Tuulivoimaa Kiuruveden rajalle, osa II

13.1.2020

Pyhäjärveltä kuului joulun aikaan toinen kiuruvetisten kannalta tärkeä tieto. Kiuruveden etelärajan läheisyyteen suunniteltua Vuohtomäen tuulivoimalahanketta on kaikessa hiljaisuudessa pidetty yllä ja rakennuslupia myönnetty kaavaprosessissa aiottua voimalatehoa merkittävästi suuremmille voimalakoneistoille.

Tieto on tullut yllätyksenä laajemminkin, sillä yleisenä luulona on ollut, että asutuksen läheisyyden sekä asujaimiston vastustuksen vuoksi hanke havaittiin epäkelvoksi toteuttaa ja se siksi kuopattiin.

Myös pyhäjärvisten on hyvä tiedostaa, että aiotussa rakentamisessa ei tullakaan nojautumaan suunniteltuun ja meluhaitat tulevat kasvamaan. Niin ikään tuulivoimaloiden rakentaminen rajoittaa voimala-alueen naapurikiinteistöjen omistajien rakennusoikeutta tontillaan. Toteutuessaan voimalat tulevat vaikuttamaan laajalle alueelle myös Koivujärvellä ja niin asukkaiden kuin mökkiläisten rauha kyseenalaistuu. Auringonlaskun näkymät olisivat sitten moneltakin kohtaa katsottuna tuulimyllyjen pyörintää.

Jos rakentamisessa tehoja kasvatetaan, ongelmat asutukselle lisääntyvät entisestään.  Jo valmistuneessa kaavassa meluhaitat on mitä ilmeisimmin arvioitu liian pieniksi.

Esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa jo 10 vuotta sitten valmistuneessa tutkimuksessa sanotaan, että korkeat tuuliturbiinit saattoivat olla lopulta jopa 18dB:ä meluisampia kuin ennustetut arvot. Meluhaittoja selvittäneessä tutkimuksessa sanotaan, että projektikohtaiset olosuhteet olisi otettava huomioon pelkän melulaskukaavojen orjallisen toteuttamisen sijaan. Muutoin melutodellisuus saattaa tuulivoimaloiden käynnistymisen jälkeen yllättää.

Tutkimuksen johtopäätöksissä korostetaan myös, että ”melu on ylipäätään otettava vakavasti, eikä ylimielisyydelle saisi antaa sijaa. Melu vaikuttaa ihmiseen kuuloaistin kautta tai suoraan ja sen vaikutus elämään voi olla dramaattinen. Meluhäiriintyminen voi johtaa ihmisten palautumisen vaikeutumiseen ja jopa toiminnanvajaukseen.” Näitä tapauksia Suomessakin on jo liikaa.

Emme voi rakentaa hyvää huomiseen, jos emme kunnioita ihmistä nyt, jos emme kunnioita täällä olevien oikeutta terveelliseen elinympäristöön ja omaisuuden suojaan nyt. Ei lapsia uskalleta tehdä, eikä asuntoja ostella, jos ei ole taetta siitä, että edes peruselinolosuhteet on turvattu.

Hyvä ei koskaan synny siten, että kuntalaiset asetetaan toisiaan vasten ja toiset menettävät perusoikeutensa. Kuitenkin kun rakennamme luottamukselle ja alueella jo asuvien ihmisten perusoikeuksien turvaamiselle, luomme kestävän perustan myös tulevalle.

Luodaan Kiuruvedestä tuulivoimavapaavyöhyke, jossa ihmiset voivat luottaa siihen, että heidän omaisuutensa on turvattu ja että terveellisestä ja elinvoimaa takaavasta elinympäristöstä pidetään kiinni.

Tällöin ihmiset voisivat luottavaisesti panostaa Kiuruvedelle sijoittamiseen, rakentamiseen ja asuntojen ostoon. Ja sitten myös ihmiset sellaisista tuulivoimaa rakentavista kunnista, joissa yhtäläistä oikeutta omaisuuden suojaan ja turvalliseen elinympäristöön ei tunnusteta voivat muuttaa tänne ja tuoda osaamisensa mukanaan.

Mikä hienoa, voimme nojata tämän ratkaisun jo olemassa olevaan pohjaan, Luomu-Suomen pääkaupunki-imagoon ja laajentaa luonnonmukaisuuden tarkoittamaan valtavista tuulivoimaloista ja meluhaitoista vapaata, turvallista elinympäristöä. Samalla voimme entisestään vahvistaa Kiuruveden luomu-imagoa ja osoittaa kestävää tietä muulle Suomelle.

Kunnioitettavan uran tehnyt ministeri Sirkka-Liisa Anttila sanoi vastikään YLE:llä esitetyssä haastattelussa päätavoitteensa politiikassa olleen heikompien puolustamisen. Se on ainoa kantava periaate myös tänään.

Tavallisten ihmisten oikeuksia turvalliseen ja terveelliseen asumiseen ja omaisuuden suojaan ei saa kävellä yli millään perusteilla. Turvallisuuden ja luottamuksen tarjoaminen, ihmisten arvostus ja hyvä kohtelu on kestävä tie. Ihmisten on uskallettava investoida asuntoihin ja koteihin, uskallettava sijoittaa elämään.

Heli Kananen
Jukka Manninen
Kiuruvesi

Merja Liuska
Pyhäjärvi