Suomessa kuntia kannustetaan kiinteistöverohyödyillä kaavoittamaan alueitaan tuulivoimalle, ja kiinteistöverotulot ovatkin tärkeä motivaatiotekijä kuntien tuulivoimapäätöksissä.
Tuulivoimaa ei voida kuitenkaan rakentaa kaikkialle ja kaikkiin kuntiin. Itä-Suomessa tuulivoiman rakentamista rajoittaa puolustusvoimien tutkavalvonta. Suomella on pitkä yhteinen raja hyökkäyssotaa toisen naapurimaansa kanssa käyvän arvaamattoman valtion kanssa. Puolustusvoimat hoitaa tärkeää lakisääteistä tehtävää itärajan turvallisuutta valvoessaan. Tuulivoimalat häiritsevät tutkien toimintaa.
Verotuloihin perustuvassa valtionosuuden tasausjärjestelmässä hyvätuloisten kuntien tuloja tasataan heikommin menestyville kunnille. Tasauksessa otetaan huomioon myös puolet kunnan laskennallisista kiinteistöverotuloista. Voimalaitoksista huomioidaan kuitenkin vain ydinvoimalat tuulivoimaloiden kiinteistöverojen jäädessä kokonaan tuulivoiman sijaintikunnalle.
Kiinteistöverojen jäämistä sijaintikuntaan on joskus perusteltu hyötyjen ohjaamisella sinne, minne haitatkin osuvat. Tuulivoimalat sijoitetaan kuitenkin hyvin usein kuntien reunoille, jolloin osa haitoista menee naapurikunnan puolelle. Esimerkiksi Kannonkoskelle suunniteltavan Vuorijärvien tuulivoimahankkeen kaava-alue rajautuu lähes koko matkaltaan kolmeen naapurikuntaan ja kunnan omaan alueeseen vain yhdellä ilmansuunnalla.
Tuulivoiman vaikutukset eivät kunnioita kuntarajoja eivätkä mitään muitakaan ihmisen vetämiä rajoja. Naapurikuntien asukkailla ei ole riittäviä mahdollisuuksia vaikuttaa toisen kunnan puolella tapahtuvaan rakentamiseen ja sieltä tuleviin haittoihin. Myös hankkeiden sähköliityntälinjat kulkevat usein naapurikuntien kautta, jolloin maanomistajien osaksi jää linjojen alle jäävien maa-alueiden pakkolunastus nimellistä korvausta vastaan.
Tuulivoiman hyödyt ja haitat jakautuvat siis hyvin epätasaisesti kuntien ja kansalaisten kesken. Yksi tapa korjata tuulivoimahyötyjen jakautumista olisi ottaa verotuloihin perustuvassa valtionosuuden tasauksessa huomioon myös tuulivoimaloiden kiinteistöverot samalla tavalla kuin muutkin kunnan saamat kiinteistöverot. Lakiteknisesti muutos olisi helppo toteuttaa. Tarvittaisiin vain yhden virkkeen poistaminen peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 26 pykälästä tai yhden sanan lisääminen sinne.
Kaikkien hyötyjen jääminen sijaintikuntaan soveltuu huonosti kuntarajat ylittäviä vaikutuksia aiheuttavaan tuulivoimaan. Kiinteistöverotulojen motivoima päätöksenteko ei ohjaa tuulivoimaloiden sijoittamista koko maan kannalta parhaalla ja vähiten haittaa aiheuttavalla tavalla. Sijoittaminen perustuu osaoptimointiin kokonaisoptimoinnin kustannuksella. Tuulivoiman lisärakentamisesta aiheutuu myös maamme sähköjärjestelmälle suuria kuluja, jotka tulevat kaikkien maksettavaksi.
Kuntien välinen epätasa-arvo vain syvenee, kun Suomeen aletaan rakentaa valtavia, kymmeniä tai satoja tuulivoimaloita käsittäviä tuulivoimala-alueita. Jo nyt spekuloidaan joidenkin kuntien mahdollisuudella laskea kuntaveronsa nollaan. Linkki: https://yle.fi/a/74-20035461. Sellaisissa tapauksissa kunta ei tarvitse tasauslisiä.
Lakia tulee muuttaa niin, että tuulivoimaloiden kiinteistöverot huomioidaan verotuloihin perustuvassa valtionosuuden tasauksessa samalla tavalla kuin muutkin kunnan saamat kiinteistöverot. Kunnille jäisi edelleen puolet tuulivoimaloiden kiinteistöveroista, mutta muutos parantaisi valtionosuuden tasauksen perustumista todelliseen tarpeeseen.
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry
Joulukuu 2023
