Tämä kirjoitus on julkaistu Kaleva -lehdessä 1.12.2022:
Kaupunkineuvos Hannes Manninen kirjoitti (Kaleva 26.11.), että tuulivoimarakentamisen ehtoja on arvioitava uudelleen, ja rakentaminen on otettava vahvemman sääntelyn piiriin.
Lainsäädännölle olisi todellakin suuri tarve. Tuulivoima on nopeimmin kasvava ja laajimmin ihmisiin ja ympäristöön vaikuttava teollisuudenala Suomessa. Tuulivoiman lisääntyminen vaikuttaa voimakkaasti myös sähköjärjestelmän toimintaan ja sähkön hintaan.
Ala on yhä enemmän ulkomaisten toimijoiden käsissä, mikä on seurausta tuulivoimarakentamista säätelevän lainsäädäntömme kehittymättömyydestä, tuulivoimaloiden sijoittamista ja kokoa koskevien rajoitusten puuttumisesta ja tuulivoimalle suopeasta poliittisesta ilmapiiristä. Alalla ei ole taloudellista vastuuta sähköjärjestelmälle aiheuttamistaan ylimääräisistä kustannuksista. Suomi on houkutteleva tuulivoimamarkkina. Epäkohtien korjaaminen ja haittojen torjuminen ei saisi jäädä yksinomaan alan toimijoiden vapaaehtoisuuden varaan.
Meillä on kyllä tuulivoimameluasetus, mutta sen noudattamista ei tuulivoimaloiden käytön aikana valvota käytännössä ollenkaan. Tuulivoimahankkeilla ei ole yleensä ympäristölupaa, joten tuulivoimaloiden toimintaa ei muutenkaan valvota viranomaistoimin. Lupajärjestelmäkin vaatisi kehittämistä. Maankäyttö- ja rakennuslain yleiset säädökset eivät huomioi tuulivoimarakentamisen erityispiirteitä.
Tuulivoimahankkeiden sijoittamisesta päätetään kunnissa hanke kerrallaan, kokonaisvaltaista suunnittelua ei ole. Maanvuokraukseen tarvittaisiin parempia säädöksiä. Pakkolunastaminen sopii huonosti yksityistä elinkeinotoimintaa palvelevaan maanhankintaan. Voimaloiden purkaminen ja purkujätteen kierrätys on vapaaehtoisten järjestelyjen varassa ja siten epävarmalla pohjalla. Myös kierrätyksen rahoitus vaatisi laintasoista säätelyä. Perustukset saavat maanvuokrasopimusehtojen mukaan jäädä paikoilleen, vaikka se on voimassa olevan jätelainsäädännön ja EU-määräysten vastaista. Vastuu perustuksista jää maanomistajille.
Tuulivoima-alalla ei ole taloudellista vastuuta vaihtelevan tuotannon edellyttämästä säätövoimasta eikä sähkönsiirtoyhteyksien laajennustarpeesta. Koska ala ei vastaa kaikista aiheuttamistaan kustannuksista, tuulisähkö on liian halpaa ja sotkee sähkömarkkinoita. Kaikkien kustannusten sisältyminen tuulisähkön hintaan parantaisi muiden sähköntuottajien asemaa ja sähkönkäyttäjien valinnanvapautta.
Tuulivoimaa koskeva lainsäädäntö olisi saatava kuntoon ennen kuin hallitsematon rakentaminen johtaa hallitsemattomiin haittoihin. Parhaiten se onnistuisi säätämällä maahamme tuulivoimaloiden sijoittamista ja toimintaa kokonaisvaltaisesti ohjaava tuulivoimalaki, jolla säädettäisiin myös haittojen torjunnasta ja sivullisille aiheutuvien menetysten korvaamisesta, sekä tuulivoima-alan kustannusvastuista, ja jossa olisi tarvittavat viittaukset muuhun lainsäädäntöön.
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry
