Uutinen/haastattelu on julkaistu  Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä 28.01.2021.

Pohjolan Voiman ex-toimitusjohtaja Timo Rajala luettelee kriisit ja muutokset, jotka ovat johtaneet Suomen sähköomavaraisuuden menetykseen. Saatavuus- ja taajuusongelmat koettelevat Suomea.

”Poikkeustilanteissa olemme muiden sähkön varassa”, muistuttaa Pohjolan Voiman entinen toimitusjohtaja ja energia-alan vaikuttaja Timo Rajala.

Rajala, 73, jäi jo kymmenen vuotta sitten eläkkeelle silloisesta päätoimestaan energiakonserni Pohjolan Voimasta. Sähköalan diplomi-insinööri vaikuttaa yhä energia-alalla toimien asiantuntijana seitsemän yhtiön hallituksissa.

Pohjolan sähköjärjestelmää hän tarkkailee näköalapaikalta Viron kantaverkkoyhtiön Eleringin hallintoneuvoston puheenjohtajana sekä Suomen toiseksi suurimman sähköverkkoyhtiön Elenian hallituksen puheenjohtajana.

Viisi vuosikymmentä energia-alan johtotehtävissä antaa perspektiiviä.

”Jouduin jo nuorena mukaan tähän ”rulettiin”. Ensin rakensin korkeakoululle korkeajännitelaboratoriota, sitten soodakattilalaitoksia ja vuonna 1973 lähdin Västeråsiin suunnittelemaan ydinvoimalalaitosjärjestelmiä.”

Rajala oli mukana, kun PVO rakennutti ydinvoimaa, tuulivoimaa, vesivoimaa ja useita biopolttolaitoksia.

Pohjolan Voima -konserni kokosi yhteen teollisuuden energiayhtiöt. Rajala työskenteli PVO:n toimitusjohtajana vuosina 1992–2010.

”Viidenkymmenen vuoden aikana olen nähnyt erilaisia kriisejä ja jatkuvia muutoksia, jotka eivät ole olleet johdonmukaisia”, Rajala arvioi kehitystä.

Haastattelupäivänä Suomen oma sähköntuotanto – ydinvoimaloissa, yhdistetyissä sähkön ja lämmön tuotantolaitoksissa, vesivoimaa ja tuulivoimaa – oli teholtaan yhteensä noin 10 000 megawattia, yli 2 000 megawattia tuotiin siirtojohdoilla Ruotsista ja Venäjältä. Kun pakkaset olivat kireimmillään tammikuun puolessavälissä, siirtojohdot toivat joka ilmansuunnasta johdot punaisina Suomeen kallista pörssisähköä.

Periaatteessa myös Baltian maissa on ”sähköpula”, mutta Virossa varavoimaloina tarvittaessa toimivat yhä Narvan palavan kiven laitokset. Hyötysuhteeltaan heikkojen ja saastuttavien Narvan laitostenkin aika päättynee lähivuosina

Suomessa varavoima kannattamattomana ja saastuttavana laajalti purettu. Fortumin Inkoon varavoimalat eivät ole enää reservissäkään. Kotkan Mussalon voimala on poissa. Suomen suurin ja modernein hiilivoimala Meri-Porissa siirtyi TVO:lta kokonaan Fortumin omistukseen. Se toimii kantaverkkoyhtiö Fingridin varavoimalana.

Tilanne on sen verran kriittinen, että Rajala suosittelee hankkimaan varavoimaa – kuten sairaalat, tietokonehallit ja esimerkiksi isot maatilat lypsykoneineen ovat jo tehneet.

”Talven lyhyen pakkasjakson aikana tuotiin Suomeen sähköä noin kolmannes muista maista.

”Pärjäämme, kun saamme tuontisähköä. Ongelma tulee, jos tulee isompi häiriö ja laajempi alue on kylmän ilman alaisena. Silloin olemme pulassa. Yhdelläkään maalla ei ole velvoitetta myydä sähköä tänne. Oman maan tarve tulee ensin. Raha ratkaisee ja se, onko sähköä ylipäätään”, Rajala ynnää.

Olkiluodon 2-ydinvoimalayksikön vikaantuminen seisokkeineen joulun alla antoi varoituksen järjestelmän kriittisyydestä.

Kantaverkkoyhtiöt tasevastaavina pitävät sähköjärjestelmän kaiken aikaa tasapainossa niin, että sähkön kulutus vastaa koko ajan tuotantoa – yhdistettynä tuonnilla. Viimeisenä keinona järjestelmävastaava rajoittaa käyttöä ja kulutusta.

Myös sähkön kulutus on vuosikymmenten aikana muuttunut. Kun metsäteollisuudella vielä oli useita paperia valmistavia ja paljon sähköä kuluttavia hiertämöjä, ne voitiin pysäyttää kriittisimmäksi ajaksi. Paperiyhtiöt tekivät silloin rahaa myymällä sähköä verkkoon muille kulutettavaksi. Nyt säätövaraa on vähemmän.

”Omavaraisuuden aikana meillä oli isoja voimalaitoksia, joiden turbogeneraattoreissa oli jatkuvasti pyörivää massaa verkossa. Nämä ylläpitivät vesivoiman ohella yllä taajuutta. Ongelmia syntyy, jos joudumme erilliskäyttöön ja tukea ei saada naapureista Ruotsilta ja Norjalta, joilla on vesivoimaa. Meille syntyy kaksi ongelmaa: sähkön saatavuus- ja taajuudensäätöongelma.”

Alhaisemmalla taajuudella sähkölaite toimii hitaammin. Rajala muistaa kuinka Neuvostoliiton aikana Saariselällä yöpyessään hänen herätyskellonsa jätätti. Sähkö tuli rajan takaa idästä.

Akustoilla ja kuormaa säätäen nämäkin ovat hoidettavissa. Rajala on tällaisissa hankkeissa mukana Ahvenanmaalla Flexens Oy:ssä sekä verkkoyhtiöissä Eleniassa ja Viron Elering As:ssä.

Syntynyt epävarma tilanne on Rajalan mukaan ollut nähtävissä jo jonkin aikaa. Uudet ratkaisut vievät aikaa.

Tilanne on Rajalan mukaan nyt aiempaa herkempi, kun maailma digitalisoituu ja siirrytään muun muassa sähköautoihin.

Kun myös liikenne on kiinni sähköstä, Rajala näkisi parempana, jos polttoaineella kulkevia autoja pysyy liikenteessä rinnalla vielä pitkään.