Kooste Sydän-Satakunta-lehden laajasta aurinkovoimaa koskevasta artikkelista 23.9.2024:
Italialainen aurinkoenergiayhtiö tarjosi janakkalalaiselle maatilanomistajalle kuusinumeroista vuosivuokraa tilan peltojen ja metsien vuokraamisesta 40 vuodeksi aurinkovoimalalle. Vuokratulot olisivat niin suuret, ettei karjatilallisten tarvitsisi enää koskaan miettiä työntekoa. Jo pelkästä sopimuksen solmimisesta he saisivat summan, joka vastaa keskivertosuomalaisen puolen vuoden palkkaa, kirjoittaa Sydänsatakunta. Italialaisten ehdotuksessa voimala kattaisi melkein kaikki suvan vanhat maat, yhteensä 150 hehtaaria metsää ja peltoa. Helsinkiin sijoitettuna sellainen määrä paneeleja täyttäisi koko Sörnäisten kaupunginosan.
Suomalaiset ja ulkomaiset aurinkovoimayhtiöt ovat valmiita maksamaan maanomistajille merkittäviä summia hehtaareista, joille voisi rakentaa aurinkopaneelikentän. Ei kuitenkaan riitä, että paneelit tuottavat sähköä. Sähkö pitää myös siirtää pois pelloilta. Lähellä sijaitseva sähköverkko voi yllättäen moninkertaistaa korpimaankin arvon. Italialaisfirma on luvannut tässä puheena olevan tilan peltojen vuokraamisesta noin 1500 euroa hehtaarilta vuodessa.
Voimaloita tilastoivan Motivan mukaan Suomessa on suunnitteilla parisataa teollisen mittaluokan eli yli yhden megawatin aurinkovoimalaa. Maanomistaminen on Suomessa pirstoutunutta, mikä tekee aurinkovoimayhtiöiden toiminnasta haastavaa. Joskus pitää vuokrata maata sadalta maanomistajalta, jotta saisi kasaan riittävän suuren alan isolle aurinkovoimalalle. Ensin katsotaan kartalta valtakunnalliseen suurjänniteverkkoon eli kantaverkkoon sopivia liityntäpisteitä. Sitten etsitään maita mahdollisimman läheltä niitä. Kovin paljon viittä kilometriä kauempaa ei kannata etsiä. Muuten sähkönsiirto ei ole enää tehokasta. Tasamaa sopii hyvin aurinkopaneeleille, siksi raivattu pelto kiinnostaa.
Buumi on niin kova, että nyt tehdään vuokrasopimuksia varmuuden vuoksi. Kilpailua käydään erityisesti Varsinais-Suomessa, jossa voi saada 2000 euron vuosivuokran hehtaarilta. Muualla Suomessa tienestit saattavat olla neljä kertaa pienemmät. Maanhankinta on aggressiivista, ja keinot ovat vähintään maanvuokralain hengen vastaisia. Aurinkovoimayhtiö voi haluta esimerkiksi käyttöoikeuden vuokra-alueen ulkopuoliseen tiestöön, mutta ei ole valmis maksamaan siitä korvausta.
Vuokraajan kannattaa kirjata sopimuksiin myös se, miten toimitaan tilanteessa, jossa vuokralainen – siis aurinkovoimayhtiö – ajautuu maksukyvyttömäksi. Ettei vain purkaminen jäisi tilallisen tehtäväksi. Paneeleista saattaa olla hyötyä vuokraajalle, mutta haitoista kärsii kaksi seuraavaa sukupolvea.
Aurinkovoimabuumi on levinnyt moniin pieniin kuntiin. Esimerkiksi Hirvensalmella vietettiin juuri Suur-Savon Sähkön tytäryhtiön omistaman 9000 paneelia käsittävän hankkeen avajaisia. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Maritta Mynttinen myöntää, että voimala ei juuri rikastuta Hirvensalmea, ei vuokralla tai veroilla. Se on enemmänkin ”imagollinen asia”.
Simossa kunta odottaa Exilionin 120 000 paneelin jättihankkeesta neljännesmiljoonan kiinteistöverotuloja vuodessa. Kalajoelle avattiin vuosi sitten elokuussa Juurakon 13 MW:n aurinkovoimala, joka oli hetken Suomen suurin. Raumalla keväällä käynnistyneen Lakarin aurinkovoimalan huipputeho on 32 MW.
Ely-keskukset jo toppuuttelevat megahankkeita. Pelkästään Satakuntaan suunniteltujen aurinkohankkeiden hehtaarimäärä lähentelee 6000 hehtaaria. Kantaverkko ei tule riittämään kuin kymmenesosalle nykyisistä suunnitelmista.
Aurinkopaneelien määrä tuplaantuu maailmassa noin joka kolmas vuoksi. Jos kehitys jatkuu, aurinko on maailman suurin sähkön lähde ensi vuosikymmenellä ja suurin energianlähde sitä seuraavalla. Australialainen megasuunnitelma, SunCable, sai juuri Australian hallitukselta ympäristöluvan. Voimalan koko on 120 neliökilometriä (120 000 hehtaaria). Jos paneelit latoisi Helsinkiin, ne peittäisivät puolet kaupungin maa-alasta.
Uusi geopoliittinen uhka: Teollisuusmaille on vaarassa syntyä samanlainen riippuvuus Kiinasta kuin nyt on öljyntuottajamaista. Kiina on tukenut runsaasti omia aurinkopaneelitehtaitaan ja niiden kennojen raaka-aineen, piin valmistusta.
Aurinkovoiman ja maatalouden yhdistämistä tutkitaan jo Suomessa. Yhdysvalloissa testataan, voisivatko niityt paneelien ympärillä lisätä luonnon monimuotoisuutta.
Linkki artikkeliin: https://www.sydansatakunta.fi/uutiset/art-2000010714337.html
