Voimaloiden näkyvyyttä lisää myös niiden rakentaminen korkeille paikoille, kuten Tornionjokivarteen. Lapin ELY-keskuksessa maankäyttö- ja ympäristövaikutukset yksikön päällikkö Leena Ruokanen uskoo, että maiseman merkitystä joudutaan pohtimaan entistä useamman hankkeen kohdalla.

– On luonnollista, että maisemavaikutusten merkittävyys nousee sitä enemmän mitä enemmän ne vievät alaa ja mitä korkeammalle ne nousevat.

Tornionlaakson museon johtaja Minna Heljala ei vastusta tuulivoimaa tai uusiutuvia energiamuotoja, mutta hänen mielestään maiseman merkityksen pohdinta jää liian vähälle tuulivoimahankkeita suunniteltaessa.

– Kun ajatellaan kulttuurimaisemaa ja rakennetun kulttuuriympäristön arvottamista, niin kyllä sille on aina annettu vähemmän arvoa kuin luonnonsuojelukysymyksille.

Kymmenien voimaloiden puistoja on valmistelussa

Tornionlaaksoon on suunnitteilla kaksi suurta tuulivoimapuistoa. Ne tulisivat Ylitornion Honkavaaran ja Isovaaran alueelle sekä Tornion Karhakkamaahan.

Ylitorniolle suunniteltiin kaksi vuotta sitten 70 tuulivoimalaa 68 neliökilometrin alueelle. Hanke kaatui, mutta Smart Windpower Oy virittää hanketta uudelleen.

Toimitusjohtaja Kalle Riihikoski kertoo, että voimaloiden lukumäärä arvioidaan uudelleen YVA:ssa.

– Voimaloiden koko on kasvanut parissa vuodessa. Niiden välisten etäisyyksien pitää myös olla suurempi eli voimaloiden määrä on ehkä alhaisempi.

Exilion Tuulihankkeet Ky suunnittelee hieman alemmas Tornionlaaksoon eli Tornion Karhakkamaahan peräti 100 neliökilometrin tuulivoimapuistoa. Sinne olisi tulossa 50 voimalaa, joiden pyyhkäisykorkeus voi yltää jopa 300 metriin.

Hankkeen sähkönsiirtoa varten suunnitellaan 400 kilovoltin voimajohdon rakentamista tuulivoima-alueelta Kemijokivarteen Petäjäskosken sähköasemalle.

Karhakkamaan hankkeen yleiskaavan vaikutusarviossa todetaan, että kaava-alueen maasto on pääasiassa vain tavanomaista metsätalousmaata, jolla ei ole maiseman tai kulttuuriympäristön osalta kiinnostavia piirteitä tai arvokohteita.

Lapin ELY-keskus antaa tammikuun lopussa lausuntonsa hankkeesta. Leena Ruokanen sanoo, että maisema-arvot ovat merkittävät.

– Onhan se ihan selvä juttu, että maisema-asia on keskeinen asia tässä Karhakkamaan hankkeessa, ja se vaikuttaa rajan toiselle puolelle eli Ruotsiin.

Valtakunnallisesti arvokas maisema tuulipuiston vieressä

Karhakkamaan voimaloista päätöksen tekee Tornion uusi valtuusto.
Heille tulee vaikea pähkinä pureskeltavaksi: toisessa vaakakupissa ovat vuokratulot maasta ja kiinteistöverot, ja toisessa maisema- ja luontoarvot.

Merkittävin on se, että alueen läheisyydessä on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (siirryt toiseen palveluun). Tornionjokilaakson maisema-alue ulottuu Tornionjokivarressa Tornion kaupungin pohjoispuolelta lähelle Ylitornion taajamaa.

Karhakkamaan tuulivoimaloiden alue ei sisälly tähän alueeseen.

– Maisema-alue on kuitenkin suunnitellun tuulivoimaloiden alueen vaikutusalueella.

On selvää, että maisemavaikutukset kuuluvat merkittäviin eli arvioitaviin vaikutuksiin Karhakkamaan tuulivoimapuistossa, Ruokanen sanoo.

Tornionlaakso on myös yksi 27 Suomen kansallismaisemasta (siirryt toiseen palveluun). Tämä listaus ei kuitenkaan ole maankäytön kannalta juridisesti sitova, toisin kuin määrittely valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi.

– Mutta on kansallismaisemallakin toki arvonsa. Ei voi poissulkea, että sekin lisää suunnittelun haasteellisuutta, Ruokanen sanoo.

Vaikutus ulottuu rajan yli Ruotsiin

Tornionlaakson maisemallista merkittävyyttä korostaa se, että suunniteltu puisto näkyisi rajan yli Ruotsin puolelle asti.

Tornionlaaksossa kulkee myös UNESCO:n maailmanperintöluetteloon kuuluva Struven ketju (siirryt toiseen palveluun), joka on kolmiomittausketju Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välillä. Sillä selvitettiin maapallon muotoa ja kokoa 1800-luvulla.

– Struven ketjulla on kulttuuriympäristöarvoa. Se on osa tätä maisema-arvoa ja sekin täytyy ottaa huomioon, Ruokanen sanoo.

Tornionlaakson museon johtaja Minna Heljala pitää Struven ketjua maisemakokonaisuutena.

– Ei voi ajatella näin, että UNESCO:n listalle olisi otettu joku yksittäinen piste, joku yksittäinen paikka, vaan kyllä se on maisema. Se ketju on kulkenut vaaralta vaaralle ja nimenomaan maisema on, näin minä ymmärrän, se tärkeä.

Koko tekee tuulivoimasta näkyvämmän mutta myös kannattavan

Karhakkamaan vieressä Kitkiäisvaaran voimalat olivat Suomen suurimpia, kun ne valmistuivat vuonna 2014. Ne ovat jäämässä pieniksi, kun viereen suunnitellaan kolmanneksen suurempia voimaloita.

Myös lukumäärä on kasvanut. Kitkiäisvaaran kahdeksan voimalaa tekivät siitä vuonna 2014 suuren yksikön. Sinä vuonna keskikoko oli alle neljä voimalaa.

Uusille tuulivoimaloille ei enää myönnetä tukea, joten kannattavuus on entistä tärkeämpää.

Kannattavuutta saadaan rakentamalla suuria voimaloita, ja rakentamalla niitä entistä enemmän samalle alueelle. Koko ja lukumäärä ovatkin kasvaneet merkittävästi muutamassa vuodessa.

Karhakkamaahan tulevat voimalat ovat kaksi kertaa korkeampia kuin kymmenen vuotta sitten rakennetut. Silloisten voimaloiden lavan kärki ylti Suomen Tuulivoimayhdistyksestä saatujen tietojen mukaan 150 metriin.

– Korkeammalla tornilla ja rakentamalla korkeampaan kohtaan pääsee parempaan tuuleen kiinni, ja pidemmillä lavoilla saa isommalta alueelta tuulen energian talteen, sanoo Suomen Tuulivoimayhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen.

Kun voimalan lavan mitta kasvaa, teho kasvaa toisessa potenssissa. Eli jos lavan pituutta jatketaan 20 prosentilla, niin roottorin pyyhkäisyala ja samalla voimalan teho kasvaa 40 prosenttia.

Rungon korkeus on vielä tärkeämpi, koska näin päästään kovempiin ja vakaampiin tuuliolosuhteisiin.

Voimaloiden koko on tuonut megawatin hintaa alas

1990-luvulla ja vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä rakennettiin keskimäärin kahden voimalan ryppäitä. Vielä 2010-luvulla rakennettiin etupäässä muutaman voimalan puistoja.

Nyt suunnitella on monenkokoisia puistoja, mutta uutta ovat suuret, jopa 60–90 voimalan puistot.

Voimaloiden lukumäärää kasvattamalla saadaan suuruuden ekonomiaa. Teiden ja sähkönsiirron rakentaminen ja esimerkiksi nosturien vuokrakustannukset saadaan jaettua useamman voimalan kesken.

– Näin kustannukset voimalaa kohti ovat pienemmät. Voimaloista saa todennäköisesti myös paremman tarjouksen, kun niitä ostaa 40 sen sijaan, että ostaa vain neljä, Mikkonen sanoo.

Myös voimaloiden valmistuskustannukset ovat laskeneet suhteessa tuotetun energian määrään.

Aikaisemmin nyrkkisääntö oli, että uusi voimala verkkoon kytkettynä maksaa 1,5 miljoonaa euroa megawattia kohti, nyt hinta on 1,2 miljoonaa euroa per megawatti.

Kun kolmen megawatin voimala maksoi ennen 4,5 miljoonaa euroa, nyt puolet tehokkaamman eli 4,5 megawatin voimalan saa 5,4 miljoonalla.

– Kannattavuus tulee siitä, että korkeammalla, pidempilapaisella ja suuremman kapasiteetin omaavalla voimalalla saa tuotettua enemmän sähköä.