Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen puhui Helsingin Sanomien haastattelussa 5.6.2023 vihreän siirtymän valtavista taloudellisista mahdollisuuksista ja vaati ”tuulivoimapuistojen ja niiden tarvitsemien sähköverkkojen luvituksen hoitamista kuntoon”. Hän sanoi myös, että ”yrityksille ja sijoittajille sopisi sekin, että ehdot ovat tiukat ja luontoa ja asukkaita kunnioitetaan”. Hän sanoi myös, että jos ei ole esittää vaihtoehtoa, pitää olla hiljaa. Linkki: https://www.hs.fi/talous/art-2000009611362.html.
Totesimme Helsingin Sanomille lähettämässämme kommenttikirjoituksessa, jota lehti ei julkaissut, että ” Vaihtoehtona voisi olla Ruususen mainitsema ”luontoa ja asukkaita kunnioittava” tuulivoima, jolla on ”tiukat ehdot”, ja jonka hän sanoo sopivan myös yrityksille ja sijoittajille. Suomi on Euroopan houkuttelevin tuulivoimamarkkina. Tänne saadaan kyllä investointeja, vaikka paremmalla sääntelyllä varmistettaisiin, ettei toiminnasta aiheudu ihmisille ja ympäristölle kohtuutonta haittaa, ja kohtuullinen osa toiminnan hyödyistä jää omaan maahamme.”
Tässä koko kirjoitus:
Tuulivoimaa koskeva sääntely tarvitsee täysremontin
Fingridin Jukka Ruusunen sanoo, että Suomesta on tullut halvan ja puhtaan sähkön mallimaa, jonne sijoittajat tunkevat (HS 5.6.). Hän peräänkuuluttaa ”luvituksen hoitamista kuntoon”.
Pelkän lupamenettelyjen keventämisen sijasta alaa koskeva lainsäädäntö tarvitsee täydellisen remontin. Sääntely on kehittymätöntä, ja alalta puuttuvat yhtenäiset pelisäännöt. Tuulivoimasta päätetään hanke kerrallaan kunnissa, vaikka tuulivoiman vaikutukset ovat ylikunnallisia. Tuulivoiman yhteis- ja kokonaisvaikutuksista ei ole vastuussa mikään taho Suomessa.
Viranomaisilla ei ole keinoja valvoa tuulivoimaloiden toimintaa, koska tuulivoimahankkeita ei ole säädetty ympäristöluvanvaraisiksi. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan toiminnasta aiheutuviin haittoihin on kuitenkin mahdollista puuttua ainoastaan ympäristölupamääräyksillä. Tapauskohtaisen ympäristöluvan voimaan saaminen on nykylainsäädännöllä äärimmäisen vaikeaa, ja vie käytännössä vähintään kymmenen vuotta.
Ruusunen sanoo myös, että vastustajilla ei ole esittää tuulivoimalle vaihtoehtoja. Vaihtoehtona voisi olla Ruususen mainitsema ”luontoa ja asukkaita kunnioittava” tuulivoima, jolla on ”tiukat ehdot”, ja jonka hän sanoo sopivan myös yrityksille ja sijoittajille. Suomi on Euroopan houkuttelevin tuulivoimamarkkina. Tänne saadaan kyllä investointeja, vaikka paremmalla sääntelyllä varmistettaisiin, ettei toiminnasta aiheudu ihmisille ja ympäristölle kohtuutonta haittaa, ja kohtuullinen osa toiminnan hyödyistä jää omaan maahamme.
Jos lupamenettelyjä kevennetään, toiminnan valvontaa tulee vastaavasti lisätä, ja viranomaisille tulee säätää siihen tehokkaat keinot. Tuulivoimahankkeet tulee säätää ympäristöluvanvaraisiksi. Tuulivoimaloiden rakentamista ja toimintaa koskevilla lupaehdoilla tulee varmistaa hankkeiden sijoittuminen vähiten haittaa aiheuttaviin paikkoihin, ja toiminnasta syntyvien haittojen minimointi.
Maahamme tarvitaan erityinen tuulivoimalaki. Sen säätämisen yhteydessä voidaan ratkaista muutkin tuulivoimaan liittyvät epäkohdat, kuten sähköliityntälinjojen maanhankinta, voimaloiden purkamisvastuu ja hyötyjen jako kuntien kesken.
Tuulivoiman sijoittamiseen tarvitaan kokonaisvaltaista suunnittelua, ja tuulivoimahankkeet tulee sijoittaa harvempiin isompiin yksiköihin sinne tänne ripoteltavien pienempien hankkeiden sijaan. Silloin myös metsiä pirstovien uusien sähkölinjojen tarve vähenee. Kuntien valtionosuusjärjestelmää tulee muuttaa niin, että osuuksien tasauksessa huomioidaan ydinvoimaloiden tavoin myös tuulivoimaloiden kiinteistöverot. Sillä voidaan ehkäistä tuulivoiman kaavoittamista huonoihin paikkoihin kiinteistöverotulojen toivossa.
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry
