Euroopan vanhusväestö energiapolitiikan uhrina

29.11.2014

Ilmastonmuutoksen nimissä noussut paniikinomainen hätä ja usko vanhojen energialähteiden ehtymiseen on nostanut esiin uusiutuvan energian tavoitteet. Lopullisena päämääränä on vähentää kasvihuonepäästöjä supistamalla fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Kehityksen nopeuttamiseksi uusiutuvan energian tuotantoa tuetaan lähes kaikkialla verovaroin siinä uskossa, että tuotanto kannattaisi tuen jälkeen itse itsensä. Miljardit joita tukeen käytetään, maksetaan energian tuottajille joko suoraan käteen kuluttajan sähkölaskussa tai verovaroin valtion (veronmaksajien) kukkarosta. Vaihtoehtoa ei ole – maksajana on aina tavallinen kansalainen. Yksi uusiutuvista energioista on tuulivoima.
Monet maat, mm Saksa ja Tanska ovat valinneet suoran maksun, Suomessa rahat kiertävät valtion budjetin kautta. Suomessa summa on tänä vuonna 154 miljoonaa ja ensi vuonna 204 miljoonaa euroa. On sanottu, että kysymyksessä on miljardien siirto veronmaksajilta sijoittajille ilman riittävää vastinetta.

Kun sähkön hinta nousee tarpeeksi ei tukea siis tarvita. Ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen toivoo että näin käy ja että korkeampaan kuluttajan sähkölaskuun pitääkin pyrkiä. Hän sanoo: ”Toki, jos sähkön hinta Suomessa saadaan nousemaan jollakin keinolla 83,5 euroon per Mwh, niin eihän silloin syöttötariffia (tuulivoiman tuotantotukea) tarvitse maksaa.”
Lyhyesti: Kun tietyn määrän sähköä saa markkinoilta 35 eurolla, niin esim tuulivoimalla tuotetusta samasta sähkön määrästä tuottajalle maksetaankin 83,5 euroa. Kahden summan välinen 50.5 euroa lahjoitetaan palkkiona ”hyvästä työstä” tuulivoimasähkön tuottajalle.
Tässä toteutuu omituinen tuotannon ja tarjonnan laki; mitä halvempi tuotanto, sitä korkeampi hinta.

Suomessakin siis odotetaan, että ennen pitkää sähkön hinta nousee niin, että tavallinen kansalainen maksaa kaiken sähkölaskussaan. Nykymenetelmin tuotettu uusiutuva energia ei tässä nousussa ole suinkaan pieni tekijä.
Pellervon taloudellinen tutkimuskeskus toteaa näin: ”Hiilidioksidipäästöjen vähennystavoite voi nostaa sähkön hintaa 30% ja kaukolämmön jopa 70% vuoteen 2020 mennessä.”
Siis kuudessa vuodessa. Kaukolämmössä yli 10% vuodessa. Tilastokeskuksen mukaan asumisen ja energian osuus kotitalouksien menoista vuonna 1980 oli 18.6% ja 32 vuotta myöhemmin vuonna 2012 27.1%. Lisäystä oli siis vain noin 0.26% vuodessa. Tulevaisuudessa luvut ovat toiset.

Millaista on asua Suomessa vuonna 2020? Tilanne lienee silloin kutakuinkin sama kuin Saksassa ja Englannissa nyt.
Saksassa puhutaan yleisesti ”energiaköyhistä”, joilla ei ole varaa lämmitykseen. Puulämmitys lisääntyy. On kaupunkilaisia, joiden auton takakonttiin katoaa metsäteiden varsilta osa metsänomistajan halkopinosta.
Vanhusjärjestö ”ageUK” on Englannissa koonnut raportin ”Older, not colder”, jossa yksityiskohtaisesti käydään läpi vanhuksia nyt tänä talvena odottavat vaikeudet.
Kaikki raportin tiedot perustuvat tarkkoihin virallisiin lähteisiin. Niin raportti kuin viittaukset lähteisiin löytyvät järjestön kotisivulta.

Vanhusten pulmat kärjistyvät kolmeen tekijään: 1)Alhaiset tulot. 2)Huonosti lämpöä pitävät asunnot. 3)Korkeat sähkölaskut.
Englannin hallitus on määritellyt perhetalouden kuuluvan ryhmään ”fuel poverty”, polttoaineköyhät, jos talouden vuosimenoista käytetään yli 10% energiamenoihin, siis valaistukseen ja lämpöön. Vanhan määritelmän mukaan maassa oli vuonna 2011 näitä köyhiä talouksia 3,2 miljoonaa.
Määritelmän perusteita muutettiin vuonna 2013; luku aleni 2.28 miljoonaan. Näistä on vanhusten talouksia 602 000. Vanhukset asuvat usein suurehkoissa, vanhoissa ja heikosti eristetyissä taloissa ja usein yksin.
Monet iäkkäät pienituloiset säännöstelevät huoneitten lämmitystä ja valaistusta minimiin, pelkona on etteivät rahat muuten riitä. Kolme miljoonaa englantilaisvanhusta odottaa huolestuneena talvea: Miten pitää koti lämpimänä? Heating or eating – lämpö vai ruoka, kylmällä he joutuvat säännöstelemään molempia. Usein ruuasta voi nipistää, lämmöstä ei. Vuoden 2012 kylmänä talvena kuoli 28 500 vanhusta, monet heistä kylmään.

Lynne, 63 vuotias, asuu poikansa kanssa Cubriassa. Hänen tulonsa viikossa on 80 euroa, noin 100 puntaa. Hän maksaa sähköstä 35 puntaa, siinä on myös velan osamaksua sähköyhtiölle. Hän panee lämmityksen päälle aamulla tunniksi ja illalla 3-4 tunniksi. Kuumavesipullo, paksu villapaita ja aamutakki päivällä auttavat. Ruokaan jää muutama kymmenen puntaa. Päivä voi kulua ilman kunnon ateriaa, paahtoleipä ja tee aamulla, muutama voileipä ja tee illalla saa riittää.
Lynnin miellyttävillä kasvoilla on tuskainen ilme: Miten selvitä edessä olevasta talvesta?
Vanhusjärjestön raportissa on useita ”energiaköyhien” vanhusten ja vanhojen pariskuntien haastatteluja. Kaikilla on sama huoli: Miten rahat riittävät ruokaan ja lämpöön? Millainen talvi meillä on edessä?

Raportissa verrataan Englantia myös Suomeen. Suomessa talvet ovat perinteisesti kovia ja pitkiä ja asunnot hyvin eristettyjä. Englannin asuinrakennukset ovat EU:n alueen vanhimmat, vain 10% on rakennettu vuoden 1991 jälkeen, valtaosa ennen vuotta 1960. Määrärahojen saaminen valtion budjettiin vanhusasuntojen lämmöneristyksiin on ageUK -järjestön tärkeimpiä hankkeita.
Noin 160 000 englantilaista asuu niin sanotuissa park home -tyyppisissä asunnoissa, jotka näyttävät suurilta asuntovaunuilta. Asukkaista on 68% yli 60-vuotiaita ja 70 tai vanhempia on neljännes. Heidän tilanteensa on talvella vielä pahempi korkeiden lämmityskulujen takia.

Energian, lämmityksen ja sähkön, hintojen jatkuva nousu on Euroopassa iskenyt pahimmin juuri vähävaraisiin perheisiin ja vanhuksiin. Useimmat vanhukset eivät tiedä tai osaa etsiä halvinta sähkön tuottajaa netistä, he eivät osaa tai heille on liian kallista käyttää pankkipalveluja. Monille on asennettu kotiin korttiautomaatti, jolla maksaa sähkölaskuja. Sähkö katkaistaan heti, jos kortilla ei ole rahaa tai sää on niin huono ettei jaksa käydä ulkona lataamassa korttia.

William, 76, asuu yksin yli 200 vuotta vanhassa omakotitalossa. Vuokraisäntä on asentanut asuntoon mittarin, johon maksetaan kortilla kaasu ja sähkö. William lataa kortille 5 puntaa sähköä ja 5 puntaa kaasua varten. Kun kortti on tyhjä on edessä monta päivää ilman kaasua ja sähköä. ”Viime talvena oli niin kylmä, että lämmintä oli sisällä vain kuusi astetta. Pidin pahimpina päivinä koko päivän päällystakkia ja kun kotona oli kylmä, niin menin usein päivällä vierailulle tuttavien luo. Kuulin, että saisin sähkölaskuista avustusta 135 puntaa, mutta sähköyhtiö sanoi ettei se käy kun maksan eläkeläisenä kortilla.”
Eläkejärjestön avulla tilanne hieman korjaantui ja William sai apua laskun maksamiseen.

Englannissa uusiutuvan energian rakentaminen on ollut nopeaa ja se on keskittynyt suuuressa määrin tuulivoimaan. Vielä kesällä 2013 Englannissa – tai Yhtyneessä Kuningaskunnassa – oli 4 998 tuulivoimalaitosta. Nyt, vuotta myöhemmin laitoksia on jo 30 000. Rakentamista tuetaan miljardisummilla, tuen maksavat veronmaksajat sähkölaskuissaan. Silti tuulivoimalat tuottavat maassa vain keskimäärin kolme prosenttia koko sähköntuotannosta. Sähkökatkokset ovat jokavuotinen kiusa.

Ilmastonmuutoksen torjunta käy vähävaraisille liian kalliiksi. Nämäkin piilevät vaikutukset ovat jotenkin siedettäviä silloin kun tukipolitiikan kustannukset maksetaan valtion budjetista. Joskus ne on kuitenkin siirrettävä suoraan kuluttajan maksettaviksi – voidaan syystä kysyä odottaako Suomessakin silloin vähävaraisia energiaköyhyys, jolle yhteiskunta ummistaa silmänsä. Tai – tukipolitiikasta tulee automaatti joka ruokkii itse itseään veronmaksajan kustannuksella.
Molemmat vaihtoehdot ovat pelottavia.

Esko Salmela
Taalintehdas