Summary:

Tämän dokumentin tarkoituksen oli koota yhteen tutkimus ja vakiintunut tieto tuulivoimaloiden lapojen vaurioiden määrästä ja syistä. Tavoitteena oli esittää lukuja siitä, kuinka usein nykyaikaiseen tuulivoimalaan tulee suuria lapavaurioita. Näiden lukujen perusteella voitaisiin arvioida niiden seurauksena syntyviä päästöjä ympäristöön ja ympäristön saastumista.

15 MW merituulivoimalan lapa on 120 metrin pituinen ja painaa noin 65 200 kg. Lavan valmistamiseen käytetystä materiaalista 55 % on lasikuitua ja 45 % muita muovimateriaaleja.

Lähdeaineistoja ja tietoa hankimme laajalta asiantuntijaverkostoltamme kautta Euroopan sekä kirjallisuusselvityksellä. Palaute oli kaksijakoista. Ensinnäkin, innostus tätä projektia kohtaan oli suurta, mutta toiseksi, vain vähän jäsenneltyä tieteellistä tietoa oli saatavilla. Omat tietohakumme tuottivat vain muutamia tuloksia.

Vaikka aluksi luulimme, että vähäinen tieto olisi parempi kuin ei mitään, innostuksemme laimeni nopeasti. Näyttää siltä, että ne harvat tutkijat, jotka ovat yrittäneet tutkia tätä, ovat joutuneet huomaamaan, että tietoa on vain vähän, tai sitä ei ole ollenkaan saatavissa, ja olemassa olevat luvut ovat epäluotettavia. Lisäksi löytämämme tiedot koskivat yksinomaan hyvin pieniä tuulivoimaloita (lapojen pituus alle 20 metriä ja korkeus 60 metriä). Aivan sama olisi tutkia T-Fordin kolaritilastoja vuosilta 1913-1923. Niistä tiedoista ei ole hyötyä arvioitaessa tulevien Fordien onnettomuuslukuja. Joten tekemämme havainnot eivät päde tutkimaamme ongelmaan.

Tästä dokumentista tuli siksi vastakohta aikomallemme dokumentille. Toivoimme voivamme tutkimukseen perustuvilla tiedoilla ja luvuilla avustaa tuulivoimaloiden terveys- ja ympäristövaikutuksia koskevia vaikutusanalyyseja, mutta jouduimme tunnustamaan, että ei ole olemassa luotettavaa ja pätevää tietoa aiheesta. Toisin sanoen, on mahdotonta sanoa mitään varmaa siitä, miten suuri ongelma tuulivoimaloiden päästöistä tulee tulevaisuudessa, tai luonnon ja ravintoketjujen saastumisen laajuudesta.

Tästä syystä katsoimme velvollisuudeksemme jatkaa tutkimusta siitä, miten voimaloiden käyttö- ja ylläpitokulut kasvavat suhteessa tuulivoimaloiden koon kasvamiseen, ja ne lisääntyvät erityisesti merituulivoimaloiden kohdalla. Tulokset antavat työkaluja päätöksentekijöille, jotka ovat huolissaan mikromuovipäästöjen seurauksista ympäristölle ja ravintoketjulle.

Koko läntinen maailma on hyväksynyt jättimäisiä kehitystavoitteita tälle testaamattomalle teknologialle, ja ilman tieteellistä tietoa sen terveydelle, turvallisuudelle ja ympäristölle aiheuttamista seurauksista. Se on melkein uskomatonta, emmekä tiedä toista toimialaa, jolle olisi koskaan sallittu tällaista ”villin lännen meininkiä”.

Lähin vertailukohta löytyy tupakkateollisuudesta, joka sai monien vuosikymmenten ajan mainostaa savukkeita terveellisiksi, jopa kauan sen jälkeen, kun tupakoinnin negatiiviset vaikutukset terveyteen jo olivat tiedossa.

Tupakointi on henkilökohtainen valinta, ja terveyshaitat ovat itse aiheutettuja. Tuulivoimaloiden myrkylliset päästöt koskettavat meitä jokaista, mukaan luettuna luonnonvaraiset eläimet.

Vastuu siis on ja tulee olla niillä, jotka tekevät päätökset ilman tieteellistä tietoa päätösten seurauksista elämälle ja terveydelle.

Asbjorn Solberg, Jan Erik Weinbach ja Bård-Einar Rimereit, toukokuu 2023

Poimintoja raportista:

Professori Hughesin tutkimus käsitti 6400 tuulivoimalaa Tanskassa (0,5-2 MW). Tutkimuksen mukaan 80 % merituulivoimaloista poistui käytöstä 7 vuoden kuluttua, 75 % maatuulivoimaloista 15 vuoden kuluttua. Käyttökatkot ja tuotantohäviöt kasvavat niin, että voimaloiden ylläpito tulee kannattamattomaksi 12-15 vuoden kuluttua. Voimaloiden todelliset käyttökulut ovat 260 % suuremmat kuin ennakoidut, ja käyttöikä ennakoitua lyhempi.

Voimalavalmistajien takuuvaraukset eivät ole riittäviä.

Voimalavalmistajien ilmoittamien ja julkisuudessa kerrottujen onnettomuuslukujen välillä on suuri ero.

Lapavaurioiden tärkeimmät syyt: (1) Salama, (2) materiaalien väsyminen, (3) lavan etureunan eroosio, (4) lapojen jäätyminen.

Materiaalien väsymistä pahentaa voimaloiden sijoittaminen liian lähelle toisiaan, jolloin lapoja rasittaa voimalan toimiminen toisen tuulivoimalan aiheuttamassa turbulenttisessa tuulikentässä.

Lavan etureunan eroosiota alkaa esiintyä 1-2 vuoden kuluttua käyttöönotosta, rakenteiden halkeamia 5-8 vuoden kuluttua.

Linkki tutkimusraporttiin: https://docs.wind-watch.org/Toxic-wings-Damage-and-casualty-of-wind-turbine-blades_English_090523.pdf