Tuulivoimaloiden maisemamallinnuksia on käsitelty YM:n julkaisussa 1/2016 ”Maisemavaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa” (Suomen ympäristö, 1/2016).
Ks. Ympäristöministeriön ohje, varsinkin sivulta 44 eteenpäin, esim. kuvat 15-17. Ympäristöministeriön ohjeen mukaan näkemäalue-analyyseissä tulee käyttää ihmissilmää vastaavaa kameran polttoväliä, eikä esimerkiksi laajakulma-objektiivia.

Myös kuva-alan rajaus (esim. etualan korostaminen) on tavanomainen kikka. Tällöin voimalat näyttävät olevan kauempana. (Ks. kuvat YM:n ohjeesta). Nykytekniikalla voidaan ottaa kuva myös ”paloina” digitaalisesti ja käsitellä ne sopivaan, ”litteään” muotoon. Laajakulma-havainnekuvia on ilmeisen tarkoituksellisesti ja virheellisesti käytetty lähes kaikissa muissakin rakennetuissa ta suunnitelluissa tuulivoimahankkeissa.

Ympäristöministeriön ohjeessa todetaan, että objektiivin polttovälin kasvaessa ihmissilmää eli normaaliobjektiivia suuremmaksi (=> kauko-objektiivi), kuvan perspektiivi vääristyy niin, että taustalla olevat esineet (= tässä tapauksessa tuulivoimalat) vaikuttavat pienemmiltä kuin miltä ne luonnossa ihmissilmälle näyttävät. Kuvan etuala korostuu, ja kauempi perspektiivi puolestaan litistyy pienemmäksi.

Siten tuulivoimaltat vaikuttavat tällaisessa mallinnuksessa todellista korkeuttaan matalalammilta ja kaukana horisontissa olevilta.

Konsulttiyhtiö Pöyry totesi YVA-selostuksessaan Uudenmaan ELY-keskukselle Pyhäjoen Parhalahden tuulipuistosta, että ”…Tuulipuiston rakentaminen muuttaa aluekokonaisuuden luonteen luonnonalueesta suurimittakaavaiseksi energian-tuotantoalueeksi” (Pöyry Oy, 2013, Parhalahden tuulivoimahankkeen YVA-selostus, s. 102).