Tutkimuksessa haastateltiin Kanadan Ontarion alueella heinäkuun 2023 ja maaliskuun 2024 välisenä aikana 67 vähintään 18-vuotiasta henkilöä, jotka asuivat tai olivat asuneet vähintään 10 kilometrin etäisyydellä teollisista tuulivoimaloista. Äänitiedostot transkiptoitiin tekstiksi ja tiedot koodattiin ja käsiteltiin tieteellisin menetelmin. Tutkimustuloksia on raportoitu Environmental Disease -tieteellisessä julkaisussa.
Haastatteluissa käsiteltiin tutkimukseen osallistujien kokemuksia terveysvaikutuksista, heidän lääkäreidensä antamia diagnooseja, heidän henkilökohtaisia näkemyksiään ja kokemuksiaan turvallisuudesta, luottamuksesta ja sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, sekä havainnoistaan vaikutuksista koti- ja villieläimiin sekä veden laatuun.
Teollisen tuulivoiman lähellä asumisen terveysvaikutukset ovat kiistanalaisia, ja niistä keskustellaan maailmanlaajuisesti. Lukuisat tuulivoimaloiden lähiasukkaat ovat kertoneet kokevansa terveyshaittoja, ja monet ovat muuttaneet pois tai ainakin harkinneet poismuuttoa. Asukkaat ovat raportoineen monenlaisista oireista, kuten unihäiriöistä, sydän- ja verenkierto-oireista, päänsärystä, stressistä ja ahdistuneisuudesta, mielialaongelmista, huimauksesta ja kognitiivisista toimintahäiriöistä. Oireiden kuvataan usein helpottuvan tai poistuvan ihmisten poistuessa voimaloiden läheisyydestä.
Linkki tutkimustuloksia esittelevään artikkeliin: https://journals.lww.com/endi/fulltext/2023/08030/wind_turbines__vacated_abandoned_homes___exploring.2.aspx
Haastattelututkimuksessa tutkittiin myös osallistujien henkilökohtaisia näkemyksiä tuulivoimaloista ja niiden vaikutuksista turvallisuuteen sekä luottamuksesta viranomaisiin ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kokemuksiin.
Tutkimus toi esille teemoja, jotka liittyvät elinympäristön muuttumisen ja häiriintymisen aiheuttamista kielteisistä vaikutuksista, ja jotka viranomaisten, päättäjien ja terveydenhuollon ammattilaisten tulisi tunnistaa ja ottaa huomioon.
Tässä yhteydessä esiin nousee usein termi NIMBY, jota käytetään elinympäristönsä puolesta taistelevien ihmisten ja tuulivoimahankkeita vastustavista ihmisistä kerrottaessa, vaikka vastustus useimmiten liittyy ihmisten huoleen terveydestään ja ympäristöstään sekä ympäristön turvallisuudesta. Osallistujat kertoivat kokevansa turvattomuutta. Ihmiset kokivat olevansa vaarassa, kun tuulivoimaloita sijoitetaan jopa 550 metrin etäisyydelle asunnoista, vaikka esimerkiksi tuulivoimalapalon sattuessa palamisjätteet voivat kulkeutua yli kilometrin etäisyydelle. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tunne heikkenee, tuulivoimahankkeiden sijoituspaikat koetaan ”uhrivyöhykkeiksi”, eli paikoiksi, jossa kaupunkien resurssitarpeet tyydytetään maaseudulla.
Tutkimusosallistujat ovat raportoineet vaikutuksista kotieläimiin sekä luonnonvaraisiin eläimiin, sekä kaivoveden laadun heikkenemisestä. Tuulivoima vaikuttaa haitallisesti villieläimiin suoraan, melusaasteen, elinympäristöjen häviämisen ja heikentyneen selviytymisen ja lisääntymisen vuoksi. Eniten kärsivät linnut ja lepakot, jotka syömällä tuhohyönteisiä hyödyttäisivät maataloutta.
Ontarion maaseudun asukkaat ovat riippuvaisia pohjaveden hyvästä laadusta. Monet perheet ovat havainneet selkeitä muutoksia kaivoveden laadussa. Vesi on samentunut ja siihen on sekoittunut tummia hiukkasia, ja syyksi epäillään tuulivoimaloiden ja sähkölinjapylväinen rakentamista. Tuulivoimarakentaminen voi vaikuttaa pinta- ja pohjavesiin monin tavoin mm. veden laadun, virtausten ja pinta- ja pohjavesien vuorovaikutuksen muutoksina.
Linkki saksalaiseen tutkimustuloksia esittelevään artikkeliin: https://report24.news/horror-studie-so-gesundheitsgefaehrdend-lebt-es-sich-in-der-naehe-von-windkraftwerken/?fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR1erRqZl4jBUVJ6aZ-GrIC1UJRWeAiTyjyfYH-ODM7ZoLdDQfDBuiFjaco_aem_CMzk5vH58CZuQGGX6uY4SQ
