Kooste artikkelista Windkraft – Ein ökologisches und wirtschaftliches Desaster:
Ilmastoystävällisiksi väitettävien jättilaitosten onnettomuuksista aiheutuu arvaamattomia seurauksia ihmisille ja luonnolle, mutta niistä vaietaan julkisuudessa.
Lokakuun 15. vastaisena yönä v. 2021 80-metrinen voimalan lapa putosi Energiekontorin omistamalla Alfstedt-Ebersdorfin tuulivoimala-alueella Rotenburg/Wümmenin alueella Ala-Saksissa. Kaikki kahdeksan 250-metristä tuulivoimalaa (WKA) pysäytettiin. Voimalat otettiin uudelleen käyttöön vasta touko-kesäkuussa 2022. Viime vuoden syyskuussa toisen tuulivoimalan lapa vääntyi ja katkesi. Teräviä siruja ja hienojakoisia kuituja levisi murtumakohdasta kuukausien ajan ympäröiville niityille ja pelloille 1800 metrin säteellä voimalasta. Energiekontor-yhtiö noudatti vasta helmikuussa viranomaisten kehotuksen siistiä alue. Alueen maanviljelijät eivät ole kuitenkaan saaneet mitään korvauksia peltojensa roskaamisesta. Alueella ei ole tehty maaperäselvityksiä maaperän saastumisesta rikkoutuneesta lavasta irronneiden hiukkasten vuoksi. Lokakuussa rikkoutuneesta tuulivoimalasta irtosi toinenkin lapa. Voimaloiden valmistaja on General Electric Wind Energy (GE Wind).
Poliitikot ja tuulivoimayhtiöt eivät mielellään päästä tietoja tuulivoimalaonnettomuuksista julkisuuteen. Tiedossa olevien onnettomuuksien määrä nousi edellisen vuoden 35:sta 56:een vuonna 2022: irronneita lapoja, tulipaloja konehuoneessa ja uutuutena romahtaneita torneja. Määrän kasvu liittynee voimaloiden koon kasvuun: tornin korkeus 160-175 metriä, roottorin halkaisija 160-180 metriä. Silti halutaan vielä suurempia voimaloita.
Kiinassa, USA:ssa ja viime aikoina myös Euroopassa, kuten Norjan ja Ruotsin Lapissa, on rakennettu laajoja tuulivoimala-alueita syrjäisille seuduille. Norjassa tuulivoima vaarantaa saamelaisten poronhoitoelinkeinon, ja saamelaiset saattavat menestyä vaatimuksissaan. Mutta silloin skandinaaviselle alkuperäiskansalle annettaisiin enemmän oikeuksia kuin muille EU-kansalaisille.
Tuulivoimaloiden koon kasvu yli 300-metrisiksi muistuttaa Raamatun kertomusta Babelin tornista. Nyt ei vain ole kyse yksittäisestä rakennuksesta, vaan uusiutumattomia raaka-aineita ahmivasta teollisuudesta, jota perustellaan ilmastonmuutoksella, mutta jossa on kyse bisneksestä.
Vuodesta 2019 lähtien GE on valmistanut jopa 107 metrin pituisia tuulivoimalan lapoja. Seuraavaksi yhtiö haluaa rakentaa kaksi 380 metrin korkuista tuulivoimalaa. Lapojen painon minimoimiseksi niihin käytetään hiilikuituvahvisteista muovia (CFK). 50 trooppisen balsapuun lisäksi lavan rakenteissa käytetään PFAS-kemikaalia Bisfenol A:ta. Tulipalossa hiilikuitumateriaalit saavuttavat yli 650 asteen lämpötilan, ja hajoavat nanopartikkeleiksi, jotka voivat joutua ihmisten ja eläinten keuhkoihin.
Syys-lokakuussa LM Windpowerin Fuckstalin Allbäuniin toimittamat kolmen 166-metrisen tuulivoimalan kaikki 80-metriset lavat olivat vaurioituneita, ja on selvitettävä, ovatko voimakkaasti taipuneiden lapojen halkeamat syntyneet kuljetuksessa Tanskasta Fuckstaliin vai johtuvatko ne suunnitteluvirheestä. Vahingot viivästyttävät hankkeen rakentamista kolmella kuukaudella.
Joulukuussa 2022 Saarlandissa Losheimin lähellä paloi Vestaksen XXL-tuulivoimala, jonka lavat on valmistettu CFK-muovista. Tämä ns. repower-voimala oli otettu käyttöön vasta vuotta aikaisemmin. Palokunnalla ei ollut keinoja korkealla tapahtuvan palon sammuttamiseksi, joten paljon annettiin jatkua loppuun asti. Palokunta eristi ympäröivän alueen ja sammutteli maastopaloja, joita aiheutui usean sadan metrin säteelle leviävistä palavista kappaleista.
TV-yhtiön haastattelema ympäristöviranomainen sanoi, ettei tulipalon vuoksi ympäristöön pääsevistä aineista ole vaaraa. Ei kuitenkaan tiedetä, mitä aineita tällaisessa palossa ympäristöön pääsee. Herää kysymys, miksi viranomainen ei selvittänyt asiaa asiantuntijoilta. Kansalaiset eivät tiedä, minkälaisia vaaroja tällaisista tapahtumista aiheutuu, ja he luottavat viranomaisiin.
Lisäksi tarvittaisiin tietoa myös siitä, minkälaisia haittoja ympäristölle aiheutuu tuulivoimaloiden räjäyttämisestä. Lippramsdorfin lähellä Hohe Markissa (Haltern, Itä-Westfalen) 249-metrisnen tuulivoimala romahti 29.9.2021, päivää ennen voimalan käyttöönottoa. Valmistaja Nordexin mukaan voimalaa ei voitu korjata, joten se räjäytettiin seuraavana keväänä. Myös kaikki muut maan 21 samantyyppistä tuulivoimalaa purettiin tai räjäytettiin.
Kukaan tässä maassa ei tiedä, kuinka laajoja ympäristövahinkoja tulipaloista, laparikoista ja voimaloiden räjäyttämisestä aiheutuu. Ongelman kanssa viivytellään. Voimalavalmistajien talousvaikeuksien vuoksi ei ole mahdollisuuksia palata vähemmän vaarallisiin ja ympäristölle vähemmän haitallisiin valmistusmateriaaleihin.
Tuhoaako teknologiakilpailu tuulivoima-alan, kysyi Handelsblatt 25.7. julkaistussa artikkelissaan. Tuulivoimaloiden tekninen kehitys on ollut nopeaa, mutta sillä on hintansa. Fyysiset ja tekniset rajat tulevat vastaan. Alan tulisi pohtia, kannattaako kehittää aina vain suurempia voimaloita. Ammattitaitoisen työvoiman puute ja raaka-aineiden hintojen nousu tuovat lisäpaineita. Koko tuulivoima-ala tekee valtavia tappioita huolimatta vuosikymmeniä jatkuneista valtiontuista.
Linkki artikkeliin: https://paz.de/artikel/ein-oekologisches-und-wirtschaftliches-desaster-a9931.html
