Ii on pärjännyt tähänkin asti ilman tuulimyllyjä – maisemalliset ja kult­tuu­ri­his­to­rial­li­set arvot ja luonne muuttuvat rakentamisen seurauksena lopullisesti

7.2.2020

Anita Sieväsen mielipide-kirjoitus on julkaistu sanomalehti Kalevassa 02.02.2020.


Vapaaehtoistyö on myös joskus ”itsensä uhraamista” niin hyvien kuin huonojenkin asioiden puolesta. Ne saavat toimimaan ja sitoutumaan. Kirjoituksellani haluan vastustaa samalla julkisesti monien muidenkin puolesta lisätuulivoiman rakentamista Iihin.

Suomessa ja meillä Iissäkin on mielestäni nähtävillä selvää tuulivoimamyönteisyyttä ja tuulivoiman negatiivisten vaikutusten vähättelyä. Onko niin, että negatiivisten asioiden myöntäminen voi vaikuttaa hankkeiden onnistumiseen? Tämä näkyy myös pohjois-Iin alueella, johon nyt kovalla kiireellä ollaan rakentamassa 62 suurmyllyn teollisuusaluetta, ja jonne tulisi luvan sallimat 300 metriä korkeat tuulivoimalat.

Nämä tornit valoineen eivät näy vain meidän kylän alueelle, vaan myös koko Iin alueelle ja naapureillekin. Alueiden maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot ja luonne muuttuvat rakentamisen seurauksena lopullisesti.

Tuulimyllyjen hyvälaatuiset todenmukaiset valokuvasovitteet ympäristöön puuttuvat pyynnöistä huolimatta. Ne on luvattu nyt kevään aikana, mutta miksi vasta nyt?

”Alueiden maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot ja luonne muuttuvat rakentamisen seurauksena lopullisesti.”

Hankealueelle rakennetaan uutta tietä 60 kilometriä, käytännössä tien vaatima leveys on 12–15 metriä. Tähän tarvitaan maa-aineksia (kalliomursketta) noin 300 000 kuutiometriä. Hiilinielumetsää tuhotaan noin 100 hehtaaria, myllyjen perustukset vaativat 60 000 kuutiometriä betonia ja yli 30 000 tonnia rautaa, joka tulee muun muassa Kiinasta.

Tarvitaan suuret määrät fossiilista energiaa myllyjen valmistuksessa, pystytyksissä ja kuljetuksissa. Yhdessä tuulimyllyssä on noin 300–500 litraa säännöllisesti vaihdettavia vaihteisto- ja hydrauliikkaöljyjä myllyn koosta riippuen ja voiteluaineita ja muun muassa turbiinin jäähdytysaineena käytetään vesi-glykoliseosta (puhtaan glykolin tappava annos ihmiselle on noin 50 millilitraa).

Kylänraitit, maaseudun rauha, joki, meri, ympäristöarvot ja luonnonvarat, siinä missä yhteisöllisyys ja turvallisuus, ovat kaikki vetovoimatekijöitä miksi tänne yli 900 asukkaan Pohjois-Iihin muutetaan ja miksi täällä viihdytään.

Miksi näitä voimaloita ei rakenneta Etelä-Suomeen eli sinne, minne sähköenergia kuitenkin lopulta päätyy lähes täysin? Ilmattarelta saadun vastauksen mukaan haasteena Etelä-Suomessa ovat muun muassa monet asuin- ja lomarakennukset, joiden lähelle ei voi tuulivoimaloita rakentaa melurajoitusten vuoksi.

Saksassa maatuulivoimarakentaminen pysähtyi viime vuonna lähes täysin. Vastustaminen on kasvanut jyrkästi niiden haitoista johtuen, suurimpina terveyshaitat. Runsasta vastustusta on myös ympäristö-, luonto- ja maisemahaittojen johdosta.

Myös Suomessa tuulivoimatuotantoon kohdistuva vastustus on lisääntynyt. Tähän on myös työ- ja elinkeinoministeriö kiinnittänyt huomiota ja teettänyt riippumattoman ja kattavan selvityksen tuulivoiman terveys- ja ympäristöhaitoista. Hankkeen tavoitteena on pyrkiä selvittämään, onko tuulivoimaloiden tuottamalla äänellä haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen.

VTT:n tutkijalta saamani tiedon mukaan hankkeessa on kolme osiota: äänimittaukset, kyselytutkimus ja havaitsemiskokeet. Näistä kaksi ensimmäistä on nyt analyysivaiheessa, mutta ehkä se kiinnostavin, havaitsemiskokeet, jatkuvat vielä tammikuun ajan. Tulokset esitellään ministeriöiden edustajista koostuvalle ohjausryhmälle, joka päättää niiden julkistamisesta. Valitettavasti herää kyllä kysymys mitä ja miten niistä sitten halutaan meille kertoa. Hyvät kunnanvaltuutetut, Ii on pärjännyt tähänkin asti ja tästäkin eteenpäin ilman satoja tuulimyllyjä!

 

Anita Sievänen
Puheenjohtaja
Pohjois-Iin kyläyhdistys ry


Mielipide-kirjoitus on julkaistu sanomalehti Kalevassa 02.02.2020.