Kaupantekoa on jo kauan väärinkäytösten ja vinoutumien estämiseksi pyritty rajoittamaan säännöksin, jotka ehkäisevät mm kohtuuttomuudet kilpailutilanteissa. Tähän pyrkii myös lainsäädäntö, jonka tarkoitus on estää niin sanottu dumping, tuotteen vilpillinen, kilpailijaa vahingoittava polkumyynti.
Hävittäväksi dumpingiksi on nimetty polkumyynti, jonka tarkoituksena on vallata jokin menekkialue tappioista huolimatta ja sen onnistuttua päästä menekkialueella hallitsevaksi, hintoja määrääväksi tekijäksi. Menettelyä pidetään yleensä moraalittomana ja vahingollisena.
Valta tällaisen polkumyynnin estämiseen Suomessa on valtioneuvostolla. Entä kuka estää polkumyynnin silloin, kun polkumyynnin harjoittajana on valtiovalta itse?
Jo muutaman vuoden ajan on todettu, miten tuulivoiman polkumyynti, jota valtio tukee voimakkaasti, on vaikuttanut muun energiatuotannon kannattavuuteen. Tuulivoimatuotannon tuki on ohjannut pääomia pois muusta energian tuotannosta. Valtio on jatkanut tätä politiikkaa huolimatta maan merkittävimpien energiantuottajien varoituksista; tukien avulla halvaksi saatu tuulivoima johtaa energiapulaan, sähkökatkoksiin, epävarmuuteen sähkön saannissa ja lopulta sähkön hinnan tuntuviin korotuksiin.
Kovin pitkälle ei mikään maa voi jatkaa tuulivoiman tukemista verovaroin. Tuki on pakko siirtää jossakin vaiheessa hintoihin – kuten on tehty Englannissa, Tanskassa, Saksassa ja Irlannissa, missä kallis sähkö on luonut uuden köyhälistön, ”energiaköyhät”. Heille sähkö on ylellisyyttä.
Suomeen on hankkeilla tuulivoimaa 12 500 megawatin verran. Määrä on huima, sen toteutuessa Suomi nousisi maailman seitsemänneksi tuulivoiman tuottajaksi Kiinan, USA:n, Saksan, Intian, Espanjan ja Englannin jälkeen. Tuotannon maksajia noissa maissa on satoja miljoonia, Suomessa vain kourallinen. Noiden lukujen valossa tilanne on mieletön. Nyt Suomessa on rakennettua tuulivoimaa noin 1000MW.
Nuo 12 500 megawatin hankkeet kertovat karusti siitä, millaisia tuottoja monet tuulivoiman rakentajat Suomesta odottavat. Myös suomalaiset metsäyhtiöt ovat saaliinjaolla; ne vuokraavat metsiään tuulivoiman muualta tulleille rakentajille ruhtinaallista korvausta vastaan.
Vaikka vanha syöttötariffiin oikeutettu kiintiö on täysi, odotetaan uudesta tukijärjestelmästä yhtä tuottoisaa. Samalla sähkön hinta laskee ja tuhoaa salakavalasti alan markkinoita.
Esko Salmela
Taalintehdas
