Sosiaalisen median tuulivoimakeskusteluissa kuvastuu hämmennys: miten tuulivoimaan kriittisesti suhtautuva löytää oikean ehdokkaan?
Entiset eväät eivät nyt riitä, muuten hyväksyttävien tavoitteiden lisäksi ehdokkaalla tulisi olla tuulivoiman rakentamiseen kansalaisen kannalta oikeudenmukaiset perusteet.
Kysymys tuulivoimasta on monelle äänestäjälle jopa ratkaiseva.
Myös itselläni oli tämä pulma, ennen kannattamani puolue on nyt tuulivoiman kannanotossaan niin epämääräinen, ettei siitä ole apua.
Päätin etsiä ehdokkaan, jonka suhtautuminen tuulivoimaan on mielestäni hyvä ja jonka tavoitteen muutenkin käyvät yksiin kanssani.
Turvauduin Ylen vaalikoneeseen.
Valitsin Varsinais-Suomen vaalipiirin ja kävin läpi kaikki ehdokkaat. Vaalikoneen kysymys oli: ”Tuulivoiman rakentamisen esteitä tulee poistaa muun muassa meluvaatimuksia lieventämällä.”
Tulkitsin kysymyksen niin, että samaa mieltä oleva ehdokas hyväksyy tuulivoimaloitten rakentamisen entistä lähemmäksi asuinrakennuksia.
Miten varsinaissuomalaiset ehdokkaat kysymykseen vastasivat?
PERUSSUOMALAISTEN kaikki ehdokkaat tyrmäsivät voimaloitten rakentramisen entistä lähemmäksi. Yhtään soraääntä ei esiintynyt.
Puolue on tunnetusti tuulivoimakriittinen.
DEMARIEN kannat olivat pahasti hajalla, hajonta oli lähes täydellinen: fifty-fifty. Puolueen kanta on mielestäni epämääräinen.
KOKOOMUKSEN ehdokkaat kallistuivat vastustamaan voimaloitten rakentamista lähemmäksi asumuksia. Mutta puolue sanoo samalla myötäilevänsä keskustan kantaa, joka on myös hyvin sekava.
KESKUSTAN ehdokkaat vastustivat hyvin voimakkaasti, 13 vastusti ja rakentamisen lähemmäksi hyväksyi vain kaksi. Puolueena keskustan kanta (Sipilä haastattelussa 13.4.) on ymmärrettävissä siten, että ensin tuulivoimaloille annetaan uusi tavoite ja uutta rahaa ja tätä uutta rahaa leikataan. Siis puolue leikaa vielä myöntämättömistä tukirahoista. Kanta on omituinen, jos se on tulkittu väärin, niin puolueen tulisi pian sanoa selvästi mitä se tahtoo.
KRISTILLISTEN ehdokkaitten hajonta oli myös täydellistä, mielipiteitä tasaisesti laidasta laitaan. Puolueen kannasta ei tietoa.
RKPn molemmat ehdokkaat vastustavat. Toinen ehdokkaista, Ida Schauman ei perustele kantaansa. Puolueen entinen puheenjohtaja ja ehdokas Stefan Wallin kuitenkin vesittää perusteluissa kantansa: ”Meluvaatimukset eivät ole rakentamisen esteenä yhtä paljon kuin NIMBY -ajattelu.” Wallinin kanta on skitsofreninen: Melun pelko on ihmisten pelottelusta syntynyt eikä melusta itse asiassa ole lainkaan ihmiselle haittaa. Väite toistaa tuulivoiman rakentajien lempiajatusta.
Puolueen kannasta ei tietoa, se lienee tuulivoimalle myönteinen.
VASEMMISTOLIITON ehdokkaissa on vahva kapinamieli. Kuusi ehdokasta on vastaan ja kymmenen on samaa mieltä. Puoluehan kannattaa lähes varauksettomasti tuulivoimaa.
VIHREITTEN riveissä on myös tervettä kapinahenkeä. Alueen kuudestatoista ehdokkaasta viisi ei hyväksy melurajan lieventämistä.
Kun Vihreät puolueena kannattaa tuulivoimaa maksoi mitä maksoi, niin on mielenkiintoista tarkastella varsinaissuomalaisten vihreitten ehdokkaitten perusteluja vaalikoneen kysymykseen:
-Ympäristöalan opettajana siviilissä toimiva vihreitten ehdokas ei hyväksy rajan lieventämistä: ”Melu on vähätelty ympäristöongelma, se vaikuttaa esimerkiksi oppimiseen, työtehoon, mielenterveyteen.” Aiheuttaa unihäiriöitä ja sen mittaus on hankalaa, kertoo tämä ehdokas.
-Vihreitten puheenjohtaja Ville Niinistö kannattaa voimaloitten rakentamista lähemmäksi asuntoja: ”Se tuo työtä Suomeen.”
-Melu ei ole tärkeä kysymys
-Vastustus ei johdu melusta. Tuulivoimayhdistyksen kysely kertoo, että valtaosa asukkaista ei kärsi tuulivoimamelusta.
-Meluvaastimusten kiristäminen lisäisi tuulivoimakriittisyyttä.
-Vastustava kansalaisliike kierrättää samoja huolia jokaisessa kunnassa.
-Tuulivoiman hyväksyntä kasvanut Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa.
-Vastustuksen suurin este on ennakkoluulot, ne väistyvät mitä enemmän voimaloita rakennetaan.
-Ei meluvaatimuksia tule lieventää, asenteita kylläkin.
-Ehdotus: Tietyn ajan huokeampi sähkö tuulivoimalasta yhden kilometrin säteellä asuville.
-Tarvittaisiin ”valtakunnan sovittelijaa” tulehtuneisiin tilanteisiin.
Hauska huomio muuten: vihreä ehdokas puhuu ”vastustavasta kansalaisliikkeestä”. Virallinen vihreä kantahan on ollut, että vastustamassa on joukko yksityisiä ihmisiä, joita kanustaa tuulivoimapelko. On hyvä, että vihreätkin jo tunnustavat, että tässä on kysymys kansanliikkeestä.
Puolueitten kannanotot tuulivoimaan eivät yleisesti kelpaa äänestyksen perustaksi. Vaikka ne ensi silmäyksellä näyttävät ehkä selviltä, niin itse asiassa niissä on liian paljon tulkinnanvaraa.
Itse katsoin parhaimmaksi poimia ehdokkaista sellaisen, jonka vastaus tuulivoiman melusta asetettuun kysymykseen on torjuva ja jonka muutkin arvot näyttävät olevan kohdallaan. Puolueen kanta – lähes aina epämääräinen – ei ollut määräävänä.
Jos tästä ”ohjeistuksesta” on apua näin viime hetkessä kodittomille tuulivoimaklriittisille äänestäjille, niin voin olla tyytyväinen.
Esko Salmela
Taalintehdas
