Vastauksia kysymyksiin tuulivoimasta

16.9.2015

Tuulivoimayhtiöitten etujärjestö Suomen Tuulivoimayhdistys ry on laatinut mainoslehtisen ”Kysymyksiä tuulivoimasta” vastauksineen. Vastauksista on moni asia unohtunut pois. Tässä täydennys puuttuvin osin.

1. MIKSI TULIVOIMAA TUETAAN?
Tuulivoimayhdistys: ”Tavoitteena on, että tulevaisuudessa tuesta voidaan kokonaan luopua.”
Nyt on luopumisen aika. Maan tuottoisimman tuulivoimayhtiön liikevoitto oli viime vuonna 67% liikevaihdosta. Taaleritehtaan, tuulivoimaan panostavan sijoitusyhtiön, liikevoitto kasvoi 108 prosenttia.
Nyt yhtiöitä tuetaan veronmaksajien rahoista. Miksi?

2. MAKSANKO TUULIVOIMALLE TUKEA SÄHKÖVERONA?
Tuulivoimayhdistys: ”Suomalaiset eivät maksa sähkölaskuissaan erillistä uusiutuvan energian tukea.”
Onneksi eivät. Tanskassa sähkölaskussa on myös tuulivoiman tuki. Tanskalaisen sähkölasku on suurin Euroopassa.
Meillä tuki maksetaan valtion kukkarosta suoraan yhtiöille. Kukkaron täyttävät veronmaksajat, sinä ja minä.

3. MITÄ SAAMME TUEN VASTINEEKSI?
Tuulivoimayhdistys: ”Saamme kustannustehokasta energiaa.”
Pohjoismaisesta sähköpörssistä Suomi sai sähköä toisella neljänneksella 2015 hintaan 25,83 euroa.
Samasta määrästä sähköä maksettiin suomalaisille tuulivoimayhtiöille 105,30 euroa.

4. TYÖLLISTÄÄKÖ TULIVOIMA SUOMALAISIA?
Tuulivoimayhdistys: ”Suuri osa tuulivoiman tuottamasta työstä tehdään kotimaisella ja paikallisella työvoimalla. Käyttövaiheen osuus on 24 henkilötyövuotta.”
Tuulivoimalat valmistetaan ulkomailla. Huolto liittyy kauppaan ja sen hoitaa valmistaja. Jos voimalaa käytetään 24 vuotta yhtä vuotta kohti tarvitaan yksi työntekijä.
Ilmajoen kunnanjohtaja Seppo Pirttikoski (Yle 7.9.15): ”Ei sieltä Santavuorelta (17 tuulivoimalaa) ikävä kyllä kovin monta ilmajokista löydy.” Kunnassa on 600 työtöntä.

5. AIHEUTTAVATKO TUULIVOIMALAT MELUA?
Tuulivoimayhdistys: ”Äänen häiritsevyyteen vaikuttavat voimalan näkyminen asuntoon ja pihamaalle, mielipiteet vaikutuksesta maisemaan ja taloudellinen hyötyminen voimaloista.”
Tero Kannisto, omakotitalon asukas, Märynummi (9.9.15 SSS): ”Ääni kantautuu selvästi meille makuuhuoneeseen, vaikka talo on uusi ja eristykset tätä päivää.” ”En ymmärtänyt (etukäteen) että se on tämmöistä.”
Melumittaukset tekee aina konsultti, jonka isäntä on tuulivoimayhtiö.
Haminassa melu häiritsi asukkaita (Yle 7.5.2014). Kaupungin ympäristöpäällikkö Glumoff: ”Ohjearvot eivät ylity ulkona tai sisätiloissa, kunnalla ei ole tarvetta puuttua voimaloiden ääniin.”
Pohjanmaalla voimalayhtiö tarjosi tuntuvan summan rahaa oikeuteen tuulivoimasta valittaneille. Tarjous hylättiin.

6. MITEN TUULIVOIMAN ÄÄNTÄ VOIDAAN ARVIOIDA?
Tuulivoimayhdistys: ”Suomessa mallinnusohjeet perustuvat tutkittuun tietoon ja edustavat kansainvälistä parhaimmistoa.”
Melun mittaus tehdään tietyn normiston mukaan ja jos se osoittaa, että normi täyttyy, ei melu voi olla häiritsevää ja vahingollista.
Kun voimalat toimivat, asukkaat huomaavat olettamuksen vääräksi.
Kaikissa maissa melu on tuulivoimalan pahin vaara ihmisille: tuulivoimayhtiöt vertaavat sitä jääkaapin surinaan, asukkaat suihkuhävittäjien ohilentoon.
Kumpi on oikeassa?

7. TARVITAANKO KILOMETRIPERUSTEISTA TURVAETÄISYYTTÄ?
Tuulivoimayhdistys: ”Ainoa oikea tapa arvioida vaikutuksia, on mallintaa jokainen hanke erikseen.”
Jokaisen voimalan ympäristössä on niin monta vaihtuvaa, ääneen vaikuttavaa tekijää, että kilometrimääräinen etäisyys on ainoa keino minimoida voimalan äänivaikutus.
Merikotkan pesän ja voimalan välillä tulee olla kaksi kilometriä. Ihmisen asumus saa olla muutaman sadan metrin etäisyydellä.
Yhdistys vastustaa kilometrietäisyyttä. Ei terveysvaikutusten takia vaan koska ”se rajoittaisi tuulivoiman rakentamista” (STYn tiedote).

8. HYÖTYYKÖ PAIKALLINEN YHTEISÖ TUULIVOIMASTA??
Tuulivoimayhdistys: ”Pienelle paikakunnalle hankkeen tuomat verovarat voivat olla merkittäväkin taloudellinen piristysruiske.”
Yksikään kunta ei ole ilmoittanut taloutensa parantuneen merkittävästi tuulivoiman ansiosta, ne odottavat yhä luvattua piristysruisketta.
Paikallisille yhteisöille on tarjottu rahallista tukea, jotta arvostelu loppuisi. Harvoissa tapauksissa, joissa tuki on otettu vastaan, ovat voimaloiden haitat jääneet ennalleen. Yhtiöt katsovat, ettei arvosteluun ole anää aihetta, kun siitä on maksettu.

9. MUUTTUUKO MAISEMA TUULIVOIMAPUISTOJEN MYÖTÄ?
Tuulivoimayhdistys:”Täysikasvuinen puusto estää tehokkaasti tuulivoimaloiden näkymisen jo hyvinkin lähellä voimala-aluetta.”
Täysikasvuisen metsän korkeus on muutama kymmenen metriä. Tuulivomalan korkeus on nykyisin yli 200 metriä.
Metsätaloutta voidaan harrastaa alueella kuten ennenkin, joten ”suojaava” puusto onkin aamulla kaadettu. Jäljellä on tuulivoimapylväiden metsä.

10. VAARANTAAKO TUULIVOIMA NISÄKKÄIDEN TAI LINTUJEN ELINOLOT?
Tuulivoimayhdistys: ”Riistaeläimet itse asiassa hakeutuvat tuulivoimaloiden läheisyyteen.” ”Hyvin sijoitetut voimalat eivät lisää merkittävästi lintukuolemien määrää”.
Merkillistä. Ruotsissa hirvet karttavat tuulivoiman alueita (Uppsalan Maatalousyliopiston tutkimus). Sitä paitsi Ruotsissa metsästys on tuulivoiman niin sanotuissa ”puistoissa” kielletty. Kiellosta on ollut puhetta myös meillä.
Mikä on merkittävä ja vähemmän merkittävä lintukuolemien määrä? Saksassa laskettiin tietyn ajan kuluessa sattuneiden tuulivoimaloissa kuolleiden lintujen määrä: 69 kotkaa, 186 haarahaukkaa, 192 hiirihaukkaa, 71 muuta haukkalintua, 7 kalasääkseä ja satoja muita eri lajien lintuja.
Joissakin maissa yhtiöt ovat salanneet lintukuolemia, kuolleet linnut poimitaan säännöllisesti pois.

11. TUULEEKO TALVELLA?
Tuulivoimayhdistys: ”Tuulivoiman tuotanto painottuu loka- maaliskuulle.”
Syksy ja kevät ovat tuulisia ja tuottoisia aikoja. Sen sijaan talvisten paukkupakkasten aikana, jolloin sähkön tarve on suurin, ei juurikaan tuule.

12. PUTOAAKO VOIMALOIDEN LAVOISTA JÄITÄ?
Tuulivoimayhdistys: ”Kehotetaan valojen vilkkuessa välttämään oleskelua voimaloiden läheisyydessä.” ”Virkistyskäyttö on talvisaikaan vähäisempää.”
Vasta asukkaiten painostuksesta jäävaara otettiin vakavasti. Lavoista irtoava jää voi lentää useiden satojen metrien etäisyydelle, jää ei tipu kuten STY sanoo, se lentää.
Talvella on virkistyskäyttöäkin auratuilla metsäteillä, samoin metsästystä ja metsätöitä. Monet tuulivoiimalat ovat sulkeneet metsätiet puomeilla.

13. VAIKUTTAVATKO TUULIVOIMALAT KIINTEISTÖJEN ARVOON?
Tuulivoimayhdistys: ”Suomessa ei ole toistaiseksi tehty tutkimusta, joskin yksittäiset kiinteistövälittäjät ovat asiasta lausuneet.”
Yhdistys viittaa Massachusettissa tehtyyn tutkimukseen, jota tuskin voidaan verrata oloihin Suomessa. Meillä tuulivoimalat ovat sekä teholtaan, että kooltaa monikertaiset. Sitä paitsi Englannissa tehty vastaava tutkimus osoitti voimaloiden vaikuttavan kiinteistön hintaan. Myös BBC:n kysely tuotti samansuuntaisen tuloksen: 74 % vastanneista ei halunnut ostaa kiinteistöä tuulivoimalan läheltä.
Suomessa kiinteistön välittäjät suhtautuvat salaillen tai vähätellen tuulivoimaloitten vaikutukseen. Yksittäiset esimerkit ovat kertoneet perutuista kaupoista voimalan läheisyyden takia. Joissakin maissa tuulivoimayhtiö on joutunut korvaamaan asukkaille arvon alennuksen.

14. MITEN TUULIVOIMA VAIKUTTAA MATKAILUUN?
Tuulivoimayhdistys: ”….voidaan pitää turistinähtävyyksinä, jotka lisäävät alueen houkuttelevuutta.” STY viittaa Skotlannissa tehtyyn tutkimukseen. Sen mukaan vaikutus matkailuun on pieni.
Jo viime vuosikymmenen alussa tehty Skotlannin kansallisen matkailujärjestön tutkimus kertoi ihan muuta. Neljä viidestä turistista tuli maahan aidon ympäristön takia (unspoiled nature). Puolet sanoi tuulivoimaloiden pilaavan skotlantilaisen maiseman. Neljäsosa sanoi välttävänsä lomailua tuulivoima-alueilla.
Vuoden 2002 jälkeen tuulivoimaloiden määrä on Skotlannissa lisääntynyt valtavasti.
Viime vuonna (Daily Mail 18.3.2014) kaksi turistia kolmesta katsoi Skotlannin menettäneen arvoaan turistikohteena voimaloitten takia ja sama kaksi kolmasosaa turisteista ei enää matkusta lomalle Skotlantiin. Syy: tuulivoimalat.
Otsikko Daily Mail -lehdessä: Tuulipuistot tuhoavat Skotlannin matkailun.

15. JÄÄKÖ VOIMALOIDEN PURKAMINEN MAANOMISTAJIEN VASTUULLE?
Tuulivoimayhdistys: ”Tilanne, jossa…on häviävän pieni.” Vanha voimala voidaan myydä tai kierrättää, sanoo yhdistys.
Ulkomaalainen yhtiö voi konkurssin jälkeen kadota taivaan tuuliin ja tuulivoimalat jäävät maanomistajan kiusaksi. Jos maanomistajalla ei ole varaa purkutöihin voimalat jäävät kunnan kustannettaviksi. Tuulivoimayhtiöt vakuuttavat, että hylätty tavara on niin arvokasta, että siitä saa vielä hyvän hinnan.
Markkinat ovat maailmalla täynnä käytettyjä tuulivoimaloita, jotkut ruostuvat jo paikollaan. Halvimman saa dollarilla.
Kuka haluaa ostaa kaukaisesta Suomesta (loppuun)käytetyn tuulivoimalan?

Vastaukset koonnut
Esko Salmela
Taalintehdas

Toim. editoinut välilyöntejä 03.10.2015.