Kuullaan, muttei kuunnella: Tutkimus luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja oikeudenmukaisuudesta suomalaisilla maaseuduilla
Energiasiirtymä tuo merkittäviä muutoksia alueelliseen ja paikalliseen maankäyttöön. Osa hankkeista ja poliittisista päätöksistä on kohdannut vastarintaa. Tämän voidaan tulkita liittyvän epäoikeudenmukaisuuden kokemuksiin. Tässä tutkimuksessa oikeudenmukaisuutta hahmotetaan ympäristöoikeudenmukaisuuden käsitteen kautta: kyselyn tavoitteena oli niin ikään tuottaa tietoa siitä, miten maaseutujen paikalliset kokevat ja tulkitsevat energiasiirtymän ja siihen liittyvien luonnonvarojen käytön oikeudenmukaisuutta.
Kysely toteutettiin verkkomuotoisena ja siinä yhdisteltiin määrällistä tietoa tuottavia monivalintakysymyksiä, laadullista tietoa tuottavia aineistokysymyksiä ja paikkatietoa tuottavia karttakysymyksiä. Kyselyn kohteena olivat kohdekuntien paikalliset asukkaat, vapaa-ajan asukkaat ja muista kunnista työssäkäyvät. Kyselyyn vastasi yhteensä 590 henkilöä.
Kyselyn tulokset lisäävät tietoa maaseutujen paikallisten oikeudenmukaisuuden kokemuksista suhteessa luonnonvarojen käyttöön. Keskeiseksi tulokseksi nousee kokemus todellisten vaikutusmahdollisuuksien puuttumisesta sekä paikallisesta että maaseutujen näkökulmasta.
Tulosten mukaan etenkin luonnonvaroja koskevan päätöksenteon vaikutusmahdollisuuksiin liittyi kielteisiä kokemuksia kaikissa kohdekunnissa. Kokemukset tasapuolisista vaikutusmahdollisuuksista ja osallistumisen vaikuttavuudesta olivat pääasiassa kielteisiä. Kuntien paikallisia yhdistää laajasti kokemus siitä, että luonnonvarahankkeista päätettäessä paikallisia ”kuullaan, mutta ei kuunnella”. Kyselyn vastaukset kuvastavat sekä paikallisten heikoksi kokemia vaikutusmahdollisuuksia että laajemmin maaseutujen heikommiksi koettuja mahdollisuuksia vaikuttaa suhteessa eteläiseen Suomeen ja kaupunkeihin.
Tiedon läpinäkyvyys ja oikea-aikainen saavutettavuus ovat keskeisiä haasteita. Tiedon saavutettavuus ei vastaa paikallisten hankkeiden tiedotukselle asettamia vaatimuksia. Tulokset viittaavat siihen, että koettu oikeudenmukaisuus määrittelee keskeisesti paikallisen tason suhtautumista vihreään siirtymään liittyvään luonnonvarojen käyttöä, kuten malminetsintää ja tuulivoimahankkeita kohtaan. Mitä enemmän koetaan epäoikeudenmukaisuutta, sitä vahvempaa vastustus on. Ristiriita kansallisten ja globaalien tavoitteiden sekä paikallisten kokemusten ja arvojen välillä on selkeä.
Linkki tutkimukseen: https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/33172/urn_isbn_978-952-61-5352-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Tuore tutkimus paljastaa ilmastotoimien oikeudelliset haasteet:
Samalla kun maailma käy kilpailua kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseksi, siirtymä vähähiilisiin yhteiskuntiin on nostanut esiin kysymyksen oikeudenmukaisuudesta. Itä-Suomen yliopiston kansainvälisen ympäristöoikeuden professorin Annalisa Savaresin johtamassa tutkimuksessa oikeudenmukaiseen siirtymään liittyviä oikeudenkäyntejä kuvataan riita-asioiksi, joissa kyseenalaistetaan ilmastopolitiikan ja erilaisten ilmastohankkeiden kuten tuulivoimapuistojen, biomassalaitosten sekä patojen reiluus ja oikeudenmukaisuus.
Tutkimuksessa on mukana tieteentekijöitä 16 eri tutkimuslaitosta. Heidän mukaansa siirtymä vähähiilisyyteen on olennainen, mutta sen vaikutukset haavoittuviin ryhmiin, kuten alkuperäiskansoihin, työläisiin sekä paikallisiin asukkaisiin ovat suhteettoman suuret.
Oikeudenmukaiseen siirtymään liittyviä oikeudenkäyntejä on tutkittu vähän ja ilmiötä ymmärretään huonosti. Viime vuosina on kiinnitetty paljon huomiota strategiseen oikeudenkäyntiin, jossa päämääränä on hiilineutraalisuuden edistäminen. Oikeutta on käyty päästövähennyksissä epäonnistuneita yhtiöitä ja hallituksia vastaan.
Nyt julkaistu tutkimus kääntää huomion oikeustapauksiin, jotka haastavat ilmastopolitiikan ja ilmastohankkeiden reiluuden. Niissä keskeistä ovat kysymykset, jotka liittyvät muun muassa hyötyjen oikeudenmukaiseen jakamiseen, ilmastopolitiikan aiheuttamiin taakkoihin, päätöksentekoprosesseista poissulkemiseen sekä marginalisoitujen ryhmien oikeuksiin, identiteetteihin ja kulttuuriin. Riitauttaminen pohjautuu erilaisiin oikeusperustoihin, kuten hallinto-oikeuteen, perustuslakiin, energiaoikeuteen, ympäristöoikeuteen, ihmisoikeuksiin, työoikeuteen sekä lainvalmisteluun.
Linkki tutkimusta koskevaan tiedotteeseen: https://www.uef.fi/fi/artikkeli/tuore-tutkimus-paljastaa-ilmastotoimien-oikeudelliset-haasteet
Tutkimusartikkeli on julkaistu Nature Sustainability -tiedelehdessä: Conceptualizing just transition litigation. https://www.nature.com/articles/s41893-024-01439-y
