Kalevi Nikula, Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry:n puheenjohtaja, lähetti 3.4.2020 ao. palautteen EU:n ympäristölainsäädännön asetusehdotukseen. Palaute löytyy myös EU:n ympäristölainsäädännön web-sivulta.

Arvoisa Euroopan Yhteisön viranomainen,

Haluan kiinnittää vakavaa huomiotanne siihen, että Suomessa ja muissakin Pohjoismaissa teollisen luokan suuriin tuulivoimaloihin ei päde kansainvälinen melumallinnus-standardi IEC 61400-11, jonka mukaan tuulivoimaloiden sijoittelu suunnitellaan niin, että niiden melu ei häiritsisi lähiasukkaita.

Esimerkiksi Suomessa tiedossani on rekisteröidyn kansalaisjärjestön puheenjohtajana jatkuvasti satoja valituksia tuulivoimaloiden melusta, ja todistettavasti myös kiinteistöjä joista asukkaat ovat joutuneet muuttamaan pois tuulivoimaloiden öisen melun takia, eräissä tapauksissa jopa saatuaan hengenvaarallisia, jopa sairaalahoitoon johtaneita oireita jatkuvasta melusta. Paljon on kiinteistöjä joista asukkaat haluaisivat muuttaa pois öisen melun takia, mutta eivät voi muuttaa, koska kukaan ei halua ostaa heidän kiinteistöään, tietäen että siihen kohdistuu meluhäiriö.

Kyse on siis kansalaisten oikeudesta terveelliseen elämään, jota nykyinen tuulivoimarakentaminen estää ja haittaa, jopa mahdolliseen terveyden menettämiseen saakka.

Kyse on lisäksi siten myös kansalaisten eriarvoisuudesta, jota nykyinen tuulivoimarakentaminen aiheuttaa.

MIKSI TUULIVOIMALOIDEN MELUMALLINNUKSISSA KÄYTETTÄVÄ KANSAINVÄLINEN IEC 61400-11 STANDARDI EI PÄDE SUOMESSA EIKÄ MUISSAKAAN MAISSA POHJOISISSA OLOSUHTEISSA?

Tuulivoimarakentamista koskevan sääntelyn mukaan Suomessa “…Mallinnuksessa on ehdottomasti käytettävä lähtötietoina standardin IEC 61400-11 [7] mukaisten mittausten perusteella määritettyjä ja valmistajan ilmoittamia tuuliturbiinien tunnus- tai takuuarvoja (valmistajan ilmoittama ”declared value” tai ”warranted level”).

Ongelmat kyseisen IEC 61 400-standardin soveltamisesta pohjoismaisissa olosuhteissa ovat seuraavat:

1. IEC 61400-11-standardi määritetään kullekin uudelle tuulivoimalatyypille ohjeen mukaan standardiolosuhteissa, joissa lämpötila, ilman kosteus ja tuulen nopeus ovat vakioita.
2. Standardi määritetään vain yhdelle (1) tuulivoimalalle, eli vain yhdelle melulähteelle.
3. Standardi sisältää oletuksen, että tuulen (ilmavirran) virtaus on laminaarinen, ts. siinä ei ole pyörteitä.

Kyseisen standardin soveltaminen sellaisen tuulivoima-alueen rakentamiseen, joita tavallisesti Pohjoismaissa rakennetaan, johtaa meluongelmiin. Tämä johtuu seuraavista seikoista:

1. Vain hyvin harvoin rakennetaan yhtä tuulivoimalaa, koska se ei ole kustannustehokasta. Suuria, napakorkeudeltaan jopa 160 metriä ja pyyhkäisykorkeudeltaan jopa 300 metriä olevia voimaloita voi nyt olla kullakin alueella jopa 60-90 kappaletta.
2. Koska tuulivoimaloita on lukuisia samalla tuulivoima-alueella (yleensä n. 500-800 metrin päässä toisistaan, niiden roottorien pitkät lavat (jopa 100 metriä pituudeltaan, 3 kappaletta kussakin voimalassa) aiheuttaa ilman virtauksessa turbulenssia. Tällöin niiden melupäästö ei ole laminaarinen, kuten IEC 61400-11-standardin mukaisessa mallinnuksessa on olettamuksena. Tällaisessa, hyvin tavallisessa tilanteessa, jossa myös tuulen nopeus ja suunta välillä vaihtelee, voimalat välillä aiheuttavat melun voimistumista ja välillä hiljenemistä. Tällainen melun jatkuva vaihtelu ilta- ja yöaikaan, muun maanpinnan lähellä olevan melun (esim. liikenteen) hiljentyessä, on kuuloaistille erittäin häiritsevää, ja voi jatkuessaan aiheuttaa unettomuutta, stressiä ja sairastumista. Kuuloaisti on fysiologiselta perustaltaan hälytysaisti, jonka tehtävänä on varoittaa ympäristön hälyttävistä signaaleista.
3. Pohjoismaisissa olosuhteissa tuulivoimaloiden pyörimiskorkeudella on hyvin tavallista pintainversio-ilmiön esiintyminen iltaisin ja öisin. (Kansanomainen nimitys Suomessa on ns. peninkulma ilmiö). Tämä johtuu siitä, että auringon laskiessa maanpinta jäähtyy, ja auringon lämmittämä tiheämpi (= kosteutta eli vesihöyryä) sisältävä ilmakerros nousee ylöspäin. Korkealla pyörivien tuulivoimaloiden aiheuttama melu hakeutuu siihen suuntaan missä vastus melun etenemiselle on vähäisin, eli kohti maanpintaa. Häiritsevä, jatkuva melu etenee siten maanpinnan eli rakennetun ympäristön tasolla kauemmas kuin IEC 61400-11-standardin mukaisesti tehty, vakio-olosuhteisiin perustuva mallinnus osoittaa. Viite esim.: Larsson, C., Öhlund, O. (2014) Amplitude modulation of sound from wind turbines under various meteorological conditions. Journal of Acoustical Society of America, 135(1): 67-73 http://dx.doi.org/10.1121/1.4836135.
4. Tuulivoimaloiden rakentamiseen Suomessa ei tavallisesti tarvita ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA), jos voimaloita on alle 10 kappaletta ja enimmäisteho on yhteensä 45 megawattia (MW). Tämä houkuttelee tuulivoimayhtiöitä rakentamaan voimaloita siten, että kyseinen lukumäärä ja kokonaisteho juuri ja juuri alittuu, jolloin tarkempaa ympäristövaikutusten arviointia ei tarvitse tehdä, vaikka kyseessä on kooltaan massiivinen, kauas ympäristöön näkyvä ja kuuluva rakennushanke.

JOHTOPÄÄTÖKSET:

Kansalaisten terveyden ja tasa-arvon turvaamiseksi tuulivoimarakentamisen säännöksiä on kiireesti muutettava niin, että tuulivoimaloiden melumallinnuksissa otetaan huomioon Suomessa vallitsevat sääolosuhteet, ja IEC 61400-11-standardin lisäksi huomioidaan paikallisen ilmaston erityispiirteet tuulivoimaloiden rakentamisessa. Tämä merkitsee sitä, että tuulivoimalat on sijoitettava paljon kauemmaksi kuin standardin mukainen mallinnus edellyttää. Yhtään voimalaa ei myöskään tule rakentaa, ennen kuin tuulivoimaloiden terveystutkimuksesta on saatu tarkempaa tietoa niiden haittavaikutuksista.

Kunnioittaen/Yours sincerely
Kalevi Nikula
Puheenjohtaja, FM
Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry.