Tuulihurmosta

5.1.2022

Alkuperäinen mielipide-kirjoitus on julkaistu Suur-Keuruu lehdessä 5.1.2022 (maksumuurin takana, julkaistu kirjoittajan luvalla).


Suur-Keuruu uutisoi 20.12.2021 EE Finland Oy:n suunnittelevan tuulivoimaloita Keuruun Ahvennevalle.

Kirjoittaja toivoo, että tuulivoimaloiden rakennuslupahakemusten asian- ja lainmukaisuus ja lupia hakevan yhtiön taloudelliset taustat selvitetään. Kuva Santavuoren tuulipuistosta Ilmajoelta. KUVA: SAMI KERO / HS

Mikä kyseinen yhtiö on? Normaalisti Finder fi:stä on helposti katsottavissa yhtiöiden talous- ja yhtiön vastuuhenkilöiden tiedot. Nyt sieltä näkyy vuonna 2015 perustetun yhtiön toiminnan olevan tappiollista, mutta ei mitään muita liiketoiminnan ja yhtiön johdon tietoja.

Kaupparekisterin tiedoista ilmenee yhtiön osakepääoman olevan 2.500 euroa ja toiminnan olevan jo noin 640 000 euroa tappiolla, eli se on menettänyt koko osakepääomansa ja on niin sanottu kriisiyhtiö. Sieltä ilmenee, ettei yhtiö ole koskaan valinnut tilintarkastajaa ja yhtiöllä ei ole sen antamaa tarkastuskertomusta, josta saisi käsityksen yhtiön liiketoiminnasta ja taloudellisesta tilanteesta. Mitä halutaan salata?

Kaupparekisteristä ilmenee myös yhtiön tanskalaisista muodostuva hallitus. Sieltä selviää sekin, että EE Finland Oy:n taustalla on tanskalainen yritys.

Keuruulla hehkutetaan jo kiinteistöveroista. Minkä suuruisia ne olisivat? Tuulivoimaloiden kiinteistöverossa on helpotuksia, sillä roottori lapoineen, vaihdelaatikko ja generaattori ovat irtainta omaisuutta ja ne eivät kuulu kiinteistöveron piiriin (VH/3819/00.01.00/2020). Mahdolliset kiinteistöverotuotot maksetaan lopulta sähkön hinnassa. Yhtiö voi vaikuttaa kiinteistöveronsa määrään jyvittämällä verosta vapaaseen osuuteen, omaisuuteen, enemmän arvoa. Lisäksi kiinteistövero pienenee vuosittain 2,5 prosenttia.

Lain mukaan osakeyhtiön toiminnan tarkoituksena on voiton tuottaminen osakkeen omistajille ja yhtiölle. Tässä tapauksessa rahat suuntautuisivat Tanskaan.

Muistellaanpa aikaisempaa vuoden 2015 tuulivoimalahanketta (Greenwatt Ahvenneva Oy Ab), jolle suunnittelutarveratkaisulla myönnetty lupa meni onneksi vanhaksi. Sen melumallinnukset oli tehty virheellisesti, rakennuslupahakemus ja piirustukset olivat ristiriitaiset, kaikkia rajanaapureita ei kuultu, koska ei ”löytynyt” puhelinnumeroa ja osoitetta. Keuruun rakennusviranomaiset eivät näitä ”huomanneet” ja varsinkaan niihin puuttuneet. Miksi?

Tuulivoimalan tai tuulivoima-alueen tuulivoimaloiden melumallinnuksen lähtöarvoina käytetään ympäristöministeriön mittaohjeen (ohje 2/2014) mukaisesti mitattuja tai lupavaiheessa valmistajan standardin IEC TS 61400-14 mukaisesti ilmoittamia tuulivoimaloiden melupäästön (äänitehotaso) takuuarvoja LWAd (”declared value” tai warranted level”).

Takuuarvoa osa toimijoista pyrkii varjelemaan ”liikesalaisuuteen” vedoten. Yöaikaisen makuuhuoneen meluarvo saa olla enintään 25 dB, ja kuten arvata saattaa, niin poikkeuksetta tätä ei lasketa lainkaan tai se tehdään virheellisesti. Ei, vaikka hallinto-oikeus päätöksellään on näin velvoittanut (Salon Märynummi).

Toivottavasti vuodet ovat lisänneet Keuruun lupaviranomaisten osaamista ja halua selvittää lakiin perustuvan velvollisuutensa mukaisesti tuulivoimaloiden rakennuslupahakemusten asianmukaisuus, täyttävätkö ne lain edellytykset ja niitä hakevan yhtiön taloudelliset taustat.

Kari Pajarinen
Keuruu