Tuulesta temmattu

28.12.2020

Artikkeli on julkaistu Iltalehdessä 28.12.2020.


Mitään vastaavaa ei ole nähty Euroopassa:
Keski-Suomen Kannonkoskelle kaavaillaan järisyttävän kokoista tuulivoimalapuistoa. Naapurusto ei tätä hyväksy.

Mikäli saksalaisyhtiö ABO Windin, metsäjätti UPM:n ja Kannonkosken kunnanjohdon tahto toteutuu, Keski-Suomen hiljaisille metsäkukkuloille raivataan lähivuosina Euroopankin mittakaavassa ainutlaatuisen korkuinen tuulivoimalapuisto.

Pyhä-Häkin kansallispuiston viereen on tarkoitus pystyttää kuusikymmentä melkein Pariisin Eiffel-tornin korkuista tuulimyllyä. Vastaavan korkuista voimalapuistoa ei ole vielä missään päin Eurooppaa. Teholtaan se olisi Loviisan 1 tai 2-ydinvoimalayksikön tasoa.

Sähkön lisäksi voimalapuiston pelätään tuottavan korvaamatonta vahinkoa ainutlaatuiselle luonnolle sekä mittaamatonta haittaa alueen asukkaille.

Asukkaat ovatkin ryhtyneet kovaan taistoon tuulimyllyjä vastaan.

Ei meillä ole sinänsä mitään tuulivoimaa vastaan. Mutta mitä järkeä on raiskata monimuotoinen luonto harvinaisine lajeineen teollisuusalueeksi, jotta saadaan uusiutuvaa energiaa? Pro Vuorijärvet ry:n ja Vuorilahti44590 -liikkeen aktiivit kysyvät.

Kimmo Aspholm ja Jussi Liimatainen kukkulalla, jonne on jo pystytetty korkea masto tuulen mittausta varten.
Kimmo Aspholm ja Jussi Liimatainen kukkulalla, jonne on jo pystytetty korkea masto tuulen mittausta varten. RISTO KUNNAS
Saksalaisyhtiö rakensi tuulimaston pääosin saksalaisvoimin. Aktiivit pelkäävät, että suomalainen työvoima syrjäytettäisiin myös voimalapuiston rakentamisessa.
Saksalaisyhtiö rakensi tuulimaston pääosin saksalaisvoimin. Aktiivit pelkäävät, että suomalainen työvoima syrjäytettäisiin myös voimalapuiston rakentamisessa. JUSSI LIIMATAINEN

Piupaut kaavalle

Kannonkoski-Vuorijärvien tuulivoimalapuisto on pinta-alaltaan yhdeksän Kauniaisten kaupunkia eli noin 5400 hehtaaria. Maa-alue on metsäjätti UPM:n omistama.

Tuulivoiman kohdattua vastatuulta Saksassa yhtiöt ovat joutuneet etsimään uusia markkinoita ja alueita voimalamyllyjen sijoittamiselle. Saksalainen tuulivoimalayhtiö ABO Wind löysikin mieleisensä kohteen Jyväskylän pohjoispuolelta ja sai tehtyä vuokrasopimuksen UPM:n kanssa.

Kunnanjohdolle saksalaisyhtiö kertoi aikeistaan syksyllä 2018.

Esitys kuulosti houkuttelevalta. Visioinnit miljoonaluokan kiinteistöverotuotoista puhumattakaan rakennusvaiheen ja ylläpidon aikaisesta työllistävästä vaikutuksesta olivat täky, johon talousvaikeuksissa kitkuttelevan kunnan johto ei voinut olla tarttumatta.

Hanketta alettiin valmistella kaikessa hiljaisuudessa. Joulukuussa 2019 kunnanhallitus teki hankkeesta kaavoitusaloituspäätöksen eli avasi väylän kuntalaisten näkemyksille. Puoli vuotta myöhemmin – voimakkaasta vastustuksesta huolimatta – viime kesäkuussa se pani tuulivoimalapuiston kaavan vireille.

Tuon päätöksen kunnanhallitus teki siitä huolimatta, että aluetta koskeva maakuntakaava oli saanut lainvoiman äskettäin, vain viisi kuukautta aikaisemmin. Alueellista kaavoitusta ohjaavassa maakuntakaavassa kyseinen voimalapuistoalue luokiteltiin suurelta osaltaan hiljaiseksi alueeksi, matkailun ja virkistyksen vyöhykkeeksi.

Maakuntakaavan tarkoitus on muun muassa ohjata kuntien yleis- ja asemakaavoitusta. Kannonkoski ei kuitenkaan ottanut maakuntakaavaa millään tavoin huomioon.

– Jokaisella Suomen kunnalla on oman kuntansa alueella lain mukainen kaavoittamisoikeus, kunnanjohtaja Markku Vehkaoja kuittaa Iltalehdelle.

Havainnekuva: tältä Kannonkoskella voisi näyttää.
Havainnekuva: tältä Kannonkoskella voisi näyttää. SANTERI ROSENVALL
Oopperalaulaja Margareta Haverinen ja Jussi Liimatainen tutkivat kartalta tuulivoimaloiden kaavailtuja sijoituspaikkoja.
Oopperalaulaja Margareta Haverinen ja Jussi Liimatainen tutkivat kartalta tuulivoimaloiden kaavailtuja sijoituspaikkoja. RISTO KUNNAS

”Peruuttamaton tuho”

Pro Vuorijärvet ry:n puheenjohtajana toimiva oopperalaulaja Margareta Haverinen on erityisen huolestunut tuulivoimaloiden 100 metriä pitkien lapojen aiheuttamasta melusta sekä ihmisen kuuloalueen alapuolelle koituvasta niin sanotusta infraäänestä.

Näin isojen tuulivoimaloiden aiheuttamasta melusta ei ole olemassa tutkimustuloksia.

– Se tiedetään, että vesi kantaa ja voimistaa ääntä. Iso osa näistä voimaloista on tarkoitus sijoittaa Vuosjärveen johtavan Kolarinsalmen ”vuonon” pohjukkaan, Haverinen huomauttaa.

Kaavaillun voimalapuiston haitta-alueella lasketaan asuvan noin tuhat kuntalaista. Meluhaittaa seuraa maisemahaitta: Lavoista aiheutuu valon ja varjojen vilkkumista, mikä häiritsee erityisesti voimaloiden lähellä asuvia. Metsäkukkuloille sijoitettavat parin sadan metrin korkuiset myllytornit 300 metriin ulottuvine roottorinlapoineen muuttavat maiseman kokonaan.

– Ne estävät luontoon tukeutuvan elämän jatkumisen myös ympäristökuntien puolella, Haverinen huomauttaa.

Pro Vuorijärvet ry:n hallitukseen kuuluva Kimmo Aspholm huomauttaa, että jokaisen voimalatornin ympäriltä joudutaan raivaamaan sadan metrin säteinen kehä.

– Tornien alle on lisäksi louhittava ja tehtävä betoninen perustus. Jokaiselle tornille on raivattava ja tehtävä huoltotie. On avattava väylät liki 30 kilometrin mittaiselle sähkölinjalle ja maakaapelille sekä tehtävä muuntamoita, hän sanoo.

– Kunta on tähän saakka ollut ylpeä luonnosta huolehtimisestaan. Se on esitellyt puhtaan luonnon ja klassiset järvimaisemat merkittävimpinä vetovoimatekijöinä. Voimalapuiston myötä tuosta alueesta tulee kuitenkin teollisuusalue. Vaikka voimalat elinkaarensa päässä saataisiin purettua, aluetta ei koskaan saada ennallistettua, Kimmo Aspholm muistuttaa.

Aspholm tuo myös esiin monen kuntalaisen pelon siitä, että toteutuessaan tuulivoimapuisto alentaisi entisestäänkin alhaisia kiinteistöjen arvoja.

Eiffel-torni on 324 metriä korkea.
Eiffel-torni on 324 metriä korkea. SANTERI ROSENVALL
Silmälläpidettävien kaakkureiden pesimälammet ovat keskellä kaavailtua tuulivoimalapuistoa.
Silmälläpidettävien kaakkureiden pesimälammet ovat keskellä kaavailtua tuulivoimalapuistoa. TAPANI KAUPPINEN

”Runnottu kiireessä”

Aktiiveihin kuuluva Kirsti Krogerus sanoo olevansa erityisen huolissaan siitä, mitä seurauksia tuulipuistosta koituu luonnolle. Luonnon- ja vesiensuojelun parissa toiminut Krogerus pelkää voimalarakentamisen vaikuttavan haitallisesti alueen kymmeniin pikku järviin ja lampiin sekä pohjavesiin.

– Alueella pesii muun muassa kuikkaa muistuttava kaakkuri, joka luetaan silmälläpidettäviin lajeihin. Täällä on tehty myös maakotka- ja suurpetohavaintoja, Krogerus kertoo.

Aktiivit ovat olleet huolistaan yhteydessä muun muassa aluehallintoviranomaisiin, ympäristöministeriöön sekä pääministeriin. Mitään vastausta he eivät kertomansa mukaan ole saaneet.

Ainoa, joka vastasi, oli kunnallisvalituksen maakuntakaavan vastaisesta hankkeesta saanut Hämeenlinnan hallinto-oikeus, joka totesi, ettei se ota asiaa käsiteltäväkseen ennen kuin voimalapuistohankkeen osayleiskaava on hyväksytty kunnassa.

Kunnanvaltuuston päätettäväksi kaava-asia etenee mahdollisesti ensi kevään aikana.

– Pari tiedotustilaisuutta on asian tiimoilta järjestetty. Nekin vedettiin nopeasti läpi, eikä läheskään kaikkiin kysymyksiin vastattu. Tuntuu, että tämä vain läväytettiin kuntalaisten silmille hirveällä vauhdilla, jotta tuulivoimalalle myönteinen päätös saataisiin nopeasti runnottua läpi, aktiivit moittivat.

Luontoaktiivi Kirsti Krogerus sanoo olevansa huolissaan siitä, miten tuulivoimalapuisto vaikuttaisi alueen kymmeniin lampiin ja pieniin järviin.
Luontoaktiivi Kirsti Krogerus sanoo olevansa huolissaan siitä, miten tuulivoimalapuisto vaikuttaisi alueen kymmeniin lampiin ja pieniin järviin. RISTO KUNNAS

LUE MYÖS

  • Kannonkosken Vuorijärvien alueelle kaavaillun tuulivoimalapuiston teho olisi jopa 600 MW. Vertailun vuoksi Loviisa I:n ja II:n teho on yhteensä yli 1000 MW.
  • 5400 hehtaarin suuruinen alue rajoittuu Saarijärven, Äänekosken ja Viitasaaren kaupunkeihin.
  • Keski-Suomen ELY-keskus moittii Kannonkosken kunnan teettämää arviointisuunnitelmaa hankkeen ympäristövaikutuksista. Se esittää tarkempia selvityksiä esimerkiksi vaikutuksista luontoarvoihin, linnustoon ja Natura 2000 kohteisiin. ELY-keskuksen mukaan hankkeesta on kuitenkin tiedotettu ”riittävästi ja laajasti”.

 

Kaavaillun voimala-alueen reunoille on pystytetty asukkaiden mielipiteitä.
Kaavaillun voimala-alueen reunoille on pystytetty asukkaiden mielipiteitä. RISTO KUNNAS

 

  • Suomessa on tällä hetkellä 754 tuulivoimalaa. Valtaosa niistä sijaitsee läntisellä rannikkoseudulla. Yksittäisen tuulivoimalan keskimääräinen nimellisteho oli noin 4,3 MW. Voimalat tuottivat vuonna 2019 sähköä yhteensä 5,9 TWh, mikä on noin 7% koko Suomen sähkönkulutuksesta.
  • Tuulipuistoista 69 % oli suomalaisten, 31 % ulkomaalaisten yhtiöiden omistuksessa (v.2019).
  • Vuonna 2019 Suomeen rakennettiin 56 uutta tuulivoimalaa. Suunnitteilla on parhaillaan noin 3500 uutta voimalaa. Yli puolet niistä on tarkoitus pystyttää Pohjois-Pohjanmaalle ja Pohjanmaalle.
  • Tuulivoimaloiden elinkaari on 25-30 vuotta. Suurimmat ympäristörasitteet liittyvät niiden rakentamiseen sekä purkamiseen. Jo nykyiset 65-70 metrin pituiset lasikuitu-komposiittivalmisteiset lavat painavat jopa 12 tonnia, eikä niiden kierrätykselle vielä ole löydetty keinoja.

 

LUE MYÖS

Saksalaisyhtiö torjuu salailun

Saksalaisyhtiö torjuu väitteet tuulivoimaahankkeen salailusta ja tiedon panttaamisesta.

– Olemme panostaneet Kannonkosken tuulivoimahankkeen vuorovaikutukseen huomattavasti lakisääteisiä vaatimuksia enemmän, sanoo ABO Windin projektijohtaja Pasi Toivanen.

– Kaavoitusprosessiin sisältyvien tilaisuuksien lisäksi olemme järjestäneet kaksi ylimääräistä yleisötilaisuutta. Olemme lisäksi korostaneet mahdollisuutta olla meihin yhteydessä sähköpostitse, puhelimitse tai internetsivujemme kautta.

Alueelle hiljattain noussut tuulenmittaustornin pystytettiin paikallisten mukaan saksalaisvoimin. ABO Wind ei Toivasen mukaan anna takuita tai lupauksia kotimaisen työvoiman käytöstä. Hänen mukaansa yhtiö kuitenkin käyttää ”mahdollisuuksien mukaan” kotimaista työvoimaa. Rakennusvaiheiden sekä ylläpidon toteuttajat kuitenkin päätetään kilpailutuksen perusteella.

Tuulivoimahanketta arvostelevat ovat kyseenalaistaneet myös maanomistaja UPM:n moraalin, kun se on vuokrannut koskemattoman erämaa-alueen ”teollisuusalueeksi”.

– UPM:n rooli hankkeessa on maanomistaja. UPM ei toimi tässä hankekehittäjänä tai tuulivoiman tuottajana ja myyjänä, toteaa UPM Metsän maankäytön päällikkö Juha Rissanen.

Hän siirtää vastuun asiasta saksalaisyhtiölle ja Kannonkosken kuntapäättäjille.

– Edellytämme sopimuskumppaneiltamme viranomaisohjeiden ja -prosessien noudattamista. Tuulivoimatuotannon rakentamiseen liittyvät kysymykset ratkaistaan kaavoitusprosessissa ja voimalarakennusten rakennuslupaprosesseissa, Rissanen toteaa.


Artikkeli on julkaistu Iltalehdessä 28.12.2020.