Energiauutiset käsitteli aihetta kahdessa laajassa artikkelissaan lokakuun lopussa.
Sähkön hinnan suuret vaihtelut rassaavat kotitalouksia ja teollisuutta. Työ- ja elinkeinoministeriö on aloittanut erilaisten joustojärjestelmien arvioinnin, jossa selvitellään hallitusohjelmassa mainitun kapasiteettimekanismin mahdollisuuksia. Ministeriön alaisuuteen on perustettu työryhmä pohtimaan fossiilittoman joustomekanismin vaikutuksia. Yksi ääneen lausutuista ajatuksista on se, että sääriippuvaisen tuotannon pitäisi jollain tavalla osallistua kapasiteettimekanismin tai joustomekanismin rahoitukseen, mekanismillahan torjutaan ennen kaikkea sääriippuvaisten tuotantomuotojen aiheuttamia haittoja.
Kapasiteettimekanismin alulla halutaan ratkaista pitkien tuulettomien kylmät jaksot, lyhytaikaisen joustojen tarve, sähkön suuret hintavaihtelut ja perusvoiman tarve. Tavoitteena ei ole kokonaan hintavaihteluista vapaa sähköjärjestelmä, koska se veisi kannattavuuden joustopalveluja tarjoavilta yrityksiltä, joiden kannattavuus perustuu sähkön hintavaihteluihin.
Tällä hetkellä suurin osa sähköntuotannon joustoista saadaan vesivoimalaitoksista. Uudenlaisia joustoja tarjoavat akkuvarastot ja pumppuvoimalaitokset, joita vasta suunnitellaan, sekä mm. sähkökattilat ja suuret lämpöpumput. Sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset katoavat markkinoilta menetettyään kilpailukykynsä, vaikka ne olisivat ominaisuuksiltaan sopivia tuottamaan säätösähköä. Sähkön tuonnin merkitys kasvaa.
Hallitusohjelmaan on kirjattu maininta kapasiteettimekanismista. Se voisi tarkoittaa erilaisia järjestelmiä, mutta kaikissa muodoissaan puuttumista sähkömarkkinoiden toimintaan. Tarkoituksena on ratkaista sähkömarkkinoiden akuutit teho- ja hintaongelmat. Pohjoismainen sähkökauppajärjestelmä kannustaa rakentamaan uusia voimalaitoksia, joiden keskihinta on edullinen, mutta ei uusia voimalaitoksia, joita voisi käyttää tuuli- ja aurinkovoimalaitosten jättämien reikien paikkailemiseen, eli säätämiseen. Kapasiteettimekanismi voisi kannustaa investoimaan uuteen tehoon, kysyntäjoustomenetelmiin ja energiavarastoihin. Kapasiteettimarkkinoille kelpuutettu voimalaitos tuottaisi ylimääräistä sähköä markkinoille silloin, kun sähkön markkinahinta ylittää ennakkoon määritellyn kynnyksen. Vastaavasti kapasiteettimarkkinoilla toimiva voimalaitos vähentäisi sähköntuotantoaan tai lopettaisi sen kokonaan, jos sähkön markkinahinta syöksyy kohti nollaa. Myös sähköä käyttävät kohteet voisivat osallistua kapasiteettimarkkinoille. Niille maksettaisiin korvaus siitä, että ne vähentävät sähkönkäyttöään hintapiikkien aikana.
Linkit Energiauutisten artikkeleihin: https://www.energiauutiset.fi/kategoriat/markkinat/minkalaisia-joustoja-suomeen.html ja https://www.energiauutiset.fi/kategoriat/markkinat/hintavaihtelut-kuriin.html