Kunnan peruspalvelujen valtionosuus on laskennallista ja se muodostuu kustannuserojen tasauksesta ja verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta. Kustannuserojen tasaus perustuu kunnan asukkaiden palvelutarpeeseen ja olosuhdetekijöihin, joita kuvataan järjestelmässä erilaisten valtionosuuskriteereiden avulla.
Verotuloihin perustuva tasaus joko lisää tai vähentää kunnan valtionosuutta riippuen siitä, onko kunnan laskennallinen verotulo keskimääräistä suurempi vai pienempi.
Linkki: https://vm.fi/kunnan-peruspalvelujen-valtionosuus
Kuntien valtionosuusmuutoksen taustalla on vuoden 2023 alusta tapahtunut sosiaali- ja terveys- sekä pelastuspalveluiden siirto hyvinvointialueille. Sotemuutos aiheutti kuntien valtionosuuksiin pysyvän vähennyksen.
Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaan kuntien rahoituksen ja valtionosuusjärjestelmän kokonaisuus uudistetaan vastaamaan kuntien uutta roolia ja soteuudistuksen voimaantulon sekä TE-uudistuksen jälkeistä tilannetta. Uudistuksen lähtökohdaksi otetaan tavoite varmistaa eri kokoisten kuntien edellytykset järjestää lakisääteiset peruspalvelut kaikkialla Suomessa.
Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on olennainen osa valtionosuusjärjestelmää. Sillä turvataan mahdollisuudet pitää yllä riittävät peruspalvelut eri osissa maata kohtuullisella kunnallisverorasituksella ja maksutasolla.
Tasausjärjestelmän tarkoitus on tasata valtionosuuksilla kuntien tulopohjassa olevia eroja, jotka aiheutuvat kuntien kesken epätasaisesti jakautuvista verotuloista.
Kun verotuloihin perustuvaa tasausjärjestelmää kehitetään, on huomioitava erityisesti kaksi näkökulmaa: Mitä veroeriä tasauksen laskentaperusteisiin sisällytetään sekä onko tarvetta muuttaa tasaukseen sisältyviä prosenttirajoja.
Nykyisin tasauksessa huomioidaan kunnallisvero ja yhteisövero täysimääräisinä. Kiinteistövero sisältyy tasauksen laskentaan 50 prosentin osuudella lukuun ottamatta voimalaitosten kiinteistöveroa, josta huomioidaan vain ydinvoimalaitosten kiinteistövero. Muiden voimalaitosten kiinteistöverot jäävät kokonaan sijaintikunnille.
Käynnissä olevassa valtionosuusuudistuksessa verotuloperusteiden pohdinta kohdistuu erityisesti kiinteistöveroon, ja valmistelussa on tarkasteltu erityisesti tuulivoima- ja aurinkovoimalaitosten mahdollista sisältymistä tasauksen laskentaperusteisiin.
Tällä hetkellä voimalaitoskunnat saavat huomattavan edun muihin kuntiin nähden, kun voimaloiden kiinteistöveroa ei huomioida tasauksen laskentaperusteissa. Erityisesti tuuli- ja aurinkovoimaa rakentavat kunnat ovat tuoneet esille sen, että rakentaminen vähenisi, jos kiinteistövero tuodaan tasauksen piiriin. Toisaalta alueilla, joille tuulivoimaa ei voida rakentaa, verokertymä jää alhaisemmaksi.
Useimmat voimalaitoskunnista ovat keskimääräistä korkeamman laskennallisen verotulon kuntia. siinä huolimatta niille nykyperustein myönnetään keskimääräistä heikomman tulotason kunnille tarkoitettua verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasauslisää. Verotuloihin perustuvaan valtionosuuden tasaukseen olisi mahdollista luoda menettely, jossa jonkin asteinen kiinteistöveron laajennus tasauksessa ei vaarantaisi kannusteita kaavoittaa tuuli- ja aurinkovoimalle.
