Alkuperäinen mielipidekirjoitus on julkaistu Ilkka-Pohjalaisessa 12.03.2022.
Monet ovat viime aikoina ihmetelleet sähkön hinnan äkillistä nousua. Erityisesti he, joilla on pörssisähkön hintaan perustuva sähkösopimus, ovat saaneet todella suuria sähkölaskuja. Hinnannousu tulee vaikuttamaan myös muihin viimeistään siinä vaiheessa, kun sähkösopimus uusitaan. Mistä tämä johtuu? Syitä on monia, mutta yksi syy on tuulivoima.
Tuulivoimayhtiöt hokevat jatkuvasti, että tuulivoima on tämänhetkisistä vaihtoehdoista edullisin, mutta nyt kun tuulivoimaa on rakennettu, miltä se näyttää sähkölaskussa?
Vaikka tuulivoimaloiden koko ja nimellisteho on kasvanut valtavasti, on niiden kapasiteettikerroin vain 30 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että seitsemän megawatin voimalan todellinen teho onkin keskimäärin vain kaksi megawattia.
Yksinkertaistettuna, jos rakennetaan 100 tällaista voimalaa, niistä ainoastaan 30 tuottaisi täyden kapasiteettinsa verran energiaa, loput eivät tuota mitään.
Huomionarvoista on, että kapasiteettikerroin on nolla niinä päivinä, kun sähköä eniten tarvittaisiin. Kovimmilla pakkasilla on usein täysin tyyntä.
Suurin osa poliitikoista vaikuttaa haluavan tulevaisuuden, jossa Suomi on rakennettu täyteen tuulivoimaloita. Tällöin täytyy kuitenkin rakentaa yhtä paljon muunlaista energiantuotantokapasiteettia, ns. säätövoimaa. Ilman luotettavaa ja suunnitelmallista energiantuotantoa tulemme jäätymään kuoliaaksi kovimmilla talvipakkasilla.
Sähköverkossa energian tuotannon täytyy vastata kulutusta. Jos kylmänä päivänä tarvitset kotonasi 100 kilowattituntia energiaa, täytyy sähköntuottajan vastata kysyntään samalla tuottamalla vastaava määrä energiaa. Tuulisemman päivän odottaminen ei yksinkertaisesti ole mahdollista.
Akutkaan eivät ole ratkaisu tähän ongelmaan. Ne toimivat hyvinä varavirtalähteinä muutaman tunnin ajanjaksoja, mutta niillä ei lämmitetä koko Suomea kahta viikkoa helmikuussa.
Puhetta on ollut myös vetykaasun tuottamisesta ylijäämäsähköllä tuulisimpina päivinä. Tekniikkakin tähän on jo olemassa, mutta prosessi on erittäin energiaintensiivinen ja riskinä on, että kysynnän kasvaessa sähkön hinta kallistuisi vielä entisestään.
Tästä aiheutuu suuri ongelma, sillä tuskin kukaan haluaa rakentaa varavoimalaitoksia tuulivoimalle sen jälkeen, kun nykyiset voimalaitokset tulevat elinkaarensa päähän ja poistuvat käytöstä. Investointien ydinvoimaan tai mihin tahansa muuhun energiantuotantomuotoon täytyy perustua oletukselle, että voimalaitosta voidaan hyödyntää ja käyttää vuoden jokaisena päivänä, ei ainoastaan tuulettomina päivinä.
Tuulivoimalla on etuajo-oikeus ja tähän asti sille on sallittu ilmainen kyyti muiden energiantuotantomuotojen kustannuksella. Tuulivoimayhtiöt pitävät itsestään selvänä, että joku muu ratkaisee ongelmat tuulettomina päivinä.
Yhä useammat alkavat olla sitä mieltä, että näin ei voi jatkua. Tuulivoimayhtiöiden pitäisi vastata sähkön toimittamisesta vuoden jokaisena päivänä, myös kylminä ja tuulettomina. Ne voitaisiin esimerkiksi määrätä tilaamaan Wärtsilältä kaasuvoimala, joka sitten voitaisiin käynnistää kun tuuli alkaa tyyntymään. Eiväthän tuulivoimayhtiöt tällaiseen tietenkään suostu, mutta minkä takia muiden voimalaitosyhtiöiden täytyy toimia niiden lapsenvahtina?
Jos joku kuitenkin on valmis varavoimaa rakentamaan ja tuottamaan vain tuulettomina päivinä, ymmärtää varmasti kuka tahansa, että he haluavat tuottamastaan energiasta suuremman korvauksen, sillä investoinnista aiheutuneet kulut täytyy joka tapauksessa kattaa.
Edellä mainittujen asioiden johdosta voimme olla varmoja siitä, että korkeat sähkönhinnat talvella eivät valitettavasti tule olemaan kertaluonteinen tapahtuma. Päinvastoin tämä on vasta alkua, sillä poliitikoilla on edelleen tavoitteena, että Suomeen rakennetaan yhä lisää tuulivoimaloita.
Harto Hattula
Maalahti
