Tuulivoimahankkeet-Ikaalisissa-lehti sisältää ajankohtaiskatsauksen Ikaalisten tuulivoimahankkeisiin ja niiden vaikutuksiin.
Pääkirjoitus
Tuulivoimarakentaminen etenee Suomessa läkähdyttävää vauhtia. Lainsäädäntö ei pysy rakentamisen tahdissa, ja kansalaiset ovat jääneet sanan 
mukaisesti yksin taistelemaan tuulimyllyjä vastaan. Asukkaat tulevat usein yllätetyiksi kuullessaan uutisen omalle paikkakunnalle suunnitelluista tuulivoima-alueista. Yhä useammin voimalat ovat myös paljon suurempia niin tehoiltaan, ko’oiltaan kuin lukumääriltäänkin kuin mitä maakuntakaavaan on merkitty – niin Ikaalisissakin. Silti hankkeet etenevät vauhdilla p ä ä t ö k s e n t e k o e l i m i s s ä. Tuulivoimayhtiöiden palkkaamat konsultit tekevät ympäristövaikutusten arvioinnit (YVA), joiden lopputulos kertoo lähes poikkeuksetta, että tuulivoimalla on hyvin vähän tai ei lainkaan vaikutuksia mihinkään. Näihin arviointeihin niin viranomaiset kuin päättäjätkin lähes poikkeuksetta luottavat päätöksiä tehdessään. Asukkaiden huoli ei saa vastakaikua siellä, missä sitä odottaisi saavansa.
Vastikään ilmestyneen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n raportin mukaan ilmastonmuutos etenee luultua nopeammin ja jo nyt on todettu satoja sekä paikallisia että suoraan ilmastonmuutokseen liittyviä lajien sukupuuttoja. Tuulivoimaa pidetään luonnon ja ilmaston pelastajana. Olikin varsin hämmentävää lukea ensimmäisestä Tevaniemen ympäristövaikutusten arviointiluonnoksesta, että tuulivoiman edessä voidaan poikkeusluvin poiketa mm. luonnonsuojelualueiden ja lajien rauhoitusmääräyksistä, luontotyypin muuttamiskiellosta, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikkojen sekä luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentämis- ja hävittämiskiellosta. Luonto voidaan siis tuhota, mikäli luonto estää tuulivoiman rakentamista.
Tuulivoiman rakentaminen ei ole mahdollista ilman suuria määriä harvinaisia ja perinteisiä maametalleja. Suuri osa siitä, mitä ”vihreään siirtymään” tarvitaan, tulee kaivoksista tai muovista. Unelma fossiilisten energialähteiden korvaamisesta uusiutuvilla tarkoittaa sitä, että maametallien kaivostuotanto maailmassa pitäisi monikymmenkertaistaa nykyiseen verrattuna. Jo nyt kuparin tuotantoa varten on jouduttu jopa avaamaan vanhoja kaivoksia, joista on jo louhittu parhaat palat päältä aiempina vuosina. Saksalaisen Der Spiegel -lehden mukaan yksi keskikokoinen tuulivoimala vaatii jopa 50 000 tonnin edestä maan ja kiven louhintaa, jotta siihen saadaan tarvittava määrä kuparia. Koska metallit eivät ole uusiutuva luonnonvara ja ne ehtyvät koko ajan, tarvitaan yhä suurempia kaivosalueita hurjalla vauhdilla etenevää uusiutuvaa energiasiirtymää varten.
Kiina tuottaa 70 % maailman harvinaisista maametalleista. Baotoun kaivosalueella tehtaat jalostavat 17:ää eri metallia. Se on 10 km²:n kokoinen liejuinen alue, jonka ympäriltä on luonto tuhottu täysin. Prosesseissa syntyy myrkyllisiä kemikaaleja ja radioaktiivista ainetta, kuten toriumia, jotka aiheuttavat syöpää haimassa, keuhkoissa ja veressä. Kaivosten ympärille rakennettuja kaupunkeja kutsutaan ”cancer towneiksi” (s y ö p ä k a u p u n g e i k s i ), koska asukkaiden eliniän odotus on hyvin alhainen ja suurin osa heistä kuolee syöpään. Monet kaupungeista kaivosten ympärillä ovat salaisia. Maat ja luonto on täysin tuhottu. Kiinassa ilmastopolitiikka saatikka ihmisoikeudet eivät näyttele yhtä tärkeää roolia kuin länsimaissa. Kaivostoiminta on yksi luontoa saastuttavimmista ja tuhoavimmista teollisuudenaloista, jota ilman ilmastoa pelastavaa, uusiutuvaa tuulivoimaa ei voida edes rakentaa. Voidaanko tuulivoimasta näin ollen edes puhua luontoystävällisenä energiamuotona?
Onneksi kuitenkin Suomessakin on jo joillakin paikkakunnilla ymmärretty, mitä tuulivoima tullessaan voi tarkoittaa, ja monet hankkeet ovat jo kaatuneet.
Lapoja varten tarvitaan valtava määrä kemikaaleja, öljystä valmistettuja muoveja ja komposiittimateriaaleja, kuten lasikuitua, hiilikuitua ja aramidikuitua. Näiden materiaalien vuoksi lavoissa tapahtuu eroosiota ja niistä irtoaa mikromuovia ympäristöön. Glasgow’n Strathclyden yliopiston vuonna 2021 tekemän raportin mukaan yksi tuulivoimala päästää mikromuovia luontoon 62 kg vuodessa. Suomessa luontoon päästetyn mikromuovin
määrä on nykyisillä voimalamäärillä 60 600 kg/vuosi. Vihreän ympäristöpolitiikan kaksinaamaisuus on hämmentävää.
Tuulivoimasta saatujen kokemusten ja tutkimusten myötä ihmisten vastustus tätä ”puhdasta ja uusiutuvaa” energiaa vastaan on noussut valtavasti eri puolilla maailmaa. Heidän ääntään ei haluta kuulla eikä tutkimustuloksia haluta uskoa. Ihmisten, luonnon ja eläinten epätoivoinen ääni ei kuulu tuulivoima- ja sijoitusyhtiöiden harjoittaessa liiketoimintaansa arvokkaissa kulttuurimaisemissa, metsissämme, pohjavesialueilla tai liian lähellä asutusta. Onneksi kuitenkin Suomessakin on jo joillakin paikkakunnilla ymmärretty, mitä tuulivoima tullessaan voi tarkoittaa, ja monet hankkeet ovat jo kaatuneet joko oikeusasteissa tai jo päätösvaiheessa, kun valtuutetut ovat ymmärtäneet asian vakavuuden. Koska lainsäädäntöä asiasta ei käytännössä ole, olisi kiireesti saatava kuntiin tuulivoimastrategiat, jossa itse määritellään esimerkiksi suojarajat ja ympäristölupien tarve. Näistä asioista voivat kunnan omat päättäjät tehdä päätöksiä niin halutessaan.
Paitsi luonnon tuhoutumista aiheuttaa tuulivoima liian lähelle asutusta tuotaessa myös epäinhimillisiä, eläinten ja ihmisten kokoisia tragedioita, jotka tarkoittavat terveyden, omaisuuden ja joskus jopa koko elinkeinon tuhoutumista. Joissakin tapauksissa koko elämä ja omaisuus tuhoutuu, josta kukaan ei ole vastuussa. Tästä on lukuisia esimerkkejä niin maailmalta kuin Suomestakin. Miksi Ikaalisissa tuulivoimalat, jotka ovat niin suuria, ettei sellaisia ole vielä missään päin maailmaa rakennettu, eivät aiheuttaisi samoja ongelmia kuin muualla maailmassa paljon pienemmät voimalat aiheuttavat?
Ilman riittäviä suojarajoja ja ympäristölupia ihmiset jäävät taistelemaan yksin. Niihin on kuitenkin suhtauduttu lähtökohtaisesti jopa vähätellen. Onkin syytä kysyä, ketä riittävät suojarajat ja ympäristölupa haittaisivat?
Johanna Ylihaveri
pj.
Elinympäristömme puolesta ry
Lataa Tuulivoimahankkeet-Ikaalisissa-lehti.
Lehden muut osiot pääkirjoituksen lisäksi:
- 7 kysymystä & vastausta tuulivoimalamelusta
- Toimituksemme kysyi tuulivoimalameluun liittyviä kysymyksiä VTT:n emeritusmelututkija DI Hannu Nykäseltä. Hannu Nykänen on tehnyt uraauurtavan ja vuosikymmeniä pitkän työn suomalaisen akustiikka- ja melututkimuksen parissa.
- Tuulivoimaan liittyviä oikeudellisia näkökohtia
- Matemaattinen tutkimus tuulivoimaloiden vaikutuksesta kiinteistöjen arvoon
- 10 kysymystä & vastausta tuulivoimaloiden vaikutuksista
- Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry:n luvitusasiantuntija ja hallituksen jäsen Riitta Lindgren vastasi toimituksemme kysymyksiin tuulivoimaloiden vaikutuksista ja herättelee päättäjiä.
Lataa Tuulivoimahankkeet-Ikaalisissa-lehti.
