Tuulivoima nähdään keskeisenä osana vihreää siirtymää, mutta tuulivoimasuunnitelmat kohtaavat Ruotsissa suurta paikallista vastustusta. Uskallammeko sallia laajat panostukset toimintaan, jonka tiedämme sisältävän myrkyllisiä kemikaaleja ja aiheuttavan merkittävää melua ilman, että tiedämme siitä aiheutuvat vaikutukset ympäristöön, eläimille ja ihmisille, kysyvät kolme ruotsalaista ympäristöterveysasiantuntijaa Göteborgs-Postenissa julkaistussa kirjoituksessaan.
Sähköntuotannon tulee olla Ruotsissa fossiilivapaata vuoteen 2040 mennessä, ja Ruotsi aikoo kaksinkertaistaa sähkönkäytön vuoteen 2050 mennessä. Uutta ydinvoimaa ei rakenneta ennen sitä, joten halutaan tuulivoiman nopeaa laajentumista. Näin laajan tuulivoimarakentamisen seuraukset tulee selvittää varhaisessa vaiheessa, jotta emme ilmastokysymystä ratkaistessamme aiheuta toista vakavaa ympäristöongelmaa.
Useat ympäristösairaudet ja ympäristöongelmat ovat aiheutuneet siitä, että toiminta on käynnistynyt ilman kunnollisia vaikutusarviointeja ja riittävää tietoa. Esimerkkinä tästä DDT toisen maailmansodan jälkeen sekä nykyinen PFAS-skandaali. Silloin ei enää auta jälkeenpäin toivoa, että olisi toimittu toisin.
Ympäristökemisti ja työ- ja ympäristölääketieteen professori Helen Karlssonin tutkimuskatsaus selvitti, mitä tutkimustiedon perusteella tuulivoiman melu-, kemikaali- ja hiukkaspäästöille altistumisen vaikutuksista tiedetään. Tieto on rajallista, mutta on viitteitä siitä, että tuulivoima saattaa altistaa ihmiset ja eläimet kielteisille terveysvaikutuksille.
On myös tuulivoimalan lapojen eroosiota koskevaa tutkimusta, mutta puuttuu tutkimustieto siitä, miten paljon hiukkasia ja kemikaaleja joutuu ilmaan, maahan ja veteen tuulivoimaloiden ympärillä.
Tuulivoimamelun vaikutuksia ihmisiin ja eläimiin on tutkittu jonkin verran. Yhteistä ihmisille ja eläimille on ärsytys- ja stressireaktio, joka eläimillä ilmenee pakokäyttäytymisenä. Ihmiset kokevat erilaisia oireita, joita ei ole vielä voitu varmistaa niillä metodeilla, joita on käytetty liikenne- ja lentomelun yhteydessä.
Tiedämme kuitenkin, että mitä korkeammalta melu lähtee, sitä pidemmälle se kantautuu, varsinkin matalataajuinen melu, jota ihminen ei kuule, mutta johon elimistö reagoi. Melurajat ja niiden valvonta ei koske matalataajuista melua, vaikka melulle altistuvat kokevat nimenomaan matalataajuisen melun häiritsevimmäksi. Matalataajuinen melu voi aiheuttaa puurakenteisissa rakennuksissa rakenteiden värähtelyä, mikä lisää melua sisätiloissa.
Huolestuttavaa on myös bisfenoli A:n käyttö tuulivoimaloiden lapojen valmistuksessa. Emme vielä tiedä, kuinka paljon tätä hormonitoimintaa häiritsevää ainetta irtoaa lavoista kulumisen seurauksena, ja missä määrin ihmiset ja eläimet altistuvat sille.
Muista yhteyksistä saadun tiedon perusteella ei ole epäilystäkään, etteivätkö ihmiset ja eläimet voisi päästöille altistuessaan saada elimistöönsä bisfenol A:ta. Bisfenoli A:ta pidetään niin myrkyllisenä, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA on alentanut päiväkohtaista sietorajaa kahteenkymmeneen tuhannesosaan aikaisemmasta raja-arvosta. Maailman johtava lisääntymisterveyden asiantuntija Shanna Swan varoittaa bisfenoli A:n aiheuttavan hedelmättömyyttä.
Ympäristölainsäädännössä ennalta varautumisen periaate (varovaisuusperiaate) tarkoittaa varautumista ihmisille, eläimille ja luonnolle aiheutuviin riskeihin, joita ei riittävästi tunneta. Tuulivoiman ei pitäisi olla poikkeus.
Linkki Göteborgs-Posten -lehdessä julkaistuun kirjoitukseen:
Helmikuussa 2024 julkaistun tutkimuskatsauksen Vindkraft och hälsoproblem johtopäätöksenä tutkimuksen laatija Helen Karlsson toteaa seuraavaa:
Lääketieteellinen kirjallisuuskatsaus ei anna selkää vastausta tuulivoiman kemikaali- ja hiukkaspäästöistä aiheutuviin terveysriskeihin. Tuulivoimaloiden lapojen eroosio on teollisuuden ongelma, mutta koska ei ole tietoa irtoavien aineiden määrästä, terveysriskien arviointi on epävarmaa, vaikka kemikaalien negatiiviset terveysvaikutukset tunnetaankin. Sitä tulee tutkia teollisuuden ja tutkijoiden yhteistyönä. Lapojen punnitsemisella ennen asennusta sekä huoltojen ja käytöstä poiston yhteydessä saadaan arvio eroosion laajuudesta. Lisäksi voidaan kerätä ja analysoida hiukkasten määrää voimaloiden ympäristössä.
Lisäksi on selvitettävä, mitkä kemikaalit joutuvat luontoon ja elävien organismien ruuansulatuskanavaan. Tästä olisi hyötyä sekä teollisuudelle että yhteiskunnalle. Koska tuulivoimaloiden lukumäärä ja niiden koko on kasvussa, lavoista irtoavien eroosiotuotteiden määrä olisi syytä tietää tarvittavan sääntelyn tarpeen selvittämiseksi.
Lääketieteellisestä tutkimustietokannasta löytyy useita julkaisuja tuulivoiman melun vaikutuksista ihmisiin ja eläimiin, mutta niistä jää useita kysymysmerkkejä. Asia on äärimmäisen monimutkainen, koska monet ulkoiset ja henkilökohtaiset tekijät voivat vaikuttaa tuloksiin. Yhteistä ihmisille ja eläimille näyttää olevan melun aiheuttama ärsytys ja stressi, jonka vuoksi osa eläimistä pakenee, ja paikalle jääneet reagoivat kohonneella stressillä. Melusta sairastuneilla ihmisillä on erilaisia oireita, joita ei ole vielä kyetty vahvistamaan liikenne- ja lentomelututkimuksessa käytetyillä menetelmillä.
Koska tuulivoima on vielä suhteellisen uusi melulle, hiukkasille ja kemikaaleille altistumisen muoto, on tärkeää suhtautua nöyrästi mahdollisiin terveysvaikutuksiin. Tarvitaan kliinistä tutkimusta ja uusia mittausmenetelmiä melun arviointiin erityisesti matalataajuisen melun osalta. Eläinten osalta tarvitaan lajikohtaista tutkimusta.
Johtopäätösten tekeminen on vaikeaa, koska saatavilla oleva tieteellinen tieto on vielä rajallista. Mutta ei voida välttyä kysymykseltä, eikö ole olemassa vaara, että muillakin maaeläimillä kuin mäyrällä, on samanlaisia stressioireita, kuin (mäyriä koskevassa) tutkimuksessa on kuvattu, kun ne altistuvat tuulivoimaloiden melulle. Mitä vaikutuksia eläimille aiheutuu pitkällä aikavälillä, jos ne jäävät tuulivoimaloiden läheisyyteen, tai vaihtavat ympäristöä? Mikä ongelmia uusille alueille siirtyminen aiheuttaa ekosysteemeille, eläinten ravinnonhankinnalle tai vuorovaikutukselle? Myös tieto meriluonnolle aiheutuvista vaikutuksista on vähäistä. Mitä muutoksia vedenalaisen melun vaikutukset turskan toukkien liikkeisiin aiheuttavat turskan leviämisalueisiin?
Ennalta varautumisen periaate (varovaisuusperiaate) on riskienhallinnan työkalu. Se tarkoittaa sitä, että jos jokin toimenpide saattaa aiheuttaa varaa ihmisille tai ympäristölle, ja jos tiedemaailma ei ole vielä vaikutuksista yksimielinen, toimenpidettä ei tule toteuttaa. Varovaisuusperiaatteeseen voidaan vedota vain, jos on olemassa potentiaalinen riski. Meidän tulee kysyä itseltämme, riittävätkö tieteessä kuvatut, tällä hetkellä epäselvät viitteet yhdistettynä suureen tiedon puutteeseen, jotta voimme soveltaa varovaisuusperiaatetta toistaiseksi.
Linkki tutkimusraporttiin:
