakea ympäristölupaa ennen voimaloiden käyttöönottoa on perustuttava ympäristöluvanvaraisuutta koskevaan lainkohtaan, eli ympäristönsuojelulain 27 §:n 2 momentin 3-kohtaan, eikä kehotusta voida perustella hallintopakkoa koskevilla säädöksillä, esimerkiksi ympäristönsuojelulain 175 §:llä.
Suurin osa Suomessa voimassa olevista tuulivoimahankkeiden ympäristöluvista on haettu ennen voimaloiden käyttöönottoa.
Yhdistyksemme auttaa ja neuvoo kuntien viranomaisia mielellään tuulivoimahankkeiden ympäristöluvanvaraisuutta koskevissa kysymyksissä.
Helsingissä, helmikuun 24. päivänä 2025
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry
