Konginkankaan Kyläyhdistys toteutti kyselyn alueen asukkaiden ja mökkiläisten suhtautumisesta koskien Liimattalaan suunniteltua yhdeksän tuulivoimalan teollisuusaluetta. Viesti on äärimmäisen voimakas: konginkankaalaiset eivät halua tuulivoimaa Liimattalaan.
Nina Välimäki, Markku Paananen ja Tanja Rämä kertoivat Konginkankaan kyläyhdistyksen teettämän tuulivoiman kyselyn tuloksista.
Konginkankaan kyläyhdistyksen tilaaman tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yli 16-vuotiaiden konginkankaalaisten ja loma-asukkaiden kokemuksia sekä mielipiteitä koskien Liimattalan tuulivoimalahanketta. Kyläyhdistyksen tavoitteena on hyödyntää ja jakaa tutkimustuloksia kaupungin päätöksentekoprosessin tukemiseksi.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena, itsevalikoituneena verkkokyselynä. Tutkimuksen tavoiteperusjoukkona oli yli 16-vuotiaat Konginkankaan alueella vakituisesti asuvat henkilöt sekä Konginkankaan alueella vapaa-ajan asunnon omistavat henkilöt sekä heidän perheenjäsenensä.
Perusjoukon koko on noin 2680 henkilöä, joista kesäasukkaiden osuus on noin 1600 henkilöä. Kysely oli avoinna vastaajille 12.4. – 5.5.2021 välisenä aikana ja kyselyyn vastasi yhteensä 235 henkilöä. Kyselyyn vastattiin henkilökohtaisesti mutta nimettömänä.
– Saanto oli varsin iso perusjoukon kokoon nähden. Kyselylomake oli varsin laaja, joten aineistoa kertyi järjestelmään. Kävin vastauksia läpi suorien jakaumien ja ristiintaulukoiden avulla, joiden pohjalta analyysi valmistui. Olen yllättynyt myös vastaajien määrästä ja siitä, että kannanottoprosentti oli niin korkea jokaisen 43 kysymyksen osalta. Se kertoo siitä, että asia kiinnostaa, vaikka pohtii tutkimuksia työkseen tekevä liiketalouden lehtori Nina Välimäki kertoo.
Ymmärrettävästi Laajarannan ja Liimattalan asukkaat olivat niitä aktiivisimpia vastaajia. Mitä lähempänä asutaan sitä kriittisempiä ollaan.
– Kyselyn saanto vastasi hyvin perusjoukkoa. Laajarannan ja Liimattalan asukkaat korostuivat jonkun verran aineistossa, mutta poikkeamalla ei kokonaistulosten kannalta ole juurikaan merkitystä, Välimäki sanoo.
– Tutkimus kertoo vahvasti, mikä on kohderyhmän näkökulma. Konginkankaalaiset eivät halua tuulivoimaa Liimattalaan. 82,4% vastaajista suhtautui kielteisesti tai erittäin kielteisesti siihen, että Liimattalaan rakennettaisiin tuulivoimala. Voidaan 95% luotettavuudella sanoa, että tulos on +/-4,5% sisällä eli 77,9% – 86.9%, Välimäki kertoo.
Kysely tehtiin, jotta kaikkien alueen asukkaiden ja loma-asukkaiden mielipide tulisi kuulluksi tässä hankkeessa.
– Kyläyhdistyksen ja kyselyn tavoitteena oli saada luotettava kokonaiskuvan alueen asukkaiden mielipiteistä niin puolesta kuin vastaan, kertoo Konginkankaan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Markku Paananen.
– Meille tuli huoli, kun emme ole saaneet tarpeeksi tietoa tuulivoimalan vaikutuksista ihmisten elämään, kuten esimerkiksi pohjaveteen. Halutaan tuulivoimalan mahdollisten melun ja välkkeen vaikutusalueella asuvien kuntalaisten ääni kuuluviin, kyläyhdistyksen Tanja Rämä lisää.
Äänekosken biotuotetehdas tuottaa sähköä 1,8 terawattituntia vuodessa, mikä vastaa 2,5 prosenttia Suomen koko sähkötuotannosta ja on noin 25 prosenttia Suomessa tuotetusta biosähköstä, yli puolet vastaajista kokevat, että Äänekoski on jo hoitanut omaa osuuttaan uusiutuvan energian määrän käytössä.
Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, ettei Äänekosken pidä mahdollistaa kaavoituksella tuulivoimaloiden tuloa paikkakunnalle.
– Tuulivoimalat tulisi lähtökohtaisesti rakentaa sellaiselle alueelle jossa ne häiritsevät mahdollisimman vähän ihmisasutusta, eli vähintään 30-40 kilometrin etäisyydelle.
– Tuulivoimaloita voi rakentaa, mutta ympäristö pitää huomioida. Voimalat pitää rakentaa kauas asutuksesta niin etteivät ne aiheuta haittaa ihmisille eikä eläimillekään.
– Tuulivoimaa voi hyödyntää parhaiten rannikoilla, kaukana asutuksista. Näyttää siltä, että tuulivoimaa pyritään rakentamaan alueille, joissa on jo valmis siirto infra lähellä. Eli se on suurempi pointti, kuin asutusten läheisyys.
62 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että tuulivoimaloiden rakentaminen Äänekoskelle vaikuttaisi kaupungin imagoon negatiivisesti. Jokseenkin negatiivisesti ja erittäin negatiivisesti vastaajista peräti 86,6 prosenttia ajattelee sillä olevan negatiivisia vaikutuksia Konginkankaan imagoon.
Kaupungin harjoittama tiedotuspolitiikka ei ole vastaajien mielestä saanut tuulta alleen. 73,7 prosenttia kokee, ettei kaupunki ole hoitanut alueen kaavoitukseen liittyvää tiedottamista alueen asukkaille hyvin. Yleisarvosana tiedottamiselle oli erittäin huono.
– Viesti on todella kriittistä kaupungin tiedottamisen suhteen, Välimäki sanoo.
– Kaupungin tiedotus on ollut olematonta. Lähinnä saanut lukea lehdistä ja kuulla huhuja. Vastaukset kysymyksiin kaupungilta ovat lähinnä olleet haistattelua.
– Kesäasukkaille ja tuskin vakituisille asukkaillekkaan ole tullut mitään infoa kaupungin taholta. Somesta on saanut tietoa hakea.
– Lehdestä jouduin toteamaan valmiit suunnitelmat. Eikö olisi ollut oikein kysellä lähiasukkailta ja muiltakin äänekoskelaisilta jo aikaisemmin mielipidettä asiaan? Olisi voitu haarukoida kuinka lähellä noita myllyjä yleisesti ihmiset sietäisivät ja sen jälkeen olisi voitu harkita löytyykö täältä paikkaa. Nyt on tunne, että on uhrattu yksi kylä, jotta kaupunki voi ”tienata” myllyillä.
Kun kysytään tyytyväisyyttä siihen, että kaupunki on lähtenyt viemään tuulivoimahanketta eteenpäin ovat vastaukset jokseenkin tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä 77,6 prosenttia.
Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet hanketta koskevassa päätöksenteossa koetaan minimaaliseksi, kun vastaajista 85,5 prosenttia kokevat jääneensä vaille vaikutusmahdollisuutta.
– Asukkaita ei kuulla tarpeeksi, ja vaikka kuullaan, sama kun puhuisi seinille.
– Kaavoitus on aloitettu virkamiesten luvalla kysymättä halukkuutta valtuustolta tai hallitukselta. Hanke tuli hallitukseen 17.2.2020 ja oli jo monta kuukautta tehty tutkimuksia ja otettu myös virallinen lausunto Elyltä, että ei tarvitse yva-menettelyä. Ohitettiin päätöksentekijöiden mahdollisuus sanoa asiasta oma mielipide.
Kyselyssä tiedusteltiin myös positiivisia kantoja Liimattalan tuulivoimahankkeeseen. Vastaajista noin 90 prosenttia ei nähnyt mitään positiivista hankkeessa.
Noin 10 prosenttia mainitsi positiivisena asiana kuten esimerkiksi vihreän energian, Äänekosken elinvoimaisuuden ja vetovoiman kasvun ja verotulot.
– Arvokas maisema raiskataan. Pohjavesi ja vedenpumppaamo vaarassa, varsinkin rakennusvaiheessa. Melu-, välke, terveyshaitat ihmisille ja eläimille. Virkistyskäytön ja metsästyksen rajoitukset. Haitat matkapuheliverkoille, nettiyhteyksille ja televisiolähetyksille. Kiinteistöjen arvon alennukset. Väkiluvun väheneminen, sen myötä palvelujen väheneminen. Kylän kuihtuminen.
– Emme maksa veroja enää Äänekoskelle, jos ne myllyt rakennetaan. Jos taloa ei saa myytyä, niin järjestelemme asiat muuten.
– Asun täällä luontoarvojen vuoksi. En käy töissä tehdasalueella, vaan työpisteeni on Jyväskylässä. Miksi siis jäisin tänne, jos maisema pilataan? Häkkilän kankaat ovat arvokkaita ulkoilumaastoja.
– Tilanpidon vuoksi muuttaminen ei vaihtoehto, olisimme siis loukussa.
41,7 prosenttia vastaajista (N=121) kertoo muuttavansa pois Äänekoskelta, mikäli Liimattalaan nousee yhdeksän siivekästä myllyä.
KURSIIVISSA olevat kommentit ovat kyselyyn vastanneiden mielipiteitä.